Ilo ohjaa ympäri Suomen - Urheilu | HS.fi

Henna Palosaari leiriytyi pitkällä pyörämatkallaan Rääkkylässä Pyhäselän rannalla.

Ilo ohjaa ympäri Suomen

Henna Palosaari voitti seitsenottelussa kaksi SM-mitalia, mutta lopetti kilpaurheilun loukkaantumisten vaivaamana, kun ei enää nauttinut siitä. Nyt hän aikoo pyöräillä 4 000 kilometriä ja kiertää koko Suomen.

Julkaistu: 15.7. 2:00, Päivitetty 15.7. 13:06

Jos Oulun Haukiputaalta ajaa Kolille Lieksaan autolla, matkaan pitää reittioppaiden perusteella varata neljän ja puolen tunnin verran aikaa. Kilometrejä kertyy noin 370.

Henna Palosaaren matka Haukiputaalta Kolille kesti kaksi viikkoa ja kolme päivää. Kilometrejä kertyi noin 2 000, ja kulkuvälineenä oli polkupyörä.

Palosaari, 26, aikoo polkea Suomen ympäri. Rannikot on jo kierretty kesäkuun 27. päivänä alkaneella matkalla, ja nyt polkeminen jatkuu itärajan tuntumassa. Maanantaina Palosaari polki Punkaharjulta Rääkkylään, ja tiistaina matka jatkui sieltä Kolille.

”Lähdin Oulusta, mutkittelin ja kiersin saariston niemennokat matkalla Helsinkiin. Turun kautta menin alas. Itärajalla vaalimaalla Venäjän rajalla kävin kääntymässä niin pitkällä kuin pääsee”, Palosaari kertoo.

Mikäli Henna Palosaaren nimi kuulostaa tutulta, syy saattaa olla kotimaisen yleisurheilun seuraamisessa.

Palosaari oli seitsenottelussa Suomen kärkeä. Kalevan kisoissa hän voitti hopeaa vuonna 2014 ja pronssia vuonna 2016. Otteluennätys on 5 468 pistettä vuodelta 2014.

Kolmossijaan päättyneet ja Oulussa kotiyleisön edessä käydyt Kalevan kisat jäivät Palosaaren uran viimeisiksi. Kalevan kisojen jälkeisenä syksynä 23 vuotta täyttäneen Palosaaren lopetuspäätöksen taustalla olivat loukkaantumiset ja harjoitusryhmän hajoaminen eri suuntiin. Urheilu myös alkoi tuntua kuormittavalta.

Palosaari urheili viimeiset seitsenotteluvuotensa Tampereella Tiia Hautalan valmennuksessa ja opiskeli samalla Tampereen yliopistossa kauppatieteellisessä tiedekunnassa. Elämä oli tiukasti aikataulutettua: aamulla harjoitukset, siitä luennoille ja lounaalle. Piipahdus kotona ja harjoittelemaan lisää. Vapaa-aika meni palautumiseen.

”Se alkoi käydä rankaksi, ja kilpailusta ei enää nauttinut. Teen edelleen kaikenlaista, mutta jos jokin ei ole hauskaa, pitää lopettaa ja ottaa tauko. Urheilun pitää antaa iloa elämään”, Palosaari sanoo.

Matkaa Suomen ympäri Palosaari ajaa gravel-pyörällä, joka sopii erilaisille tienpinnoille.

Urheilu-uran päätyttyä Palosaari lähti Tampereelta kandidaatin tutkinto takataskussaan tekemään maisterivaiheen opintoja Aalto-yliopistoon. Samalla hän aloitti työskentelyn harjoitteluohjelmassa esimerkiksi tilintarkastuksia tekevällä KPMG:llä.

Vuoden 2017 Palosaari oli täysipäiväisesti töissä ja teki gradua sekä maisteriopintoja. Kevätlukukaudella 2018 oli vaihto-opiskelujakson vuoro. Palosaari suuntasi Uuteen-Seelantiin.

”Pääsin surffaamaan, vaeltamaan ja olemaan hiihtopummina. Sain maistaa vapaampaa elämää ja viettää aikaa ulkona ihan kunnolla”, Palosaari kertoo.

Paluumatkalla Palosaari vietti kuukauden Balilla. Syksyllä 2018 hän palasi työhönsä toimistopöydän taakse.

”Se oli aika karu paluu arkeen. Kestin jouluun asti, kunnes päätin, että se ei ole minua varten. Muutin Itävaltaan Innsbruckiin hiihtopummiksi koko talveksi.”

 ”Urheilun pitää antaa iloa elämään.”

Kevään aikana työuralle löytyi uusi suunta, kun Palosaari löysi aktiivilomiin erikoistuneen yhdysvaltalaisyritys Backroadsin, joka järjestää esimerkiksi vaellus- ja pyöräilymatkoja Euroopassa vieraileville amerikkalaisturisteille.

