Joshua Cheptegein 10 000 metrin maailmanennätyksessä on ripaus huijauksen makua – juoksuromantiikka jäi jo Lasse Virénin ME-juoksuun Münchenissä - Urheilu | HS.fi

Joshua Cheptegein 10 000 metrin maailmanennätyksessä on ripaus huijauksen makua – juoksuromantiikka jäi jo Lasse Virénin ME-juoksuun Münchenissä

Juoksua kirittävien jänisten lisäksi tekniikka on tullut apuun: radan vieressä juoksee valojuova, josta juoksija näkee kokoajan, onko hän ennätysvauhdissa, kirjoittaa HS:n urheilutoimittaja Ismo Uusitupa.

Joshua Cheptegein (kesk.) ennätysjuoksussa ratareunuksen valot näyttivät, onko hän ennätysvauhdissa.­

8.10. 9:20 | Päivitetty 8.10. 11:18

Se ei ollut edes kovin suuri yllätys, että Ugandan Joshua Cheptegei juoksi keskiviikkoiltana Valenciassa 10 000 metrin maailmanennätyksen. Cheptegein juoksema 26.11,00 rikkoi Kenenisa Bekelen 15 vuotta vanhan ME:n 6,5 sekunnilla.

Sekään ei ollut yllätys, että Etiopian Letesenbet Gidey juoksi naisten 5 000 metrillä uuden maailmanennätyksen 14.06,62. Edellinen ennätys oli 12 vuoden takaa.

Jo ennen nyt päättynyttä yleisurheilukautta oli ennustettu, että pitkillä ratajuoksuilla tapahtuu ennätysmurskajaisia. Koronaepidemian takia kisoja oli vähemmän, mutta silti pitkien matkojen tuloslistoja laitettiin uusiksi.

Tähän tapaan: Cheptegei juoksi elokuussa 5 000 metrin maailmanennätykseksi ajan 12.35,36. Mo Farah ja Sifan Hassan rikkoivat syyskuussa tunnin juoksun ennätykset. Norjan Jakob Ingebrigtsen juoksi 1 500 metrin Euroopan ennätyksen 3.28,68.

Miksi juuri nyt ennätyksiä odotettiin?

Yksi suuri syy on se, että maratonilta tutut hiilikuitulevyillä varustetut juoksukengät ovat tulleet myös ratajuoksuihin. Ruotsalainen yleisurheiluasiantuntija Lennart Julin arvioi, että ”trampoliinitossujen” vaikutus on yksi sekunti jokaisella kilometrillä. Vaikka tuossa olisi hieman liioittelua, tossujen merkitystä ei voi väheksyä.

Lisäksi oma merkityksensä voi olla sillä, että kunnonajoitusta ei tarvinnutkaan keskittää Tokion olympialaisiin.

Kaiken kaikkiaan nykyisissä ennätystehtailuissa, myös juuri nyt rikotuissa ennätyksissä, ovat hiukan huijauksen makua. Juoksua kirittävien jänisten lisäksi tekniikka on tullut apuun: radan vieressä juoksee valojuova, josta juoksija näkee kokoajan, onko hän ennätysvauhdissa. Kun pystyy pysymään vihreän valon kohdalla, tietää juoksevansa tasaisesti kohti maailmanennätystä.

Kansainvälinen yleisurheiluliitto (WA) ei hyväksy Elioud Kipchogen vuoden takaista kahden tunnin alitusta maratonin maailmanennätykseksi vaihtuvien jänisten takia, mutta kovin kaukana vastaavasta ei olla valojuovajuoksuissakaan.

Tasaisessa ennätysvauhdissa pysyminen pelkkien väliaikatietojen perusteella on huomattavasti haastavampaa. Koska keksitään uudet ennätyskriteerit: maailmanennätys ilman tehokeinoja?

Jotta ei jäisi epäselväksi: esimerkiksi Cheptegei ja Gidey ovat joka tapauksessa huippujuoksijoita ja tällä hetkellä ylivoimaisia.

Lasse Virén kaatui Münchenin olympialaisten 10000 metrillä, mutta otti olympiakultaa ME-ajalla.­

Kun Lasse Virén juoksi vuoden 1972 Münchenin olympialaisissa 10 000 metrin maailmanennätyksen, valojuovista ei ollut tietoakaan. Vaikka olisi ollutkin, niillä ei olisi tehnyt juuri mitään, kun Virén kaatui ja juoksi silti ME:n. Aika oli 27.38,4 eli 48 vuodessa on nipistetty lähes puolitoista minuuttia.

Yleisurheiluromantikolle Virénin ME on aivan omassa sarjassaan.

Silloin ei myöskään ollut mondo-alustaa puhumattakaan hiilikuitutossuista. Toki sallittuina oli muita valmennuskeinoja, jotka nykyisin ovat kiellettyjä, mutta se ei poista sitä, että Virénin juoksu on yksi kaikkien aikojen klassikoista.

Cheptegein ennätys on, niin, vain uusi ennätys, joka todennäköisesti rikotaan lähivuosina.

Oikaisu 8.10.2020 kello 11.15: Täsmennetty uusien maailmanennätysten ajat. Alkuperäiset ajat tarkentuivat muutamalla sadasosasekunnilla paremmiksi.

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat

Luetuimmat - Urheilu