Suomen Jääkiekkoliitto ei lupaa Leijona-boikottia Valko-Venäjän MM-turnaukseen, mutta kanta kisoja kohtaan tiukentui: ”Kisat siirretään tai perutaan” - Urheilu | HS.fi

Suomen Jääkiekkoliitto ei lupaa Leijona-boikottia Valko-Venäjän MM-turnaukseen, mutta kanta kisoja kohtaan tiukentui: ”Kisat siirretään tai perutaan”

Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela uskoo, ettei Valko-Venäjällä pelata jääkiekon MM-kisoja. ”Minusta on hyvä, että tähän kysymykseen otetaan kantaa laajasti”, Nummela sanoo.

Suomen Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela vastustaa MM-kisojen pelaamista Valko-Venäjällä maan nykyisen tilanteen vuoksi.­

24.11.2020 14:38 | Päivitetty 24.11.2020 19:19

Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF ei kyennyt viimeviikkoisessa kokouksessaan viemään MM-kisojen isännyyttä Valko-Venäjältä, mutta Suomen Jääkiekkoliiton (SJL) kanta asiassa on selvä.

”Olemme kertoneet Kansainväliselle jääkiekkoliitolle hyvin selkeästi, että Valko-Venäjällä ei voi eikä pidä kisoja pelata ainakaan tämänhetkisessä tilanteessa”, SJL:n puheenjohtaja Harri Nummela kertoo.

Kritiikki Valko-Venäjällä ensi keväänä järjestettäviä MM-kisoja kohtaan on voimistunut elokuun vilpillisten presidentinvaalien jälkeen.

Vallan kahvassa roikkuvan diktaattoripresidentin Aljaksandr Lukašenkan hallinto on vastannut rauhanomaisiin suurmielenosoituksiin väkivallalla, mikä sai toisen kisaisännän Latvian vastustamaan yhteisiä kisoja jo elokuussa.

Mikäli tilanne Valko-Venäjällä ei muutu lähikuukausina, myös Nummela vaatii joko kisojen pelaamista muualla tai niiden perumista.

 ”Valko-Venäjällä ei voi eikä pidä kisoja pelata.”

Jääkiekko on Valko-Venäjän diktaattoripresidentin Aljaksandr Lukašenkan suosikkilaji ja väline tehdä politiikkaa. Kuva vuoden 2014 MM-kisojen aikaan pelatusta näytösottelusta.­

Vaikka Jääkiekkoliitto vastustaakin kisojen pelaamista Valko-Venäjällä, kannanotot ovat varsin maltillisia. Asiasta viestitään ulospäin vain Nummelan suulla.

”Olemme sopineet talon sisäisesti, että meillä on puheenjohtaja Nummela, joka kommentoi Valko-Venäjä-keissiä, koska se menee niin poliittiselle tasolle”, SJL:n toimitusjohtaja Matti Nurminen kertoo.

Jääkiekkoliiton yhteydenpito ja tiedonvaihto valtionhallinnon kanssa on Nummelan mukaan ollut tiivistä. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM) kerrotaan liiton hoitaneen asiaa hyvissä ajoin ja pikemminkin tulleen itse kantansa kanssa ministeriöön kuin toisin päin.

Nummela on hoitanut hommaa todella fiksusti ja tunnistanut ulkopoliittisia kohtia, jotka hyvä alansa tunteva ihminen tunnistaa. Yhteistyö on ollut erinomaista, ministeriöstä sanotaan.

”Minusta on hyvä, että tähän kysymykseen otetaan kantaa laajasti”, Nummela sanoo.

 Nummela on hoitanut hommaa todella fiksusti, ministeriöstä sanotaan.

Jääkiekkoliiton entinen puheenjohtaja Kalervo Kummola (vas.) ja toimitusjohtaja Matti Nurminen Suomen suurlähetystön vastaanotolla Minskissä toukokuussa 2014.­

Suomi kerää parhaillaan muilta EU-mailta allekirjoituksia vetoomukseen ihmisoikeuksien puolesta Valko-Venäjän MM-kisojen vuoksi. Vetoomus käsitellään 1. joulukuuta.

OKM muistuttaa, ettei urheilu ole yhteiskunnasta irrallinen linnake. Valko-Venäjän kaltaisissa autoritäärisissä maissa se on mitä suurimmassa määrin myös politiikan väline.

Viimeksi Suomi kokosi vastaavan vetoomuksen ennen Valko-Venäjän vuoden 2014 MM-kisoja. Silloin allekirjoituksia tuli ensin 19 ja kokouksen aikana vetoomukseen tehdyn lisäyksen jälkeen kolme lisää.

