Annimari Korte ihmettelee ikätasoituksella parannettua aikaansa: ”Oon niin vanha, että aika olisi 12,54” – Selvitimme, mistä tilastoerikoisuudessa on kyse - Urheilu | HS.fi
Urheilu|Yleisurheilu

Annimari Korte ihmettelee ikätasoituksella parannettua aikaansa: ”Oon niin vanha, että aika olisi 12,54” – Selvitimme, mistä tilastoerikoisuudessa on kyse

Tilastonikkari Mikko Nieminen laskee ikäsuosituksia tilastojen yhteyteen, vaikka niillä ei virallisesti ole merkitystä.

Annimari Korte aitoi lauantaina Espoossa kauden kotimaiseksi kärkiajaksi 12,81.

Julkaistu: 29.6. 18:33

Yleisurheilutilastoissa vilisee välillä lukemia, joiden tarkkaa alkuperää edes urheilijat eivät tiedä. Näin kävi pika-aituri Annimari Kortteelle, joka aitoi viikonloppuna Espoon Teemakisoissa sadan metrin aitojen uuden kauden kotimaisen kärkiajan 12,81.

Suomen Yleisurheiluarkiston tuloslistan lopussa kuitenkin kerrottiin, että 32-vuotiaan Kortteen aika olisi ollut ikätasoituksella 12,54. Myös samanikäisen Viivi Avikaisen ikätasoitettu aika ilmoitettiin. Kortteen viime kesänä aitoma Suomen ennätys on 12,72.

Korte itse kiinnitti asiaan huomiota sunnuntaina Twitterissä.

Mistä ikätasoituksessa on kyse ja miten laskutoimitus tehdään?

Suomen Yleisurheiluarkiston listat koostaa tilastonikkari Mikko Nieminen. Hän kertoo laskeneensa, että on tehnyt elämänsä aikana 40 000 yleisurheilun tulosluetteloa.

Ikätasoituksissa on kyse aikuisurheilusta, entiseltä nimeltään veteraaniurheilusta. Suomessa aikuisurheillaan ikäluokissa 30-vuotiaista ylöspäin.

Ikätasoitus lasketaan kertoimella, joka lajista riippuen joko laskee tai nostaa tulosta iän mukaan. Kerrointaulukot ovat peräisin kansainvälisestä aikuisurheilun liitosta WMA:sta.

Kertoimien taustalla on vuosikymmenien tilastotietoa, jonka perusteella on arvioitu, miten ihmisen elinkaaren aikana tulostaso keskimäärin laskee.

Koska ikääntyvien ihmisten kunto paranee, WMA tarkistaa taulukoita jatkuvasti.

Mikko Nieminen.

Niemisellä on taustaa sekä vammaisurheilun että aikuisurheilun parissa.

Ikätasoitusten julkaisemista ei velvoiteta missään eivätkä ne ole virallisia tuloksia, mutta Nieminen pitää sitä eräänlaisena näkyvyystyönä aikuisurheilulle.

”Se on toiminut viitteellisenä tapana hahmottaa tulosta lukijalle, jolla tuskin on ymmärrystä urheilijan tasosta suhteessa urheilijan ikäluokkaan”, hän sanoo.

WMA:n kertoimet alkavat 35 ikävuodesta ja nousevat viiden ikävuoden välein. Annimari Korte ja Viivi Avikainen ovat alle 35-vuotiaita.

Nieminen laskee tasoituksen heille silti, sillä Suomen mestaruuksia jaetaan aikuisurheilussa nykyään jo 30-vuotiaiden sarjassa.

Nieminen saa laskutuloksen interpoloimalla eli yksinkertaistettuna ottamalla 35-vuotiaiden kertoimesta huomioon esimerkiksi 32-vuotiaalle kahden viidesosan verran.

Niemisen mukaan ikätasoitusten lisäämisestä tulee urheilijoilta palautetta laidasta laitaan. Joitakin urheilijoita ne kannustavat, toisia vähemmän.

”Jotkut urheilijat ajattelevat, mielestäni hassustikin, niin, että he eivät saisi ikinä vanhentua ja jos heidän tuloksensa huononee, se olisi jotenkin heidän vikansa.”

Ikätasoituksia seuraa tietty ryhmä, jonka sisällä aiheesta ollaan erittäin kiinnostuneita. Esimerkiksi Baltian maissa kerrointulosten mukaan jopa kilpaillaan.

”Näitä osa seuraa ja osa niitä osaa arvostaa. Osan mielestä ne ovat sinänsä turhia, koska tulos on tulos, Suomen aikuisurheiluliiton (SAUL) toiminnanjohtaja Oki Vuonoranta.

Suomessa kertoimia ei käytetä virallisina tuloksina edes aikuisurheilussa. Poikkeus tosin tehtiin esimerkiksi koronaviruksen aiheuttaman kilpailutauon aikana. Kerrointuloksia käytettiin SAULin virtuaalikilpailuissa.

Suomen urheiluliiton toimintaan eli naisten ja miesten yleisiin sarjoihin tai juniorisarjoihin ikätasoitusten laskeminen ei kuulu.

Yleisurheilu|Annimari Korte paransi kärkitulostaan 100 metrin aidoissa

Yleisurheilu|”Se oli ihan vitsi” – Nooralotta Neziri kertoo HS:lle, mistä ratavalinta­kohussa Annimari Kortteen kanssa oli kyse

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Urheilu