Saunafani palasi Suomeen - Urheilu | HS.fi

Helsingin Jalkapalloklubin japanilaispelaajasta Atomu Tanakasta tuli Suomessa saunafani.

Saunafani palasi Suomeen

Jalkapalloilija Atomu Tanaka löysi Suomesta toisen kotimaansa ja Helsingistä toisen kotikaupunkinsa. ”Arkiset asiat tekevät vaikutuksen”, hän sanoo.

Julkaistu: 24.6. 2:00, Päivitetty 25.6. 17:42

Kumarramme syvään Helsingin Jalkapalloklubin hyökkääjän Atomu Tanakan kanssa. Elämme edelleen koronaviruksen aikaa, eikä kätteleminen käy päinsä. Japanilainen kumarrus sopii siis hyvin tervehdykseksi.

Viisi vuotta sitten haastattelin Tanakaa, kun hän oli pelannut nopeasti itsensä Veikkausliigan tähtipelaajaksi. Silloin haastattelu tehtiin sushiravintolassa. Tällä kertaa haastattelupaikaksi on valittu Jätkäsaaren Uusi sauna.

Sauna on Tanakalle tuttu ja luonteva ympäristö. Hänestä tuli saunafani jo ensimmäisenä vuotenaan Suomessa. Mukanamme on tulkki, Japanissa kasvanut suomalainen Juho Juutilainen, joka ymmärtää japanilaisen puheen vivahteet. Tosin aivan kaikkeen ei tarvita tulkkia.

”Pefletti”, Tanaka sanoo suomeksi, kun hän nappaa tiskiltä laudeliinan mukaansa.

 Kaikki ovat kylpylässä ilman vaatteita tasa-arvoisia, paljaan rehellisiä, aivan kuin saunassa.

Atomu Tanaka oppi arvostamaan Suomessa löylynheittoa.

Tanaka haluaa kuvausta varten heittää löylyä pitkävartisella kauhalla. Sitten istumme hetken hiljaisuudessa. Saunassa ei ole iltapäivällä muita asiakkaita.

Tanaka oli jo Japanissa tutustunut saunoihin kylpylöissä, mutta niissä ei ollut mahdollisuutta heittää löylyä. Suomessa hän oppi löylyn heittämisen ja arvostamaan suomalaista saunaa. Hänen suosikkisaunansa on Kuusijärven savusauna.

”Luonto, vesi ja savun tuoksu”, hän listaa Kuusijärven saunan ja ympäristön erityistekijöitä.

”Joskus mietin saunassa, mitä voisin seuraavaksi kuvata Suomessa tai mitä voisin kertoa Suomesta Japaniin. Joskus saatan vain tyhjentää pääni ja nauttia hiljaisuudesta.”

Kuinka suomalaista ja samalla hyvin japanilaista.

Japanilaisessa kylpyläkulttuurissa ja suomalaisessa saunakulttuurissa onkin jotain samaa. Japanissa on käsite ”hadaka no tsukiai”, joka kääntyy suomeksi ”alastomaksi suhteeksi”. Kaikki ovat kylpylässä ilman vaatteita tasa-arvoisia, paljaan rehellisiä, aivan kuin saunassa.

 ”Elämisen ja arjen helppous sopii minulle todella hyvin.”

Atomu Tanaka on tutustunut pääkaupunkiseudulla useimpiin yleisiin saunoihin. Jätkäsaaren Uudessa saunassa hän ei ollut ensimmäistä kertaa.

Tanaka saapui ensimmäisen kerran HJK:hon helmikuussa 2015 ja vietti lopulta kolme perättäistä kautta seurassa.

Tanaka ja Mike Havenaar olivat ensimmäiset japanilaispelaajat Veikkausliigassa, ja HJK:lla oli kaupallisia suunnitelmia japanilaispelaajien potentiaalin valjastamiseksi.

HJK:n toimitusjohtajan Aki Riihilahden mukaan seura sai hyödynnettyä kaupallisen potentiaalin ”kohtalaisesti muutaman kumppanin ja pienen tv-näkyvyyden kautta”.

Riihilahti sanoo, että kaupallisen mallin kehittäminen seuraavalle tasolle olisi vaatinut liikaa aikaa, eikä olisi ollut järkevintä resurssien käyttämistä.

Kolmella ensimmäisellä kaudellaan Suomessa Tanaka pelasi tehokkaasti. Veikkausliigassa hyökkäävä keskikenttäpelaaja teki 16 maalia ja antoi 28 maalisyöttöä. Hänestä tuli varsin pian kannattajien rakastama ja vastustajien kunnioittama pelaaja. Europeleissä hän teki kolme maalia.

Kauden 2017 päätteeksi Atomu Tanaka pääsi viimein juhlimaan Suomen mestaruutta.

Vuoden 2016 HJK oli todella hyvä joukkue. Tanakan parhaimpiin muistoihin jäi etenkin Eurooppa-liigan karsinnoissa Göteborgista haettu 2–1-vierasvoitto. Alfredo Morelos syötti Tanakan avausmaalin, ja Tanaka syötti Morelosin voittomaalin. Keskikentällä Medo ja Anthony Annan tyrehdyttivät Göteborgin peliä.

Kaksi ensimmäistä kautta päättyivät pettymyksiin, kun HJK ei onnistunut kummallakaan kaudella voittamaan mestaruutta. Hyviä muistoja Tanakalle jäi kolmannesta kaudesta, jolloin HJK vei mestaruuden kahden vuoden tauon jälkeen.

Miten vertaisit tätä nykyistä joukkuetta niihin HJK:n joukkueisiin, joissa olit aiemmin?

”Kaikkein suurin ero on se, että henkilökohtainen paikkani kentällä on eri kuin silloin aikaisemmin. Pelaan nyt laidoilla, kymppipaikka ei ole enää pelipaikkani. Se tekee pelaamisestani ja liikkumisestani hyvinkin erilaista.”

Miltä muu joukkue vaikuttaa?

”Täytyy sanoa rehellisesti, että vielä on vaikea sanoa. Tässä joukkueessa on valtavasti potentiaalia. Palloa haetaan aggressiivisesti ja sitä lähdetään nopeasti kuljettamaan. Siinä mielessä on mielenkiintoista nähdä, miten joukkue kehittyy.”

 ”Pidän Helsinkiä henkisesti toisena kotikaupunkinani.”

Tanaka oli pelannut Japanissa kymmenen kautta Albirex Niigatan edustusjoukkueessa ja lähes 200 ottelua Japanin liigassa ennen kuin saapui 27-vuotiaana ensimmäiseen ulkomaiseen seuraansa. Kolmessa vuodessa hän ehti sopeutua suomalaiseen elämänmenoon ja kulttuuriin.

Japaniin paluunsa jälkeen Tanaka mietti uudestaan lähtöä ulkomaille. Hän punnitsi eri vaihtoehtoja ja päätyi lopulta aina ajatuksissaan Suomeen. Hän oli tykästynyt Helsinkiin ja piti HJK:sta. Hänen suhteensa Helsinkiin oli ollut rakkautta ensisilmäyksellä.

”Jollain tavalla pidän Helsinkiä henkisesti toisena kotikaupunkinani. Tänne oli helppo ja kiva palata”, Tanaka sanoo.

”Elämisen ja arjen helppous sopii minulle todella hyvin.”

Ja sitten on erityisiä asioita, jotka tulevat mieleen Suomesta puhuttaessa.

”Suomesta tulee heti ensimmäisenä mieleen sauna. Mutta myös Helsingin kaupungin kompaktius. Kaikki on helposti lähellä ja mukavasti ulottuvilla.”

”Elinpiiri oli helppo hahmottaa. Helsinki on kaunis ja viihtyisä kaupunki. Arkiset asiat tekevät vaikutuksen”, Tanaka kehuu.

Sopeutumista on helpottanut myös se, että Helsinki muistuttaa Tanakan kotikaupunkia Niigataa, joka on myös satamakaupunki. Vuodenaikojen vaihtelu on samanlaista Niigatassa kuin Helsingissä.

 ”Kolmen vuoden tauon jälkeen Japanissa oleminen oli yllättävän rankkaa.”

Tanaka kertoo, että hänellä on alustavia ajatuksia siitä, mitä hän voisi tehdä jalkapallouransa jälkeen. Yhteistä niille ajatuksille on Suomi.

Kolme vuotta Suomessa tekivät Tanakaan vahvan henkisen vaikutuksen. Hän kertoo, miten hän sai elää kieliummikkona rentoa ja huoletonta elämää. Suomalainen äänimaisema oli kuin kohinaa, joka ei suuremmin rasittanut häntä. Japanissa hälinä muuttui kieleksi.

”Kun menin takaisin Japaniin, kuulin ja ymmärsin kaiken ja palasin työteliääseen elinympäristöön, jossa minun piti ottaa huomioon ihmisiä japanilaisella intensiteetillä. Se kävi ihan työstä”, Tanaka selittää.

Japanissa Tanaka siirtyi pelaamaan Cerezo Osakaan, jossa etenkin ensimmäinen vuosi oli hänelle haastava. Hän ei päässyt pelaamaan kuin kuudessa Japanin liigan ottelussa.

Ensimmäistä vuotta Osakassa hän sanoo ”henkisesti työteliääksi”. Toisena vuotena hän pääsi pelaamaan vaihtopelaajana 21 ottelussa, mutta paluu Japaniin ei ollut helppo.

”Kolmen vuoden tauon jälkeen Japanissa oleminen oli yllättävän rankkaa. Se vaikutti keskittymiseeni kentällä. Olin tottunut niin hyvin suomalaiseen elämäntyyliin ja tapaan olla, että huomasin ajatuksieni palaavan koko ajan Suomeen.”

Sopeutuminen Suomeen ummikkona ilman kunnon englanninkielen taitoa olisi voinut olla raskasta ensimmäisellä kerralla, mutta Suomen japanilaisten yhteisö auttoi paljon. Tanaka sai ystäviä, ja yhteisön jäsenet auttoivat häntä arkisissa asioissa.

”Arjen yksittäiset asiat eivät vaivanneet mieltäni, ja pääsin keskittymään pelaamiseen.”

Vuonna 2015 Tanaka tutustui japanilaiseen, joka oli aikoinaan ollut Suomessa vaihto-oppilaana ja muuttanut takaisin Suomeen. Samaan aikaan hän tuli tavanneeksi myös Suomessa asuvan japanilaisen taiteilijan Takuyo Kawachin.

”Vuonna 2017 minulla oli lyhyt vaihe, jolloin pelini ei sujunut. Silloin tuttuni sanoi, mitäpä jos kokeilisit saada ajatuksesi muualle maalaamalla. Hän muistutti yhteisestä taiteilijatuttavastamme.”

Tanaka pyysi Kawachia opettamaan maalaamista. Hän valitsi kaikista tekniikoista yksinkertaisimman: kiinalaisen musteen ja valkoisen paperin.

”Mielestäni onnistuin aika hyvin jo ensimmäisessä maalaustyössäni. Huomasin, että maalaaminen sujuu aika vaivattomasti. Se sopi minulle.”

Atomu Tanaka piirtää videolla kuvia koirastaan.

Heinäkuun alussa Kampin kauppakeskuksen Muji-liikkeessä avautuu Kawachin ja Tanakan yhteisnäyttely, jossa on opettajan ja oppilaan töitä esillä vierekkäin.

 ”Jos näen roskan stadionilla, nostan roskan ja vien sen itse roskakoriin.”

Suomessa Tanaka on pelaamisen ja maalaamisen ohella tehnyt Instagramissa livelähetyksiä japanilaisille katsojille. Hän on suunnitellut, että jalkapallouransa jälkeen hän voisi tehdä jotain, mikä liittyy Suomeen. Hän sanoo haluavansa kertoa Suomesta japanilaisille.

”Ensimmäisenä tulee mieleen se, että Suomi on kolmesti arvostettu maailman onnellisimmaksi maaksi [YK:n onnellisuusraportti]. Voisin kertoa suomalaisen onnellisuuden elementeistä. Sauna on yksi niistä. Ympärillä oleva luonto myös.”