Palosaari työskenteli viime kesän turistiryhmien ohjaajana Islannissa ja Skotlannissa. Kesän jälkeen hän ehti käydä Meksikossa surffaamassa, Intiassa joogaamassa ja Karibialla töissä ennen paluuta Innsbruckiin talveksi. Palosaari teki viime vuodesta puolet töitä ja käytti toisen puolen intohimojensa lumilautailun ja surffaamisen parissa.

Palosaari kertoo, että elämäntavan mahdollistaa se, että työpaikka tarjoaa asunnon ja ruoat vapaapäiviä lukuun ottamatta. Innsbruckissa hän maksoi 350 euron kuukausivuokraa, ja laskettelukausikorttiin kului 600 euroa. Ruoan hintataso on Palosaaren mukaan Suomea halvempi. Surffikohteissa asuminen ja eläminen on hänen mukaansa Itävaltaa edullisempaa.

”Suomessa minulle ei synny mitään kustannuksia silloin kun olen ulkomailla. Myin kaikki huonekaluni ja ylimääräisen omaisuuteni, kun muutin ensimmäisen kerran Innsbruckiin”, Palosaari sanoo.

Suomi oli vuoden 2019 alusta alkaen tukikohta, jossa Palosaari kävi lähinnä vaihtamassa talvivaatteet kesävaatteisiin ja päinvastoin – kunnes tuli koronavirusepidemia ja paluu Suomeen.

Palosaari kerää joka päivä uuden kukan matkan varrelta ajoa piristämään.

Palosaaren intohimoinen suhde pyöräilyyn on tuore. Toki hän on monien suomalaisten tapaan pyöräillyt lapsuudessa ja yliopistossa opiskellessa käyttänyt pyörää kulkuvälineenä. Maantiepyörällä hän ajoi ensimmäistä kertaa vasta viime kesänä ollessaan kouluttautumassa työhönsä Ranskassa. Matkaa Suomen ympäri hän taittaa gravel-pyörällä, joka sopii erilaisille tienpinnoille.

”Kolmas pyörälenkkini maantiepyörällä oli Mont Ventoux, joka on Tour de Francen nousuja. Kaltevuus oli 7–12 prosenttia. Kaksi tuntia ja 20 minuuttia kesti kavuta 1 900 metrin nousu lenkkarit ja juoksutrikoot jalassa. Keskisyke oli reilut 170. Sen jälkeen mietin, että pyöräily on ihan mukavaa touhua”, Palosaari sanoo 21-kilometrisestä urakasta.

Ollessaan viime kesänä Islannissa Palosaari näki ihmisten tekevän pidempiä pyörälenkkejä ja innostui samalla itse. Ajatus Suomen kiertämisestä tuli mieleen nopeasti sen jälkeen, kun Palosaari sai kuulla, että kesän työt Backroadsilla on peruttu. Islanti ja Norja vaihtuivat kesään Suomessa.

Palosaari polkee suurelta osin meren ja Suomen rajojen tuntumassa, mutta siitä ei ole sääntöjä, kuinka lähellä rajaa pitäisi pysyä.

Palosaari ei halua stressaamisesta ja nipottamisesta rakentuvaa projektia, vaan eteenpäin vievän voiman pitää olla ilo.

”En halua noudattaa sellaista, että menen väkkärää rajaviivaa pitkin. Tärkeämpää on päästä ajamaan hienoja teitä ja nähdä hienoja paikkoja maisemat edellä. Teen tätä itselleni, ja saan päättää itse, miten haluan mennä. Ennemmin kivoja ja sieviä paikkoja. Sinne mennään, mihin sydän ja mieli halajaa.”

Ajatus Suomen kiertämisestä tuli mieleen nopeasti sen jälkeen, kun Palosaari sai kuulla, että kesän työt oli peruttu. Islanti ja Norja vaihtuivat kesään Suomessa. 14. heinäkuuta Palosaari leiriytyi Rääkkylässä Pyhäselän rannalla.

Rentoa ajattelumallia Palosaari noudattaa myös reitin suunnittelussa. Vaikka alustavaa reittikarttaa on tutkittu, lopullinen päätös ajettavasta tiestä syntyy päivää tai kahta aiemmin.

Palosaari suorittaa tällä hetkellä matkailumuotoilun kurssia, jossa autetaan matkailuyrityksiä. Hän sanoo pyörämatkansa olevan samalla pyörämatkailun kenttätutkimusta, sillä sen kehittäminen kiinnostaa.

 Palosaari ei halua stressaamisesta ja nipottamisesta rakentuvaa projektia, vaan eteenpäin vievän voiman pitää olla ilo.

Aikataulujen osalta Palosaari on joustava. Maanantaina hän kävi tapaamassa Punkaharjulla sukulaisiaan ja lähtö venyi. Lappeenrannassa päivää aiemmin Palosaaren oli tarkoitus nähdä nopeasti entisiä työkavereitaan ennen lähtöään. Rupattelussa kului kuitenkin kolme tuntia.

Ja kun rengas kertaalleen tyhjeni matkalla kylmän ja sateisen päivän aikana, Palosaari päätti jättää yhden päivän ajourakan 30 kilometriin.