Kulttuuri- ja tiedeministeri Annika Saarikko (kesk) kertoi HS:lle viime viikon torstaina (19.11.) julkaistussa haastattelussa tukevansa Jääkiekkoliittoa ja kantavansa huolta osallistujien turvallisuudesta, mikäli kisat järjestetään.

Ministeriön kanta on, että Kansainvälisen jääkiekkoliiton on kyettävä tunnistamaan tilanne, milloin kisojen pelaaminen on sopivaa. Myös Nummela heittää palloa IIHF:n suuntaan.

”Katsomme, mitä päätöksiä Kansainvälinen jääkiekkoliitto tulee tekemään tässä asiassa. Sen jälkeen, jos on tarvetta, teemme omia päätöksiä”, hän sanoo.

 ”Katsomme, mitä päätöksiä Kansainvälinen jääkiekkoliitto tulee tekemään.”

Kulttuuri- ja tiedeministeri Annika Saarikko (kesk) kertoi HS:n haastattelussa kantavansa huolta osallistujien turvallisuudesta, mikäli jääkiekon MM-kisat järjestetään Valko-Venäjällä.­

IIHF:n pitkäaikainen varapuheenjohtaja Kalervo Kummola on puhunut moneen otteeseen Valko-Venäjän kisaisännyyttä vastaan. Viimeksi Kummola kommentoi tilannetta lauantaina.

”Kantani Valko-Venäjän ihmisoikeuskysymyksiin ei näytä vieläkään olevan kaikille selvä, vaikka olen sen kymmenen kertaa sanonut. Mielestäni kisoja ei pidä viedä Minskiin ja uskon, että näin myös käy”, hän kirjoitti Twitter-tililleen.

Vaikka Jääkiekkoliitto vastustaakin Valko-Venäjän MM-kisaisännyyttä, Nummela väistää kysymyksen kisojen boikotoinnista.

”Olen varma, että tässä asiassa tulee joku muu ratkaisu, eli kisat siirretään tai perutaan. Nämä ovat ne vaihtoehdot, jota tässä tulee tapahtumaan”, hän vastaa.

Alkuperäisellä ohjelmalla Leijonat aloittaisi joka tapauksessa pelinsä Riiassa, jossa pelataan Suomen alkulohko sekä kaksi puolivälierää. Minskissä pitäisi pelata toisen alkulohkon lisäksi kaksi neljästä puolivälierästä, molemmat välierät sekä mitalipelit.

 ”Tässä asiassa ei ole mitään ennakkotapausta.”

Valko-Venäjällä pelattiin edellisen kerran MM-jääkiekkoa keväällä 2014. Suomi sijoittui kisoissa hopealle. Jori Lehterän (vas.) ja Juuso Hietasen tunnelmat olivat pettyneet Venäjälle kärsityn finaalitappion jälkeen.­

Nummela ei osaa sanoa, millainen sanktio on mahdollisesti luvassa kisoja Valko-Venäjän huonon ihmisoikeustilanteen takia boikotoiville maille.

”Tässä asiassa ei ole mitään ennakkotapausta, mutta kysymys on varmasti relevantti. Jos näin tapahtuu, se jää siinä kohtaa nähtäväksi.”

Jääkiekon MM-kisojen on määrä alkaa 21. toukokuuta. Valko-Venäjän korvaaminen kisajärjestäjänä on haastavaa monesta syystä.

”Aikaa kisoihin on kuitenkin verraten vähän. Saattaa olla, että korvaavan kisajärjestäjän löytäminen ei ole ihan helppoa, koska meillä on pandemiatilanne päällä. Sen seurauksena voi olla mahdollista, että kisat sitten joudutaan perumaan”, Nummela sanoo.

Hän muistuttaa MM-kisojen järjestämiseen liittyvän positiivisen taloudellisen tuloksen mahdollisuuden lisäksi riski kisojen järjestämiseen tappiollisena. Kukaan ei vielä tiedä kevään koronavirustilannetta ja sitä, onko kisat mahdollista pelata yleisölle vai ei.

”Näin voi käydä sellainen tilanne, että korvaava kisajärjestäjä joutuu ottamaan kulut vastatakseen, mutta ei käytännössä saa lipputuloja. Kuvittelen, että aika monessa paikassa saatetaan miettiä, onko tällaisen taloudellisen riskin ottaminen tässä tilanteessa järkevää.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat