Persoona pelissä - Urheilu | HS.fi

Tiia-Liina Aavisto sanoo, että hän haluaa sosiaalisessa mediassa myös parantaa lajin näkyvyyttä.

Persoona pelissä

Yritykset odottavat nykyään urheilijoilta vastinetta sponsorirahalleen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Nuori karateka Tiia-Liina Aavisto hankki avukseen brändiammattilaisen.

Julkaistu: 18.7. 2:00, Päivitetty 18.7. 12:22

Karateka Tiia-Liina Aavisto, 25, poseeraa kameralle tottuneesti. Kuvia on otettu parin viime vuoden aikana paljon.

”Tästä kulmasta on yleensä saatu paras valo”, hän ohjeistaa kuvaajaa.

Aavisto on shukokai-karaten Euroopan mestari viime syksyltä. Vaikka karate on yksi maailman suurimmista kamppailulajeista ja kaikkien tuntema, Suomessa siitä on vaikea saada tuloja.

Kaksi vuotta sitten Aavisto mietti, miten kilpauran jatkumisen voisi varmistaa taloudellisesti.

Hän päätti aloittaa yhteistyön brändityön ammattilaisen kanssa. Brändikumppanuustoimiston kanssa on mietitty sosiaalisen median henkilöbrändiä, hankittu yrityksiä yhteistyökumppaneiksi ja toteutettu pieniä kampanjoita sosiaalisessa mediassa.

”Senseimme on sanonut, että kilpaillessaan 40 vuotta sitten hän myi oman autonsa, jotta hän pääsi kisoihin. Ajattelen, että nykypäivänä voisi olla joku toinenkin tapa päästä sinne”, Aavisto sanoo.

Kameran edessä on saanut esiintyä, sillä jalansijaa sponsorimarkkinoilla on yritetty saada kuvien kautta. Kuvauksia on tehty sekä yhteistyökumppaneille, kuten varusteita toimittaneelle yritykselle, että omaa sosiaalista mediaa varten.

 ”Olen hyvin luontevasti erilaisissa tilanteissa ihmisten kanssa. Osaan tuoda itseäni oikealla tavalla esille ja kertoa, mikä se tarinani on.”

Tiia-Liina Aavisto kertoo, että hänestä brändityö ja sosiaalisen median miettiminen on mukavaa. ”Tulen siitä iloiseksi ja on kiva saada onnistumisia”, hän sanoo.

Nykyään sponsorit odottavat urheilijoilta usein vastineeksi näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Asiasta avautui tällä viikolla pikajuoksija Samuli Samuelsson, joka ei saanut lisäravinnevalmistajaa sponsorikseen liian pienen Instagram-seuraajamäärän vuoksi. Samuelssonin seuraajien määrä räjähti asiasta kertomisen jälkeen.

Esimerkiksi pikajuoksija Lotta Harala on kertonut tienaavansa sosiaalisen median ja sponsoreiden avulla niin paljon, että hän voi keskittyä urheilemiseen. Haralalla on yli 40 000 seuraajaa Instagramissa.

Aaviston tilanteessa erityistä on se, että hän hankki avukseen ammattilaisen jo varhaisessa vaiheessa. Hän kuvailee itseään mikrovaikuttajaksi.

Termillä tarkoitetaan henkilöä, jolla on muutamia tuhansia sosiaalisen median seuraajia. Aavistolla niitä on hieman yli 1 200.

Viime vuosina yritykset ovat alkaneet hyödyntää mikrovaikuttajia yhä enemmän.

”Itse ainakin huomaan, että jos laitan jotain, se tavoittaa todella monia ihmisiä. Vaikka seuraajia ei ole niin paljon”, Aavisto sanoo.

Varsinaisia pitkiä sponsorisopimuksia Aavistolla ei vielä ole. Muutama yritys on tukenut häntä kisakohtaisesti. Mikrovaikuttajakampanjoita hän on tehnyt suomalaisten kasvuyritysten kanssa.

Tavoitteena Aavistolla on Haralan tapaan se, että lopulta sponsori- ja yhteistyötulot mahdollistaisivat ammattilaisuuden. Päivätyön jättäminen on suuri unelma.

”Ihan herkistyn, kun se on ollut niin kaukainen haave. Mutta vaikka ihan puoliammattilaisenakin oleminen, totta kai haaveilen siitä.”

Tällä hetkellä Aavisto työskentelee kokopäiväisesti alusvaateketjulla myyntivalmentaja-traineena ja myymäläpäällikkönä.

Tiia-Liina Aavisto harjoittelee tällä hetkellä täysipäiväisen työnsä ohella.

Karateperheestä tuleva Aavisto on harrastanut lajia 7-vuotiaasta asti. Siitä asti hän on kilpaillut koko ajan lukuun ottamatta sairastelukierteestä johtunutta kolmen vuoden taukoa.

Aaviston kilpauran tavoitteena onkin voida jatkaa niin kauan kuin hän pysyy terveenä. Päätavoite on voittaa maailmanmestaruus Suomessa järjestettävissä MM-kisoissa vuonna 2023. Myös naisten Euroopan mestaruuden uusiminen on kiikarissa.

”Haluan jatkaa kilpailemista niin kauan kuin se on mahdollista. Karatea aion jatkaa koko elämäni.”

Aavisto korostaa nauttivansa sosiaalisen median päivittämisestä ja pitävänsä sitä ensisijaisesti vapaa-ajan harrastuksenaan.

”En näe Instagramia 110-prosenttisesti työvälineenäni saada sponsoreita, vaan koen, että on tärkeämpää nimenomaan, että keskityn siihen lajiin ja tulen paremmaksi siinä. Se on edelleen päätavoitteeni ja on aina ollut.”

Aavisto sanoo, että hän haluaa sosiaalisessa mediassa myös parantaa lajin näkyvyyttä ja kannustaa naisia aloittamaan kamppailu- ja itsepuolustuslajeja. Toisaalta Aavisto julkaisee paljon sisältöä myös urheilun ulkopuolisesta elämästään.

Aavisto puhuu luontevasti itsensä brändäämisestä ja siitä, miten hän pohtii asioita. Hän uskoo, että myyntialan kokemuksesta on ollut hyötyä.

”Näen sen kaupallisuuden varmasti eri tavalla kuin moni muu”, hän sanoo.

”Olen hyvin luontevasti erilaisissa tilanteissa ihmisten kanssa. Osaan tuoda itseäni oikealla tavalla esille ja kertoa, mikä se tarinani on. Ja jos olen yrityksen yhteistyökumppani, osaan tuoda yritystä myyvästi esille.”

Henkilöbrändin miettiminen on tärkeää myös yhteistyökumppaneita ajatellen.

”Tein eräälle yritykselle ihan esityksenkin siitä, että he saavat kuvan, millaista sisältöä tulen tuottamaan”, hän sanoo.

”Mutta en mieti tuntitolkulla sitä, että onko tämä postaus juuri sitä, mitä me suunnittelimme. Haluan, että se pysyy aitona.”

Erityisesti kansallisen ja kansainvälisen tason huipuilla henkilöbrändäys on yleistynyt Suomessa viime vuosina, sanoo urheilumarkkinointia tutkinut yliopistonlehtori Sasu Tuominen Itä-Suomen yliopistosta.

Tuomisen mukaan sponsoreiden saaminen saattaa vaatia, että urheilija haluaa kehittää ”markkinalähtöistä elämäntapaa” sosiaalisessa mediassa ja kertoo itsestään. Sponsoreita kiinnostavat mielenkiintoiset tarinat ja persoonallisuus.

”Jos katsotaan, mitä yritykset hakevat, niin varmasti urheilullinen menestys on yksi asia. Mutta se ei välttämättä enää riitä”, hän sanoo.

On toki urheilijasta kiinni, kuinka paljon itsestään haluaa tuoda esiin. Tuominen uskoo, että tulevaisuudessa varsinkin yksilöurheilijoilla kaupallisuus ja brändääminen kehittyvät edelleen.

Hän huomauttaa, että onnistumiseen ei välttämättä tarvita esimerkiksi manageria.

”Ihan itsekin voi lähteä miettimään, kuka on ja mitä edustaa ja mitä haluaa itsestään urheilijana kertoa”, hän sanoo.

”Pitää kuitenkin olla näkyvillä ja itse esillä. Se loikka on otettava.”

 ”Haluan jatkaa kilpailemista niin kauan kuin se on mahdollista. Karatea aion jatkaa koko elämäni”

Valtion tukimuodoista kysyttäessä Aavisto sanoo, että hän tietää asiasta vain vähän. Sen puolen hoitaa Rautkallio-Salminen.

Kuten Samuli Samuelsson, myös Aavisto ja hänen brändikumppanuustoimistonsa toimitusjohtaja Laura Rautkallio-Salminen ovat huomanneet sponsoreiden hankkimisen vaikeuden.

Mirri+Me -yrityksen Rautkallio-Salminen huomasi, että tulosta alkoi syntyä, kun toimintaa vei markkinoinnin suuntaan. Vaikuttajamarkkinointikampanjoista pystyi tuloutumaan myös itse.

”Urheilumanageri kuulostaa hirveän vanhanaikaiselta. Agentti – se on ehkä jotain muuta. Ehkä sellaista brändäystyötä se on tavallaan ollut, ja siihen liittyviä markkinointikampanjoita”, Rautkallio-Salminen kuvailee yhteistyötä urheilijoiden kanssa.

Rautkallio-Salminen kuuluu kuitenkin Suomen Urheilumanagerit -yhdistykseen. Hän on taustaltaan muotoilija, tiedottaja ja tapahtumatuottaja. Toistaiseksi hän tekee urheilijoiden brändityötä toisen yrityksensä ohella.

Rautkallio-Salminen ei veloita urheilijoilta mitään ennen kuin sopimus yrityksen kanssa löytyy. Kuvio on hänen mukaansa tyypillinen urheilumanageroinnissa ja erityisesti nuorten urheilijoiden kohdalla veloittaminen ei tuntuisi reilulta.

Aaviston yhteistyö Rautkallio-Salmisen kanssa alkoi kaksi vuotta sitten, kun Aavisto lähestyi urheilumanageriyhdistystä.

”En mene ranking ja laji edellä, vaan tarina ja tyyppi edellä. Se tekee siitä paljon kiinnostavampaa, mutta myös haastavampaa”, Rautkallio-Salminen kertoo.

”Jos olisi moottoriurheilu tai lätkäjoukkue, se on ihan eri juttu.”

Aavisto itsekin uskoo, että suurempien lajien edustajilla tilanne on erilainen.

”Ei kaikkien todellakaan tarvitse tuoda omaa persoonaa esiin, mutta se on ollut oma tapani saada näkyvyyttä.”

Tiia-Liina Aavisto

Shukokai-karaten Euroopan mestari vuonna 2019. Karaten tyylisuuntia on lukuisia. Shukokai on yksi suosituimmista.

Kilpaillut karatessa lapsuudestaan asti lukuun ottamatta mykoplasmasta alkanutta sairastelukierrettä. Vaikeudet aiheuttivat kolmen vuoden kilpailutauon.

Käyttää sosiaalisen median henkilöbrändäykseensä ja yhteistyöyritysten löytämiseen brändityön ammattilaista.

Uran päätavoitteena voittaa maailmanmestaruus vuonna 2023 Suomessa järjestettävissä shukokai-karaten MM-kisoissa.

Juoksija Lotta Harala kertoo, kuinka on saanut Instagramissa yli 30 000 seuraajaa ja samalla rahaa harjoitteluun – tärkeimpiä niksejä on käytön rajaaminen

Dora Leskinen, 23, rakentaa Instagramissa brändiään, ja saa samalla yrityksiltä rahaa – Sosiaalisen median mikro­vaikuttajista on koko ajan kovempi kysyntä

Luetuimmat - Urheilu