”Halusin lämpimään, ja menin camping-ravintolaan istumaan kuudeksi tunniksi”, Palosaari kertoo.

Majoitusten takia Palosaaren ei tarvitse pitää kiirettä seuraavaan paikkaan. Hän on yöpynyt kolme yötä kavereillaan, mutta muina öinä katon pään päälle tarjoaa mukana kulkeva teltta. Palosaari taittaa matkaa yksin, ja mukana kulkee reilusti tavaraa.

Hän sanoo käyneensä vaa’alla ennen lähtöään ensin yksin ja sen jälkeen kaikkien tavaroidensa kanssa. Pyörä mukaan lukien paino lisääntyi varusteista 30 kilolla.

Palosaari sanoo pyrkivänsä 20–24 kilometrin tuntivauhtiin. Sillä tahdilla palautumisaika on riittänyt pidempien liki 200 kilometrin mittaisten ajopäivien jälkeenkin.

Maapähkinävoi aamupuuron seassa on Palosaaren mukaan välttämätön.

Palosaari pyrkii 20–24 kilometrin tuntivauhtiin. Sillä tahdilla palautumisaika on riittänyt pidempien liki 200 kilometrin mittaisten ajopäivien jälkeenkin.

 ”Sinne mennään, mihin sydän ja mieli halajaa.”

Tarkkaa aikataulua saapumiselle takaisin Haukiputaalle Palosaari ei ole asettanut. Ainoa kalenterissa oleva deadline on 8. elokuuta, jolloin hänen siskollaan on ohjelmassa hääpuvun sovitus Helsingissä. Sinne Palosaari haluaisi ehtiä.

Kaikki riippuu lopulta siitä, miten paljon kiertämisen arvoisia kohteita Palosaaren reitille osuu Lapissa. Palosaari ei aio toistaa vastaavaa matkaa ainakaan joka vuosi, joten poikkeaminen kannattaa tehdä nyt, vaikka se lisäisi matkaan yhden päivän.

Yksi lisäpäivä vastaa reissun henkeä paremmin kuin seuraavaan paikkaan ajaminen tiukan aikataulun mukaan.

”Jos joutuu veivaamaan 120 kilometriä kauhealla kiireellä perille, se menee periaatteiden vastaisesti. Katoaa hauskuus, jos alkaa ajaa kiireellä. Yritän edetä reippaasti mutta rennosti, ilman tarkkaa aikataulua.”

Henna Palosaaren pyöräilyurakkaa voi seurata hänen Instagram-tilillään @hennapalosaari.

”En halua noudattaa sellaista, että menen väkkärää rajaviivaa pitkin. Tärkeämpää on päästä ajamaan hienoja teitä ja nähdä hienoja paikkoja maisemat edellä. Teen tätä itselleni, ja saan päättää itse, miten haluan mennä”, Palosaari sanoo.

Punkaharju ja Kasnäs valloittivat

Henna Palosaari on nähnyt jo matkansa ensimmäisen puolikkaan aikana kosolti hienoja suomalaismaisemia. Hienoimmiksi hän nostaa Kasnäsissä ja Punkaharjussa nähdyt maisemat.

”Kasnäsin lisäksi koko Kemiön saarialue. Seurailin rannikkoreittiä, siellä oli upeita tietä”, Palosaari sanoo.

”Ja Punkaharjun Harjutie, joka menee harjualueen läpi on uskomattoman hieno.”

Palosaari pääsee vielä ajamaan läpi Lapin. Siinä missä ensimmäisen puolikkaan aikana nähtävää on riittänyt rannikoista ja saaristoista Järvi-Suomeen, toista puolikasta kierretään pohjoisemmissa maisemissa esimerkiksi tuntureiden läheisyydessä.

”Lapista olen innoissani maisemallisesti. Siellä on vähemmän teitä valittavana ja helpompi tehdä päätös.”

Lapista jäljellä on vielä pyöräily takaisin kotiseudulle. Sen jälkeen urakka on ohi. Ennen kotiin pääsyä Palosaarta on houkuteltu lähtemään pyörän selässä seuraavaksi Pohjois-Amerikkaan.

”Yksi kanadalainen kaveri alkoi jo puhua vähän, että on miettinyt polkemista Kanadasta Meksikoon ja kyseli mukaan. Kaikenlaisia ideoita, mutta ei mitään konkreettista. Ei varmasti jää viimeiseksi reissuksi.”

14. heinäkuuta Palosaari lähti Rääkkylästä Liperin ja Joensuun kautta Kolille Lieksaan. Lisäksi Palosaari pääsee vielä ajamaan läpi Lapin, josta jäljellä on vielä pyöräily takaisin kotiseudulle.

Oikaisu 15.7. kello 10.10. Jutussa ja kuvatekstissä luki aiemmin, että Henna Palosaari polkee Suomea ympäri maantiepyörällä. Hänellä on käytössään gravel-pyörä.

Luetuimmat - Urheilu