Entä mitä suomalaiset voisivat oppia Japanista?

”Asioille omistautumista. Kun teen jotain, todella omistaudun asialle kokonaisvaltaisesti.”

Toinen japanilaiselle kulttuurille ominainen asia, josta suomalaiset voisivat kenties ottaa oppia, on tavaroiden ja yksittäisten asioiden arvostaminen.

”Arvostan palloa, jolla pelaan, koska se mahdollistaa pelaamiseni. Nappulakengillä on itseisarvo. Ne ovat arvokkaat ja tärkeät, ja kohtelen niitä sillä arvokkuudella, koska ne mahdollistavat minulle tämän elämäntyylin.”

Tanakan mukaan omistautuminen ja tavaroiden sekä ympäristön arvostaminen näkyy hänen toiminnassaan siten, että hän päätyy usein siivoamaan HJK:n harjoituskentällä.

”Jos näen roskan stadionilla, nostan sen ja vien roskakoriin. Arvostan muita ihmisiä, ja se arvostus näkyy siten, että pyrin tekemään heidän elämänsä mahdollisimman arvokkaaksi. Esimerkiksi siten, että he saavat harjoitella ympäristössä, jossa ei ole roskia.”

Tanaka ei koe paineita siitä, että edustaa Japania Suomessa.

”Haluaisin jättää japanilaisena hyvän kuvan Japanista suomalaisten mieliin.”

Kuinka kauan jalkapallourasi vielä jatkuu?

”Yksinkertainen tavoitteeni on, että se jatkuu niin pitkään kuin mahdollista. Kazuyoshi Miuran kaltainen ura voisi olla tavoitteena.”

Japanilaisen jalkapallon legendoihin lukeutuva Miura pelasi vielä viime vuonna 52-vuotiaana Japanin kakkosliigassa kolme ottelua.

Jalkapallossa Tanaka näkee yhtäläisyyksiä Japanin ja Suomen välillä, mutta myös eroja. Suomalainen on hänen mukaansa samalla tavalla pidättyväinen kuin japanilainen. Siksi onkin hänen mukaansa yllättävää, että pelissä suomalaisten sisuksista löytyy kuumuutta ja energiaa.

”Joukkue tekee asiat säntillisesti, mutta peleissä se kääntyy raivoisaksi energiaksi. On ollut hauska huomata, että joukkueesta löytyy pelaajia, joilla on sisäistä energiaa.”

Saunomisen päätteeksi otamme Tanakan kanssa vielä yhdet löylyt. Kuumuutta tyyneyden keskelle.

Veikkausliiga alkaa ke 1. heinäkuuta avauskierroksella, FC Lahti–HJK kello 18.30 Lahden stadionilla. Ruutu.fi näyttää ottelun.

Atomu Tanaka

Syntynyt lokakuussa 1987 Niigatassa Japanissa.

HJK:n 167-senttinen hyökkäyspelaaja.

Lempinimi: Atom.

Japanin liigassa 227 ottelua ja 19 maalia.

Veikkausliigassa 71 ottelua ja 16 maalia.

HJK:ssa yhteensä 104 ottelua ja 27 maalia.

Muuta: Naimisissa, harrastaa maalausta ja valokuvausta.

Jalkapallo|Erfan Zeneli haluaa takaisin Veikkausliigaan: ”Jos ei ole tavoitteita, tämä on väärä laji”

Jalkapallo|Hongan kapteeni Duarte Tammilehto nosti jalkapalloilijoiden palkka-asiat pöydälle, täysi tilipussi tulossa vasta heinäkuussa – ”Vaikeina aikoina mitataan joukkue”

Jalkapallo|HJK osti Tanskasta 18-vuotiaan suomalaislupauksen Pyry Hannolan: ”Moni asia täsmää HJK:n vaatimuksiin”

Jalkapallo|Arpa ratkaisee, pelataanko Suomessa yhtäkään jalkapallon europeliä – lipputuloistakaan ei jää jaettavaa, kun yleisöä ei peleihin päästetä

Luetuimmat - Urheilu