Hämärä jalkavaiva uhkaa lopettaa Hanna-Maari Päkkin uran: Varpaan luusta tuli ”purukumia”, eikä toisen luun irtoamista näkynyt edes röntgenissä - Urheilu | HS.fi

Sprintterin rankin kevät

Pikajuoksija Hanna-Maari Päkk toipuu vaikeasta jalkavammasta, eikä tiedä vielä itsekään, päättyykö ura loukkaantumiseen vai vieläkö se jatkuu kohti olympiaunelmaa. ”Jos paranen, haluan lopettaa juoksemalla, en loukkaantuneena.”

Julkaistu: 16.7. 2:00, Päivitetty 16.7. 15:45

Jyväskylä

Urheilu huipulla ei ole aina helppoa, eikä myöskään reilua.

Pikajuoksija Hanna-Maari Päkk (o.s. Latvala) koki sen tänä keväänä karmeimmalla mahdollisella tavalla.

Jopa uran jatkuminen on vaarassa.

”Tosiasiassa en tiedä, onko urani loppunut jo”, 32-vuotias moninkertainen Suomen mestarikiituri sanoo nojatessaan kyynärsauvoihin kotikaupunkinsa Jyväskylän keskustassa.

Tänä kesänä Päkk suunnitteli parantavansa ennätyksiään sadalla ja 200 metrillä. Tammikuinen harjoitusleiri Stellenboschissa Etelä-Afrikassa muutti kuitenkin suunnitelmia ikävällä tavalla.

Oikean jalan isovarpaan tyvi alkoi oireilla harjoituksissa.

Vamma oli uusi, eikä Päkk osannut suhtautua siihen riittävän vakavasti sveitsiläisen valmentajansa Laurent Meuwlyn kanssa.

”Sitten tulikin ikimuistoinen kevät”, Päkk sanoo.

Hämärään jalkavaivaan ei löydetty ensimmäisen magneettikuvauksen jälkeen oikeaa diagnoosia. Päkk jatkoi laadullisesti kovaa harjoittelua ja tähtäsi hyvään tulokseen hallikaudella.

”Ajattelin, ettei vamma ole vakava. Olin hyvässä kunnossa, vaikka se kuulostaa kliseeltä. Lääkärin ohjeen mukaan mentiin, en alkanut hellittää”, Päkk kertoo.

Toinen magneettikuvaus näytti, että molemmin puolin varpaan tyviniveltä oli murtuma. Päkk sai jatkaa harjoittelua kivun sallimissa rajoissa.

 ”Ikävää, ettei ole vain murtuma, vaan myös toinen isovarpaan tyvinivelen alla olevista luista on mennyt purukumimaiseksi. Se on ongelma.”

Hanna-Maari Päkk suunnitteli parantavansa tällä kaudella ennätyksiään sadalla metrillä (11,30) ja 200 metrillä (22,98).

Jalan kovaa rasitusta piti välttää.

”Jatkoin toiverikkaana niillä ohjeilla, että jalka paranisi.”

Kuuden viikon jälkeen hän kävi kolmannen kerran magneettikuvassa. Varpaassa ei näkynyt murtumalinjoja.

Päkk sai palata normaaleihin treeneihin. Jalassa oli edelleen kipuja. Juoksuharjoitteluun paluu ei tuntunut realistiselta.

Päkk luotti omaan tuntemukseensa ja kävi Turussa erikoislääkärillä, joka otti jälleen uudet kuvat. Ilmeni, että isovarpaan alla on irtonainen luunpalanen. Sitä ei ollut näkynyt kolmessa aiemmassa kuvassa.

”Lääkäri antoi kepit ja täyden kuormituskiellon kahdeksaksi viikoksi. Olin ollut toiveikas, että palaan normaalitreeneihin”, sanoo Päkk, joka toivoo voivansa kävellä ilman tukea heinäkuun lopulla.

Tässä ei kuitenkaan ollut vielä kaikki.

”Ikävää, ettei ole vain murtuma, vaan myös toinen isovarpaan tyvinivelen alla olevista luista on mennyt purukumimaiseksi. Se on ongelma.”

Jos jalka ei ala parantua, edessä voi olla leikkaus. Siitä toipuminen voi kestää jopa puoli vuotta.

”Se on tosi pitkä keissi, ja sitten minun juoksuni on juostu. En ehdi toipua ensi kesän arvokisoihin. Tämä on ollut urani rankin kevät. Olen tsempannut, ja sitten on taas vedetty matto alta.”

Vaikeuksista huolimatta Päkk ei ole kokonaan haudannut unelmaansa ensi kesän olympialaisista. Koronaviruspandemian takia Tokion olympialaiset siirtyivät vuodella eteenpäin.

”Olympiaunelmaa voi vielä jahdata, mutta siitä puhuminen on liian aikaista. Aika näyttää”, Päkk sanoo.

Tänä vuonna kalenterissa olivat myös yleisurheilun EM-kisat elokuun lopulla Pariisissa. Ne kisat peruttiin kokonaan, mikä oli monelle suomalaisurheilijalle iso pettymys.

 ”Tämä on ollut urani rankin kevät. Olen tsempannut, ja sitten on taas vedetty matto alta.”

Kainalosauvojen avulla liikkuva Hanna-Maari Päkk haluaisi lopettaa uransa urheilemalla, eikä loukkaantumiseen.

Tänä kesänä yleisurheilijat eivät voi tehdä lainkaan olympiarajoja, koska urheilijoiden kilpailuolot maailmalla eivät ole koronaviruksen takia tasapuoliset.

Siinä mielessä Päkkin loukkaantuminen osui ”hyvään aikaan”, jos sellaisesta voi edes puhua.

”No, jalan takia olympialaiset ja EM-kisat eivät ainakaan jää väliin”, Päkk naurahtaa.

Juoksu-uransa aikana Päkk ei ole voivotellut koskaan julkisuudessa vaivoistaan, jos se ei ole ollut välttämätöntä.

”En tiedä, olisiko ne nähty tekosyinä, ettei kulje.”

Tästäkään ehkä uran kannalta ratkaisevasta vammasta hän ei ole kertonut aiemmin.

”Olen ollut tämän kanssa syvissä vesissä. On ollut aika raskasta kantaa huolta yksin. On huomattavasti terveempi tapa puhua avoimesti ongelmista kuin vaieta”, Päkk sanoo.

Loukkaantumisen aikana Päkkille on kirkastunut, kuinka paljon hän on juoksemisesta ja urheilusta nauttinut.

”Jos paranen, haluan lopettaa juoksemalla, en loukkaantuneena.”

Kesäkuussa 2013 Päkk valmistui Jyväskylän yliopistosta liikuntatieteen maisteriksi urheilupsykologian alalta.

Todennäköisesti myös tuleva ammatti löytyy siltä alalta. Päkkille on jo nyt tullut erilaisia työpyyntöjä, mutta niistä hän ei kerro sen enempää.

”On näkymiä, mutta haluaisin keskittyä vielä urheiluun. Olen tyytyväinen, että olen hoitanut opiskelut kunnolla, mutta paljon olisi vielä paloa juosta.”

Vuosien aikana Päkk on toiminut mentorina seuransa Jyväskylän Kenttäurheilijoiden tytöille.

Urheilupsykologian avulla Päkk on osannut käsitellä tuntemuksiaan vaikeina hetkinä ehkä paremmin kuin joku toinen vastaavassa tilanteessa.

”Olen tietoinen ajatusprosesseista ja tunteista, mutta ei ole silti helppoa, kun vamma osuu pahasti omalle kohdalle. Se on raskasta.”

 ”Olen tyytyväinen, että olen hoitanut opiskelut kunnolla, mutta paljon olisi vielä paloa juosta.”

Hanna-Maari Päkkin 100 metrin ennätys on vuodelta 2014 ja 200 metrin ennätyksensä hän juoksi vuotta aiemmin.

Päkk on tehnyt isoja uhrauksia uransa eteen. Vuonna 2016 hän suuntasi harjoittelemaan Floridaan tunnetun pikajuoksuvalmentajan Lance Braumanin tallliin.

Laurent Meuwlyn valmennukseen hän siirtyi vuonna 2018.

Viime kaudella Päkkin juoksu kulki jälleen hyvin, ja hän pääsi lähelle ennätyksiään. Päkkin ennätys satasella on 11,30 (vuodelta 2014) ja 200 metrillä 22,98 (2013).

”Oli tuntuma, että tänä kesänä juoksen ennätykseni.”

Floridan-aika opetti paljon, vaikka Braumanin tallissa juostiin määrällisesti paljon.

”Lähtisin sinne uudestaan. Olen sen jäljiltä paljon parempi juoksija, vaikka se ei tuonutkaan sitä seuraavaa steppiä, jota toivoin. Minulla ei olisi ollut mahdollista pärjätä nykyisessä valmennusryhmässä, jos en olisi käynyt Floridassa”, Päkk kertoo.

Päkkin sveitsiläinen harjoituskaveri Ajla Del Ponte on juossut tällä kaudella satasella jo ennätyksensä 11,08.

”Moni urheilija on pystynyt hyödyntämään korona-ajan ja tehnyt laadukasta treeniä. Monet tekevät myös hyvää tulosta, kuten Del Ponte”, Päkk sanoo.

Fyysisesti Päkk on yhä vahvassa kunnossa, vaikkei olekaan voinut juosta. Hän on tehnyt paljon korvaavia harjoituksia ja pyöräillyt, jota hän on ennen inhonnut.

”Pyörätreenit muuttuivat miellyttäviksi. En osaa olla täysin tekemättä mitään. Niin kai se on, että kaikkeen tottuu.”

”Tämä on ollut urani rankin kevät”, sprintteri Hanna-Maari Päkk sanoo.

Hanna-Maari Päkk

Syntynyt lokakuussa 1987, 32-vuotias.

Omaa sukua Latvala, puoliso Robert Päkk.

Pikajuoksija, 100 ja 200 metriä.

Seura Jyväskylän Kenttäurheilijat (JKU).

Valmentaja Laurent Meuwly. Aiemmat valmentajat Lance Brauman (2016–2019) ja Petteri Jouste (2006–2015).

Yksitoista Suomen mestaruutta, kaksi SM-hopeaa ja kaksi SM-pronssia.

Parhaimmillaan EM-kisoissa seitsemäs 200 metrillä 2014.

Yleisurheilu Jyväskylä|Suomen nopein urheilupsykologi

Luetuimmat - Urheilu