Olympiarahasto on Suomen urheilun fiksuimpia ideoita – siellä voi olla joku päivä 100 miljoonaa euroa ja paljon enemmänkin - Urheilu | HS.fi
Urheilu|Kolumni

Olympiarahasto on Suomen urheilun fiksuimpia ideoita – siellä voi olla joku päivä 100 miljoonaa euroa ja paljon enemmänkin

Huippu-urheilun tukemiseksi perustettu Olympiarahasto ei lupaa pikavoittoja, mutta on vuonna 2050 todennäköisesti urheilun suurtukija, kirjoittaa HS:n urheilutoimituksen uutistuottaja Tero Hakola.

Julkaistu: 1.6. 2:00, Päivitetty 1.6. 8:30

Suomalaisen huippu-urheilun tukemiseksi perustettu Olympiarahasto kertoi viime viikolla pienen, mutta merkittävän uutisen.

Rahasto kertoi sijoittaneensa ensimmäisen yksityisiltä lahjoittajilta keräämän miljoonansa. Olympiarahaston varainhankinnasta vastaava Jaakko Sippola arvioi, että rahasto voisi jakaa ensimmäiset tukensa jo ensi vuonna.

Kyseessä olisi aluksi varsin vaatimaton summa. Miljoonan euron pääomasta jaettavaa kertyisi viiden prosentin tuotolla 50 000 euroa vuodessa, jos siis tuottotavoitteeseen päästään.

Summalla palkkaisi esimerkiksi vuodeksi valmentajan, joka voi auttaa muutamaa urheilijaa.

Olympiarahaston perustamista ehdotti kansanedustaja Harry Harkimon työryhmä vuonna 2017. Idea sai kiitosten lisäksi myös kritiikkiä ja irvailua.

Suomalaiset urheilijat tarvitsevat lisää yksityistä rahaa, sillä kilpailu kovenee koko ajan, eivätkä valtion ja kuntien myöntämät tuet kasva.

Onnistuessaan Olympiarahasto urheilun uudeksi taloudelliseksi tukijalaksi, eikä se voi oikein epäonnistuakaan, ainakaan totaalisesti.

Rahasto nimittäin jakaa tukea vain pääomansa tuotoista, ja pääomaa on tarkoitus kasvattaa niin kauan kuin Suomessa urheillaan.

Ja pääoman kasvaessa jaettavaksi tulevan rahamääränkin pitäisi kasvaa. Kyse ei ole siis riskibisneksestä.

Olympiarahasto on ikuisuusprojekti, mutta sen lähitavoite on vuoden lopussa.

Silloin kasassa pitäisi olla neljä miljoonaa euroa yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä kerättyjä lahjoituksia, jolloin valtion antaa vastinrahaperiaatteen mukaan rahastoon neljä miljoonaa euroa.

Valtio on luvannut lahjoittaa Olympiarahastolle kaikkiaan 20 miljoonaa euroa, kunhan rahasto itse kerää yhtä paljon pääomaa vuoden 2023 loppuun mennessä.

Sekään ei ole rahastolle katastrofi, jos 20 miljoonan euron tavoite jää toteutumatta, sillä vastinrahat maksetaan neljän miljoonan euron erissä.

Osa valtion lupaamista rahoista voi jäädä saamatta, mutta rahasto jatkaa silti toimintaansa, pääomansa kartuttamista ja avustusten jakamista.

Jos Olympiarahasto saa lahjoituksia vaikkapa 500 000 euroa tai miljoonan vuodessa, on sen pääoma vuonna 2050 joka tapauksessa kymmeniä miljoonia euroja.

Vuonna 2100 potti voi olla jo melkein mitä vain ja Suomessa urheillaan silloinkin.

Miltä kuulostaisi, jos Olympiarahastossa olisi silloin esimerkiksi 80 tai 160 miljoona euroa? Ei pitäisi olla mahdotonta.

Talkootyö on ollut yksi suomalaisen urheilun voimavara ja erityispiirre. Sen rinnalle voi nousta aivan hyvin lahjoittaminen, etenkin jos Yhdysvalloista tuttu giving back -ajattelu leviää tänne.

Monella liike-elämässä menestyneellä on omaa urheilutaustaa tai he kokevat huippu-urheilun muista syistä merkitykselliseksi.

Jo muutama iso lahjoitus voi kasvattaa rahaston pääoman aivan toiseen mittaluokkaan.

Kulttuuri ja tiede ovat hoitaneet asioitaan fiksummin ja rahasto perustettiin jo vuonna 1939. Nyt Suomen Kulttuurirahaston varallisuus on 1,6 miljardia euroa ja se on yksi Euroopan vauraimmista säätiöistä.

Urheilun rahoitus|Jyrki Louhi rakensi ainutlaatuisen rahaston, joka kerää nuorille suomalaisille urheilijoille 1,6 miljoonaa euroa

Mika Anttonen antaa joka vuosi miljoonan kiekkojunioreille ja pelasti nyt Vierumäen urheiluopiston: ”Minäkään en ole mikään runsauden sarvi”

Kolumni|Harry Harkimon nerokas porkkana – tätä mahdollisuutta urheilukaan ei voi mokata

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Urheilu