Rajut vaivat pakottivat Jarmo Leväisen sydämensiirtoon, ja siitä alkoi uusi urheilu-ura: ”Myöhemmin sain kuulla, että sydämeni oli pysähdyksissä vajaat puoli tuntia” - Urheilu | HS.fi

Rajut vaivat pakottivat Jarmo Leväisen sydämensiirtoon, ja siitä alkoi uusi urheilu-ura: ”Myöhemmin sain kuulla, että sydämeni oli pysähdyksissä vajaat puoli tuntia”

Jarmo Leväinen kuului nuorena judon maajoukkueryhmään. Sydämensiirron jälkeen hänellä alkoi arvokisamitaliputki.

Sydämensiirto antoi elämän ja uuden urheilu-uran Jarmo Leväiselle.­

24.11.2020 16:27

Vantaalaisen Jarmo Leväisen, 55, palkintokaappiin kertyi alkutalvesta lumilautailun paripujottelun hopea ja suurpujottelun pronssi Kanadassa käydyistä elinsiirron saaneiden MM-kisoista.

Aiemmin hän on saavuttanut muun muassa elinsiirron saaneiden lumilautailun MM-kullan, kaksi keihäänheiton MM-hopeaa sekä tukun sydän- ja keuhkosiirrokkaiden EM-mitaleja eri lajeissa.

Matka tähän hetkeen on ollut kuitenkin pitkä. Leväisen sydänvaivat alkoivat 19-vuotiaana sydäntulehduksella. Samalla judon maajoukkueryhmään kuuluneen nuorukaisen ura sai ison kolhun.

”Huomasin sydänvaivan vaikuttavan suorituskykyyni. En ollut enää riittävän kova. Ryhdyin seuraavaksi valmentamaan nuoria judokoita ja kilpailin samalla itsekin satunnaisesti. Laji pysyi mukanani”, Leväinen kertoo STT:n haastattelussa.

Vaikka sydän oli aloittanut oireilun, tipahti Leväisen niskaan viisi vuotta myöhemmin uusi pommi, kun hän sairastui kilpirauhassyöpään.

”Olihan se melkoinen isku. Tilanne oli vakava, sillä etäpesäkkeitä oli levinnyt rintalastan allekin.”

”Onneksi kaikki meni lopulta hyvin ja voitin taistelun syöpää vastaan. Menetin sen vuoksi silti toisen puolen äänihuulistani.”

Syövästä toipunut Leväinen jatkoi aktiivisesti urheilun parissa, mutta sydän antoi kuitenkin taas uusia ikäviä signaaleja. Niiden vuoksi hän joutui kahteen sydänleikkaukseen.

”Sen jälkeen kaikki meni hyvin 39-vuotiaaksi, jolloin sain sydänkohtauksen puulaakijalkapallopelissä. Onneksi viereisellä kentällä oli lääkäri, joka antoi minulle korvaamatonta ensiapua. Myöhemmin sain kuulla, että sydämeni oli pysähdyksissä vajaat puoli tuntia.”

Vantaalainen sai leikkauksessa sydämentahdistimen. Se päätti kaikki aktiivisen miehen kamppailulajit ja pallopelit.

”Se oli kova isku. Alkuun hain kuntoa lähinnä kävelylenkeillä ja golfilla. Vaikka en saanut nostaa sykettä yli 165:n, minulla oli päällimmäisenä tunteena halu päästä takaisin mahdollisimman hyvään kuntoon”, Leväinen kertoo.

Leväisen maailman lopullisesti mullistanut hetki koitti toukokuussa vuonna 2015, jolloin hän sai uuden sydämen.

”Minulla alkoi ilmetä erilaisia sydänongelmia, joiden vuoksi sydämeni oli pakko leikata jälleen. Kuntoni oli myös tippunut sellaiseksi”, että jo yhden porrasvälin kipuaminen tuotti ongelmia.

”Mennessäni leikkaukseen sydänsiirrosta ei ollut tietoakaan. Sydämeni ei kuitenkaan lähtenyt toipumaan operaatiosta”, eli minulle oli pakko tehdä hätäsiirto.

Leväiselle löytyi hänen onnekseen sydän pohjoismaisen hätäavun kautta kahdeksan päivän kuluttua.

”En tiedä, mistä maasta sydän tuli. Se kuitenkin pelasti elämäni, ja olen siitä äärettömän kiitollinen.”

Toivuttuaan Leväinen aloitti kuntoutumisen opettelemalla ensin uudelleen kävelemisen. Rankka kuntoutus huipentui vuoden päästä Vantaalla käytyihin sydän- ja keuhkosiirrokkaiden EM-kisojen lentopallopronssiin.

”Päätin heti sydämen saatuani aloittaa harjoittelun kohti uusia kisoja. Olikin huikea tunne päästä ensimmäistä kertaa mukaan kotikentällä”, Leväinen muistelee.

”Samalla alkoi uusi elämäni, jonka parissa tähtään menestymiseen eri kesä- ja talvilajeissa, kunhan koronavirustilanne vain sallii.”

Munuaisen siirto on yleisin elinsiirtoleikkaus Suomessa

Sydän ja keuhkosiirrokkaat Syke ry:n puheenjohtajan Esko Sohlon mukaan Suomessa kaivataan lisää elinten luovuttajia.

Suomessa tehtiin viime vuonna 450 elintensiirtoa. Tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä määrä oli 304.

Elinluovuttajia oli viime vuonna 141. Tänä vuonna heitä on ollut syyskuun loppuun mennessä 99.

Eniten tehdään munuaisen siirtoja. Vuonna 2019 niitä tehtiin 293. Seuraavina tulivat maksansiirrot (64) ja haimansiirrot (36).

Sydänsiirtoja tehtiin vuonna 2019 kaikkiaan 30 ja keuhkonsiirtoja 27. Tänä vuonna kumpiakin on tehty lokakuun loppuun mennessä 18.

Syyskuun lopussa elinsiirtoa odotti 565 ihmistä. Ylivoimaisesti eniten, 460 ihmistä, odotti munuaisen siirtoa.

Seuraavana tulevat sydänsiirtoa odottavat (42) ja keuhkonsiirtoa odottavat (28).

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat