Valmentaja Jukka Toijalaa hiillosti kaksitoista miestä ennen kuin pesti irtosi – kovin paikka oli kuitenkin puhelu synkkänä marraskuisena päivänä - Urheilu | HS.fi
Urheilu|Koripallo

Valmentaja Jukka Toijalaa hiillosti kaksitoista miestä ennen kuin pesti irtosi – kovin paikka oli kuitenkin puhelu synkkänä marraskuisena päivänä

Viron koripallomaajoukkueen päävalmentaja Toijala ajatteli uransa ensimmäisellä valmennuskaudellaan, että tämä oli tässä, mutta nyt kehittää maan koripalloa ja nostaa nuoria huipulle.

Jukka Toijala jakaa ohjeita Kerr Kriisalle Viron maajoukkueen harjoituksissa.

Julkaistu: 30.7. 2:00, Päivitetty 30.7. 16:34

Koripallovalmentaja Jukka Toijala tiesi Viron liiton olevan tosissaan, kun se haki uutta päävalmentajaa.

Toijala, 48, kiinnostui paikasta 19 muun kanssa ja sai ennakkoon vastattavakseen 25 kysymyksen patterin virolaisesta koripallosta, pelaajista, heidän pelitavoistaan ja ajatuksistaan lajista.

Hakemuksia oli tullut laajalti ympäri Eurooppaa, mutta kolmen joukkoon Toijalan lisäksi pääsivät kroatialainen ja slovenialainen valmentaja. Molemmat maineikkaampia koripallomaita kuin Suomi.

Virolainen koripalloilu tuntee arvonsa. Laji on erittäin suosittu Virossa, eikä ulkomaalaisia ole tavattu valita tälle paikalle.

Hollantilainen Maarten van Gent johti Viron koripalloa päävalmentajana 1997–99. Van Gent ajoi itsensä sisään virolaiseen koripalloon valmentamalla Tallinnan Kalevia. Sen jälkeen pesti on kuulunut kotimaisille valmentajille.

”Yritin tehdä taustat niin hyvin kuin voin”, Toijala sanoo Helsingissä, kun Viro ja Suomi pelaavat tuplamaaottelut.

Kaikesta valmistautumisesta huolimatta Toijala yllättyi matkustaessaan Viroon. Haastatteluhuoneessa istui kaksitoista tenttaajaa valmiina hiillostamaan päävalmentajaehdokasta. Oli liiton edustajia mutta myös entisiä pelaajalegendoja kuin sponsoreitakin.

”Nyt joku sanoo, ettei tämä eroa normaalista työelämän haastattelussa, jossa johtokunta tenttaa uutta työntekijää.”

Perusteellisuus oli silti poikkeavaa urheilussa ja kertoo, miten intohimoisesti Virossa suhtaudutaan lajiin.

Toijala sai paikan ja aloitti viime lokakuussa. Virossa haluttiin lajiin pitkäjänteisyyttä ja nuorten pelaajien kehittäjää. Vuoteen 2023 asti tehty sopimus kertoo Viron halusta saada jatkuvuutta.

”Valinta aiheutti aika paljon spekulaatioita. Olen joutunut todistamaan oman osaamiseni ja että pystyn tekemään näitä töitä. Tiedän, että valintani oli kova isku vanhemmille koripalloihmisille.”

Joukkueen lähipiiristä Toijala sai heti tukea. Se kuuluukin ensimmäisiin onnistumisen edellytyksiin.

 ”Olen joutunut todistamaan oman osaamiseni ja että pystyn tekemään näitä töitä.”

Jukka Toijala on työskennellyt myös Suomen koripallomaajoukkueessa Henrik Dettmannin valmennustiimissä.

Kokeneena valmentajana Toijala tietää, että päävalmentajan pestit kestävät juuri kauan kuin työnantaja haluaa. Silti Toijala toivoo mielessään, että voisi jatkaa viisi vuotta, kun Viro hakee vuoden 2025 EM-kisoja.

Kansainvälistä valmennuskokemusta Toijala ammensi ennen Viroa Puolasta ja Romaniasta. Puolassa työ jäi lyhyeksi, kun seurassa myrskysi valmiiksi, eikä tilanne tyyntynyt Toijalan aikana.

Romaniassa tuli menestystä. Toijala siirtyi kuuluisaan Steaua Bukarestiin kesken kauden, mutta vei kahtena keväänä joukkueen maan liigan loppuotteluihin.

”Ovat olleet hyvin erikoisia kokemuksia. Romaniassa on rakenteissa vanhoja luokkaeroja ja korruptiota, joka on valitettavasti olemassa myös urheilussa. Ei aina voi olla varma, että jokainen peli olisi aidosti urheilutapahtuma. Taustalla voi olla fiksailtu jotain juttuja.”

Toijala muisteli Romanian-vuosinaan tapausta, kun hallitus esitti, että hyväksyttävän virka-asemasta saadun hyödyn raja olisi 44 000 euroa.

”Silloin kansa sai tarpeekseen ja lähti kaduille protestoimaan.”

Ennen valmentajaksi ryhtymistään Toijala tuli tunnetuksi kuumana tai vähintään puolikuumana pelaajana. Takamies osasi heittää ja oli kova pelaaja. Tuomaritkin hän piti ojennuksessa ja kävi aktiivisesti keskusteluja heidän kanssaan.

”Kotimaan liigassa kova”, Toijala täsmentää heti.

”En ollut mitenkään lahjakas, mutta olin saanut työnteon lahjan ja pääsin lähelle maksimiani. Toivottavasti nykypelaajat menevät pidemmälle.”

Kolmeen Suomen mestaruuteen Toijalan taidot riittivät – ja niissä avainrooliin vuosi toisensa jälkeen.

Kahdentoista kauden peliura päättyi vuonna 2006, ja Toijala hyppäsi siitä suoraan valmentajaksi.

Ensimmäinen kausi entisen pelaaja-aikaisen seuransa Kouvojen kanssa alkoi painajaismaisesti.

Joukkue hävisi hurjat 28 ottelua, mutta se oli murheista pienin.

 ”En ollut mitenkään lahjakas, mutta olin saanut työnteon lahjan ja pääsin lähelle maksimiani. Toivottavasti nykypelaajat menevät pidemmälle.”

Jukka Toijala pelasi suurimman oman urastaan Kouvolan Kouvojen paidassa.

Tuohon aikaan ulkomaalaisvahvistuksia sai olla niin monta kuin seura pystyi hankkimaan. Niin sanottuja vahvistuksia tuli ja meni.

Kouvoissa pelasi ja piipahti yhteensä 23 pelaajaa. Ovet kävivät kuin Stockmannilla menestysvuosina.

”Kauteen mahtui kaikenlaista. Oli rattijuopumuksia, agenttien sekoilua ja yksi meidän pelaaja joi hotellin baarikaapin tyhjäksi ilmoitti, ettei jaksa enää täällä olla ja lähti menemään.”

Kausi ei ollut ehtinyt kovinkaan pitkälle, kun joukkueen paras pelaaja, yhdysvaltalainen Chris Sandy kuoli autokolarissa.

”Se oli torstai 23. marraskuuta. Chris lähti hakemaan tyttöystäväänsä lentokentältä, ja oli kauhea keli. Takaisin tullessa Chris menetti autonsa hallinnan, suistui rekkaa päin ja menehtyi siihen paikalle”, Toijala muistelee ja edelleen tunteet nousevat pintaan.

Toijala joutui elämänsä kovimpaan paikkaan kolarin jälkeen.

”Minun piti soittaa Amerikkaan ja ilmoittaa omaisille. Eihän minulla ollut sellaiseen kokemusta, miten soitat puhelun ja ilmoitat, että teidän poika on kuollut.”

Sandyn äiti, agentti ja pari serkkua tulivat vauhdilla Suomeen, mutta äiti oli niin sekaisin ja šokissa suru-uutisesta, ettei hän tahtonut kestää. Äiti palasi seuraavalla koneella takaisin Yhdysvaltoihin.

”Paitsi että vuosi toi perspektiiviä valmentamiseen, se oli korkeakoulu tähän elämään. Kyllä minulla oli aika lähellä, että valmentajanura olisi jäänyt vajaan vuoden mittaiseksi.”

Toijala muistelee, että raskas kausi alkoi vaikuttaa jopa terveyteen, vaikka hän oli alle neljänkymmenen.

”Saatoin herätä kolmelta yöllä, kun aidosti puristi rinnasta. Tuli niin paha olo siitä tapahtumasta ja kaikesta, mitä ympärillä oli. Siitä selvittiin, mutta tuo pisti kaikki asiat perspektiiviin.”

Nyt neljätoista vuotta myöhemmin Toijala alkaa olla meritoitunut valmentaja, joka hallitsee peliin liittyvän kiihkeyden ihan toisella lailla pelaajauraan verrattuna.

”Paremmin ja paremmin, mutta välillä havahdun, että tunteet vievät liikaa. Luonteeltani olen kuitenkin aika rauhallinen, mikä tulee perhekasvatuksen puolelta.”

Viron päävalmentaja Jukka Toijala paiskaa kättä Mikk Jurkatammin kanssa harjoitusten jälkeen.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Urheilu