Näin yksinpurjehtija elää veneessään yli sata päivää - Urheilu | HS.fi

Näin yksinpurjehtija elää veneessään yli sata päivää

Ari Huusela nukkuu maailmanympärysmatkallaan 15–45 minuutin pätkissä ja peseytyy sadevedellä.

Ari Huusela ajoi maanantaina pitkästä aikaa parran, kun ukkosmyrsky oli ohi.­

28.12.2020 14:00 | Päivitetty 1.3. 14:38

Ari Huusela on käynyt ensiapuhoidon tehokurssin, jonka aikana hän opetteli pistämään itseään ja neulomaan tikkejä.

Pari päivää ennen lähtöä Huuselalta puuttui vielä 70 000 euroa maksava vakuutus, jossa on 175 000 euron omavastuu.

 Vaikka veneessä on muun muassa autopilotti, sähköntuottojärjestelmä, huippuelektroniikkaa ja jatkuvasti päivystävä tutka, nukkuminen jää vähälle. Huusela on harjoitellut nopeaa nukahtamista Helsingin Uniklinikalla.

Kerrallaan voi nukkua 15–45 minuuttia neljän tunnin välein. Pisimmät nokoset ovat puolitoista tuntia. Veneen mittareita pitää seurata tasaisin väliajoin.

Veneen mittareiden tarkkailu vaatii Ari Huuselalta lähes jatkuvaa seurantaa.­

Wc-ämpäri ei ole mikä tahansa ämpäri, vaan 200 kilon painon kestävä tukeva jakkara, jonka päällä voi istua.

Hygieniasta Huusela huolehtii merellä puhdistusliinoilla. Päiväntasaajalla voi peseytyä veneessä saippuan kanssa, jos kohdalle osuu lämmin sade.

Pyykkiä merellä ei pestä. Huuselalla on kymmenen settiä merinovillaisia aluskerrastoja.

”Merinovillaisilla boksereilla menee helposti kymmenen päivää yhtä soittoa.”

Ari Huusela huoltopuuhissa torstaina Suomen aikaa.­

Pakastekuivattua ruokaa Huuselalla on veneessä 150 kiloa. Lisäksi on juotavia aterioita ja välipalapatukoita. Ainoa kokkausväline pieni vedenkeitin. Vettä on sata litraa, vaikka juomavettä saa valmistaa merivedestä.

Matkan alussa mukana oli vielä tuoreita hedelmiä ja myös kanelipullia.

”Päivässä voi kulua helposti 7 000–8 000 kaloria. Jouluaatoksi olen varannut vähän herkkuja ja suklaata”, Huusela kertoo.

Myrsky voi yllättää, joten kipparin pitää olla koko ajan valmiina.

Silloin kun Stark-vene kulkee rauhallisesti, Huusela on ehtinyt lukea Victor Hugon 1800-luvulla kirjoittamaa klassikkoromaania Meren ahertajia.

Ari Huusela nautti auringonlaskusta maanantaina Atlantilla lähettämässään kuvassa.­

Suurin osa ravinnosta on juotavia aterioita.

Suurin osa Ari Huusela ravinnosta on juotavia aterioita. ”En ole viitsinyt kokata, kun pitää vahtia ukkosta”­

Huusela on saanut veneelleen myös vieraita silkkihaikaroista.

Ari Huusela kuvasi maanantaina veneensä kyytiin lentäneitä pitkäjalkaisia.­

Päiväntasajaan Huusela ylitti torstaina 26. marraskuuta vähän ennen puolta päivää Suomen aikaa. Huusela uhrasi meren jumalalle tilkan Jaloviinaa ja kasteli omaakin kurkkuaan. Katso tilanteesta video tästä.

Ari Huusela ylittämässä päiväntasaajaa.­

Huuselan alkaa tehdä mieli tuoretta leipää. Sitä hän ei tosin saa vielä pitkään aikaan. Maali häämöttää vasta maaliskuussa. Hän lähetttää terviset keskeyttämään joutuneelle Alex Thomsonille: ”Alex, olet sankarini.”

Ari Huusela lähetti terveiset vaikeuksiin joutuneelle ystävälleen Alex Thomsonille.­

Samaan aikaa kisan kärjessä rytisee. Ranskalaisen Kevin Escoffierin vene katkeaa merenkäynnissä kahtia, ja hän saa viime hetkillä päälleen pelastusasun ja kiipeää pelastuslauttaan. Kestää yli 11 tuntia ennen kuin hänet löydetään ja pelastetaan.

Huusela järkyttyi Escoffierin onnettomuudesta ja tarkasti saman tien oman evakuointisuunnitelman pahan päivän varalta. Edessä odottavat viisimetriset aallot ja samaa jatkuu jopa kuusi viikkoa.

Stark-veneen kannelle oli tullut lentokaloja, joista Huusela olisi saanut hyvän sushiasterian. ”Pitäisi alkaa opetella. Lentokala on kuulemman herkullista. Minulla on mukana wasabia ja soijaa.”

Lentokaloja veneen kannella.­

Kisaan lähti alkujaan 33 purjehtijaa, joista viisi on keskeyttänyt. Kaksi kippari törmäsi Intian valtamerelle valaaseen.

Merenkäynti vaihtelee kovista tuulista pläkään. Huusela on ehtinyt lukea välissä Voltter Kilven Alastalon salissa -kirjaa. ”Melkoinen opus. Lopussa alkoi tapahtua.”

Keskiviikkona 9. joulukuuta Huusela salli itselleen suihkun makealla vedellä. Seuraavat suihkut tulevat todennäköisesti suoraan merestä ja maistuvat suolaiselle.

Etelä-Afrikan kärki Hyväntoivonniemi siintää vihdoin edessä. Huusela laskee kiertävänsä kärjen 400 merimailin päästä lauantaina 12. joulukuuta. Joulun tienoilla matka alkaa olla puolivälissä.

Näkymä Ari Huuselan veneestä torstaina. Hän oli runsaan tuhannen kilometrin päässä Etelä-Afrikan kärjestä.­

Lauantaina 12. joulukuuta kello 13.32 Suomen aikaa Huusela ohitti vihdoin Hyväntoivonniemen ja näki samalla matkan ensimmäisen albatrossin. ”Olen niiiin onnellinen”, Huusela hihkui.

Ilma on alkanut viilentyä. Enää veneen kannella ei voi olla ilman paitaa.­

Seuraavaksi Huuselalla on edessään kuukauden mittainen osuus myrskyisellä Etelämerellä. Nyt ei ehdi kirjaa lukea, vaan kaikki tarmo on keskitettävä purjehdukseen.

Maanantain vastaisen yön 14. joulukuuta Huusela valvoi, kun tuuli yltyi myrskyksi. ”Alkoi jo polvet tutista ja alahuuli väpättää.”

Myräkän jälkeen meri rauhoittui ja Huusela teki veneessään huoltohommia. Hän sai myös levättyä. Peräsimeen tarttunut verkon köysi aiheutti ylimääräistä työtä.

Ari Huuselan matka on edennyt Eteläiselle jäämerelle Vendee globe-yksinpurjehduskisassa.­

Maanantaina 21. joulukuuta Huusela ohitti Kerguelenin saariston, jonka ohittamisesta hän oli aiemmin kuullut vain purjehdustarinoissa. Ilmassa oli joulun odotusta. Huusela yritti ottaa yhteyttä lähellä olleeseen laivaan, mutta sieltä ei vastattu. Mahtoiko olla aavelaiva?

Jouluaattona Huusela söi vihdoin viimeisen jäljellä olleen omenan, suklaata ja muutaman keksin. ”Olisi pitänyt ottaa omenoita mukaan muutama laatikollinen”, Huusela kertoi eteläiseltä Intian valtamereltä. Pääruokana oli riistapataa.

Samalla hän lähetti jouluterveiset HS:n lukijoille.

Ari Huusela lähetti jouluterveiset.­

Jouluna hän sai myös mieluisia vieraita, kun kolme delfiiniä ui veneen vierellä.

Maanantaina 28. joulukuuta Huusela oli lähes matkansa puolivälissä. Huusela on ollut merellä 50 päivää. Seuraavaksi hän ohittaa Australian länsikärjen Cape Leeuwinin.

Maanantaina 28. joulukuuta Ari Huusela kuivatteli kamppeitaan ulkosalla.­

Vuosi vaihtui rauhallisesti. Huusela oli 7,5 tuntia Suomen aikaa edellä Australian alapuolella Adelaiden kohdalla. Sää oli viilentynyt, ja Huusela oli pukenut ensi kertaa päälleen untuvatakin. Delfiinit olivat palanneet.

Tiimalasidelfiini seurasi Ari Huuselan venettä uutenavuotena.­

Maanantaina 4. tammikuuta Huuselalla alkoi yhdeksäs viikko merellä. Sen kunniaksi hän peseytyi ja vaihtoi puhtaan kerraston. ”Seuraavaksi pitää vaihtaa paita. Se haisee kamalalle.”

Huusela varautui myös ennustettuun myrskyyn, jossa tuulen nopeus saattaa nousta 80 kilometriin tunnissa. Uusi-Seelanti jää hänen vasemmalle puolelleen. Kap Horn siintää reilun kolmen viikon päässä.

Huusela oli nähnyt voimakkaita unia, että veneessä oli muitakin kuin hän.

”Elämäni auringonlasku”, Ari Huusela kertoi loppiaisillan näkymästään Uuden-Seelannin alapuolella.­

Samalla kun aurinko laski, Ari Huuselan veneen toisella puolella näkyi sateenkaari.­

Loppiaisena 6. tammikuuta Huusela koki Uuden-Seelannin alapuolella maagisen näyn, kun veneen toisella puolella oli matkan upein auringonlasku ja toisella puolella sateenkaari. Huusela purjehti tietoisesti pohjoiseen ja vältti ennustetut myrskytuulet, jotka lopulta kuihtuivat kasaan.

Perjantaina 8. tammikuuta yksinpurjehtija Huusela kuuluu ylitti päivämäärärajan Tyynellä valtamerellä. Samalla Vendée Globe -kilpailuun osallistuva suomalaiskippari ohitti Antipodisaaret. Asumaton saariryhmä sijaitsee noin 700 kilometriä Uuden-Seelannin eteläsaarelta itään.

Maanantaina 11. tammikuuta Huuselalla alkoi kymmenes viikko merellä. Rauhallisen jakson jälkeen luvassa oli kovaa tuulta. ”Aletaan taas mennä minun ohi minun mukavuusalueestani.”

Torstaina 14. tammikuuta Huusela ratsasti paikoin jopa kymmenen metrin aalloissa. Vene nousi ylös ja alas. ”Tuntui hurjalta.”

Jos vauhti pysyy samana, hän saavuttaa Kap Hornin 24.–26. tammikuuta.

Sunnuntaina 17.1. Huusela ohitti Nemon pisteen Tyynellä valtamerellä. Nemon piste on sellainen laskennallinen kohta maapallolla, joka on mahdollisemmin kaukana rannasta. Sen sijainti on 48º52.6’S123º23.6’W. Se on myös avaruusromun pudotuspaikka.

”Paikassa ei ollut mitään ihmeellistä, mutta se oli valtava henkinen kohta itselle, vaikka oli pelkkää erämaata. Nemon piste oli viimeinen virstanpylväs tällä etelämantereen kierroksella.”

Kap Hornin hän laskee saavuttavansa 24. tammikuuta puolilta päivin Suomen aikaa.

Ari Huuselan veneen nopeus nousi Nemon pisteen kohdilla parhaimmillaan 26 solmuun, 48 kilometriin tunnissa.­

Torstaina 21. tammikuuta Huusela seilasi harmaassa ja pilvisessä säässä noin 1 800 kilometrin päässä Kap Hornista. Taivaalta tuli vuoroin vettä, räntää ja kipparin kaipaamaa lunta.

”Saa vähän esimakua tulevasta, jos pääsee maaliskuussa Lappiin hiihtämään murtsikkaa.”

Ari Huusela teki pienen lumiukon veneensä kannelle.­

Kap Hornin Huusela saavutti varhain maanantaina 25. tammikuuta Suomen aikaa kello 3.19. Hän oli tehnyt matkaa siihen mennessä 77 päivää, 11 tuntia ja 59 minuuttia.

”Unohtumaton hetki ja käsittämätön tunne. Olen viimeiset kolme vuotta odottanut, että pääsen tänne”, Huusela sanoi.

Ranskalaiskippari Charlie Dalin ylitti torstain vastaisena yönä 28. tammikuuta kisan maalilinjan Les Sables d’Olonnessa ajassa 80 päivää, 3 tuntia ja 44 minuuttia. Aikahyvityksen turvin voittajaksi nousi kuitenkin Yannick Bestaven, joka tuli maaliin kolmantena.

”Kisassa on kaksi voittajaa. Olen onnellinen”, Dalin sanoi maalissa.

Bestaven sai kymmenen tunnin ja 15 minuutin aikahyvityksen, kun hän oli joulukuun alussa etsimässä ja pelastamassa haaksirikkoutunutta Kevin Escoffieria.

Maanantaina 1. helmikuuta Huuselalla alkoi kolmastoista viikko merellä. Hän laskee pääsevänsä maaliin niukin naukin helmikuun puolelle. Maaliin on tullut yksitoista venettä.

”Ei ole enää ahdistavaa pelkoa kuin ennen Kap Hornia. Nyt olen lähempänä sivistystä”, Huusela sanoi.

Torstaina 4. helmikuuta Huusela purjehti noin 1 600 kilometrin päässä Rio de Janeirosta itään. Neljän päivän kova aallokko oli kiristänyt kipparin hermoja, ja hän joutui säätämään purjeitaan edestakaisin.

Myös lämpötila oli nousussa. Huusela oli jälleen shorteissa ja villavaatteet olivat odottamassa pohjoista Atlantia, jossa sää taas viilenee. Maaliin Huusela laskee pääsevänsä maaliskuun alkupäivinä.

Purjeiden avaaminen ja rullaaminen käy työstä. Kuvassa Ari Huusela trimmasi purjeita ennen starttia marraskuussa.­

Maanantaina 8. helmikuuta Huusela purjehti Brasilian korkeudella, noin tuhannen kilometrin päässä rannikosta. Tuulet olivat viikonloppuna heikkoja, ja Huuselan vene oli ollut viisi tuntia paikoillaan. Tuulettomassa kelissä hän sai siistittyä partaansa.

Huusela näki takanaan, noin 50 metrin päässä ison mustan evään. Hän arveli ajaneensa valaan yli. ”Vähän kouraisi. Hyvä, ettei osunut mihinkään.”

Ari Huusela ajoi pitkästä aikaa partaansa, kun merenkäynti vähän rauhoittui.­

Torstaina 11. helmikuuta Huusela on ollut 95 päivää merellä. Alkujaan hän haaveili pääsevänsä maaliin 110 päivässä, mutta se ei toteudu.

Huusela ylitti päiväntasaajan 12. joulukuuta, kun hän purjehti Atlantilla kohti Hyväntoivonniemeä. Perjantaina 12. helmikuuta hän ylittää jälleen päiväntasaajan kierrettyään Kap Hornin niemen.

”Aika tasan tarkkaan kaksi kuukautta menin tähän kiertoon.”

95 päivää merellä.­

Tiistaina 16. helmikuuta Huuselalla tulee sata päivää täyteen merellä. Tuoreen reitityksen mukaan hän olisi maalissa sunnuntaina 28. helmikuuta, mutta tilanne elää.

Maalialueella Biskajanlahdella on ollut 50 solmun, yli 92 kilometriä tunnissa, tuulia. Niihin Huusela ei halua joutua.

Perjantaina 19. helmikuuta Huusela purjehtii tuulten sekamelskassa, kuten hän asian ilmaisee. ”Tämä on pahin aika tulla Atlantilta Eurooppaan. Tuulten puolesta nyt olisi paras aika purjehtia Euroopasta Karibialle.”

Maaliintulo on siirtymässä heikkojen tuulien takia maaliskuun alkuun.

Maanantaina 22. helmikuuta Huuselalla alkoi 16. viikko ja 106. päivä merellä. Matkaa maaliin on vielä yli 2000 merimailia. Viikonlopun Huusela lillui pläkässä ja kuunteli äänikirjoja.

”Harmittaa, kun ei tuule eikä vene liiku. Vene on tehnyt ympyrää ja meni muutaman mailin välillä taaksepäin.”

Maanantaina 1. maaliskuuta Huusela oli noin 1 300 kilometrin päässä maalista, jonne hän laski pääsevänsä perjantaina 5. maaliskuuta.

”Normaalisti purjehtisin matkan kahdessa vuorokaudessa, mutta tyynessä eteneminen on tahmeaa.”

Ari Huusela navigoimassa Stark-veneessään.­

Ari Huusela ajoi maanantaina pitkästä aikaa parran, kun ukkosmyrsky oli ohi.­

Näkymä Ari Huuselan veneen kannalta varhain torstaina.­

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat