Timo Ritakallio jäi etäälle urheilun ytimestä, joko vihdoin olisi naisen aika johtaa Olymiakomiteaa? - Urheilu | HS.fi
Urheilu|HS-analyysi

Timo Ritakallio jäi etäälle urheilun ytimestä, joko vihdoin olisi naisen aika johtaa Olymiakomiteaa?

Nykyisellä puheenjohtajalla Timo Ritakalliolla on niin vaativa työ OP-ryhmän johtajana, ettei pedantin miehen aika riitä millään huippu-urheiluun samalla tavalla kuin hän itse ehkä haluaisi, kirjoittaa HS:n urheilutoimittaja Ari Pusa.

OP-ryhmän pääjohtaja ja Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja Timo Ritakallio on ollut etätöissä kotonaan korona-aikana.

Julkaistu: 31.5. 2:00, Päivitetty 31.5. 20:42

Timo Ritakallion aika Suomen Olympiakomitean puheenjohtajana voi päättyä ensi syksynä – tai sitten ei.

OP-ryhmän pääjohtaja kertoo jatkohaluistaan juhannusviikolla 17. kesäkuuta Olympiakomitean kevätkokouksessa.

”Olen ajatellut, että on sopivaa että nykyisenä puheenjohtajana kerron samassa yhteydessä, mitkä ovat omat suunnitelmani ja aikomukseni jatkon suhteen”, Ritakallio sanoo HS:lle.

Kokouksen esityslistan yhtenä kohtana ehdollepanotoimikunnan valinta. Toimikunnan tehtävänä on valmistella esitystä Olympiakomitean uudeksi hallitukseksi. Uusi hallitus ja puheenjohtaja valitaan 21. marraskuuta.

”Näin uusi ehdollepanotoimikunta tietää heti työnsä aloittaessaan tältä osin tilanteen”, Ritakallio jatkaa.

Vaikka Ritakallio ei vielä paljastakaan jatkoaikeitaan, jotain vastauksesta voi päätellä.

Ritakalliolla on erittäin vaativa siviilityö, jonka merkitys korostuu, kun Suomessa aletaan selvittää koronakriisin jälkeistä aikaa.

Vetoaminen omiin työkiireisiin olisi ymmärrettävä syy luopua Olympiakomitean (OK) puheenjohtajuudesta.

Ritakallio on pedantti ja ahkera tohtorismies, joka haluaa tehdä kaiken huolella. Myös olympialiikkeen johtamisen, mihin nyt ei välttämättä ole riittävästi aikaa.

Ritakalliota ei vastusteta, mutta hän ei oikein ole päässyt urheilumaailman ytimeen. Sotapäällikkö on liian etäällä sotureistaan, urheilijoista.

Ritakallion iso bonus on uuden Olympiarahaston synnyttäminen, vaikkei hän siitä julkisesti kunniaa otakaan. Rahasto jakaa tukea pääomastaan, ja se voi tuoda urheilulle miljoonia tulevina vuosina.

OK:n puheenjohtajalla ei ole enää samanlaista asemaa kuin ennen. Silti hän voi halutessaan olla merkittävä mielipidevaikuttaja.

Suomalaisella urheilulla ei muutenkaan ole enää sellaisia johtajuuskasvoja, joita osoittamalla voisi suoraan sanoa, kuka urheilua johtaa.

Jos Ritakallio ilmoittaa kevätkokouksessa haluavansa jatkaa OK:n puheenjohtajana, hän ei saa vastaehdokasta vielä nyt.

Vahvat seuraajaehdokkaat, kuten Sari Multala, Emma Terho, Susanna Rahkamo jaksavat odottaa vuoroaan.

Varsinkin entinen purjehtija ja nykyinen kansanedustaja Multala (kok) on terävöittänyt otettaan kevään aikana puhumalla huippu-urheilun puolesta.

Hänellä on pyrkyä Olympiakomitean ensimmäiseksi naispuheenjohtajaksi – ja ehkä myös nostetta, jos ei sorru puhumaan poliitikkomaisesti ympäripyöreitä.

Voi olla, että Olympiakomitean hallitukseen halutaan muutenkin uusia kasvoja. Urheilijoiden uusina hallitusniminä kulisseissa on mainittu pikaluistelija Mika Poutala ja painonnostaja Anni Vuohijoki.

Tapio Korjus noussee hallitukseen urheiluopistojen mandaattipaikalle Lasse Mikkelssonin tilalle.

Mikkelsson puolestaan siirtynee hallituksessa TUL:n edustajaksi. Mikkelsson on pelannut korttinsa fiksusti. Suomen Työväen Urheiluliitto on yhä yksi suurimmista kansalaisjärjestöistä, jonka asemaa ei pidä väheksyä.

Myös Suomen Urheiluliiton (SUL) oppimishaluisella ja -kykyisellä puheenjohtajalla Sami Itanilla on nostetta Olympiakomitean hallitukseen.

Olympiakomitea ei ole enää pelkästään urheilun asialla, kun nykyisessä tehtäväkuvassa sille kuuluu myös harrasteurheilu ja liikunta.

Toimintojen yhdistäminen kuulosti muutama vuosi sitten hyvältä ajatukselta, mutta kuinka järkevää se lopulta oli?

”Liittojen liiton” eli Olympiakomitean on vaikea ja lähes mahdotonta olla kaikkien edunvalvojana. Varainhankinta ja ministeriön rahan jakaminen luovat lisää jännitettä.

Olympiakomitean johdossa ei ole ollut vuosikymmeniin tilannetta, jossa sen terävin johto ei ole koskaan käynyt kesäolympialaisissa.

Kun Tokion olympialaiset siirtyivät toistaiseksi vuodella, kisat jäivät väliin myös Ritakalliolta ja Olympiakomitean toimitusjohtajalta Mikko Saloselta.

Suomen huippu-urheilun johtokaksikolla onkin kisakokemusta kesäolympialaisista työtehtävissä vain television välityksellä.

PS: Sami Kauhanen aloittaa Suomen Hippoksen uutena toimitusjohtajana. Kadettikoulun käyneellä Kauhasella on edessään iso työ: miten nostaa suomalainen raviurheilu uuteen nousuun?

Mallia voi ottaa vaikka Ruotsista. Siellä on paremmat hevoset, radat ja tv-lähetykset kuin Suomessa. Korona-aikana moni oppi katsomaan Ruotsin lähetyksiä ja tajusi, kuinka iso ero maiden ravikulttuurissa todella on.

Täsmennys klo 20.40: Timo Ritakallio on ollut paikalla kesäolympialaisissa Pekingissä vuonna 2008, Lontoossa 2012 ja Riossa 2016, muttei nykyisessä työroolissaan.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Urheilu