Lääkäri Valtter Virtasen, 33, rakas ”kallis harrastus” jatkuu – luisteluun kuluu vuosittain omaa rahaa jopa 25 000 euroa - Urheilu | HS.fi

Lääkäri Valtter Virtasen, 33, rakas ”kallis harrastus” jatkuu – luisteluun kuluu vuosittain omaa rahaa jopa 25 000 euroa

Joulukuun taitoluistelun SM-kisat peruttiin, mutta lääkärinä työskentelevä Valtter Virtanen unelmoi yhä arvokisoista ja vuoden 2022 talviolympialaisista.

Valtter Virtanen oli voittamaton SM-kisojen karsintakisoissa marraskuussa Espoossa.­

6.12.2020 11:00

Armeijakielellä ilmaistuna taitoluistelija Valtter Virtanen on sinnikäs sissi.

Lääkärinä työskentelevä Virtanen jaksaa harjoitella tinkimättömästi vuodesta toiseen, vaikka kansainvälinen menestys odottaa yhä itseään.

”Vielä mennään eteenpäin. Se ruokkii motivaatiota. En jaksaisi, jos kehitys menisi väärään suuntaan. Olisi hölmöä lopettaa nyt, kun elän urani parasta aikaa”, 33-vuotias Virtanen kertoo puhelimitse Oberstdorfista.

Virtanen on pitkästä aikaa kilpailumatkalla Saksassa. Viime viikonloppuna hän sijoittui Dortmundissa viidenneksi. Ehjän lyhytohjelman jälkeen hän oli toisena, mutta heikko vapaaohjelma pudotti sijoitusta.

”Suoritustani kuvaa hyvin sana kaoottinen. Yritystä kyllä oli, mutta rentous ja keveys puuttuivat”, Virtanen sanoo.

Dortmundin kisan jälkeen hän jäi harjoittelemaan muutamaksi päiväksi vanhaan treenipaikkaansa Oberstdorfiin. Suomessa Virtanen harjoittelee paljon Laukaassa ja tekee lääkärikeikkoja Jyväskylän alueella.

Tammikuussa Virtanen ja hänen vaimonsa Alina Mayer-Virtanen saavat lapsen, suomalaissaksalaisen perheen esikoisen.

”Senkin takia nyt on hyvä, ettei kilpailuja välttämättä ole. Saa olla kotona”, Virtanen sanoo.

Korona-aikana Virtanen on käynyt treenimatkalla Saksassa vain kolme kertaa. Normaalisti matkoja on ollut 30–35 vuodessa.

 ”Urheilijat tuskin ovat etusijalla rokotettavien joukossa.”

Ennen joulua Virtasen piti vallata takaisin miesten yksinluistelun Suomen mestaruus, jonka hän menetti vuosi sitten Roman Galaylle.

Suomen taitoluisteluliitto on kuitenkin pannut kaikki kisansa jäihin tammikuun lopulle asti.

”Maistuu sitten entistä paremmalta, jos keväällä voin hakea mestaruuden takaisin. Enemmän minua huolestuttaa, että siirtyvätkö vuoden 2022 talviolympialaiset vuodella eteenpäin”, Virtanen pohtii.

Virallisesti Pekingin talviolympialaisten siirto ei ole ainakaan vielä ole ollut esillä.

Virtanen sanoo kuulleensa monelta suunnalta, että taitoluistelijat eivät välttämättä halua lähteä karsimaan olympiapaikoista ensi kevään MM-kisoihin Tukholmaan.

Koronarokote voi muuttaa tilannetta, joko suuntaan tai toiseen.

”Urheilijat tuskin ovat etusijalla rokotettavien joukossa. Rokotteen ansiosta kuplassa kisaaminen voi tosin helpottua, mutta esimerkiksi olympialaisissa on iso asia, että voi nauttia kokonaisuudesta”, Virtanen sanoo.

Hän on jo vuosia sitten asettanut tavoitteen kilpailla olympialaisissa. Peking 2022 olisi hänelle viimeinen tilaisuus, mutta se vaatii onnistumista MM-tasolla.

Arvokisojen järjestämistä vaikeutta myös se, että monessa maassa urheilijoiden harjoittelu on paljon rajatumpaa kuin Suomessa.

Esimerkiksi Englannissa jäähallit ovat olleet kiinni ja suljettuina myös taitoluistelijoilta.

Suomessa huiput ovat voineet harjoitella alueellisten rajoitusten ja suositusten mukaan.

”Keski-Suomessa pitää itse sopia, miten pääsee treenaamaan. Voi olla, ettei halliin pääse joka päivä. Ohjeistukset muuttuvat päivittäin”, Virtanen sanoo.

 ”Tämä on kallis harrastus, josta tykkään ja maksan.”

Ilman lääkärin tointaan Virtanen olisi saattanut lopettaa uransa aikaa sitten. Syy olisi ollut selvä: rahapula.

Nyt hän maksaa harjoittelunsa 80-prosenttisesti omasta kukkarostaan. Taitoluisteluliitto tukee häntä parilla tonnilla. Virtasen kausibudjetti on 20 000–25 000 euroa.

”Tämä on kallis harrastus, josta tykkään ja maksan. Ei voi puhua ammattilaisuudesta. Aiemmin sain hyvin haalittua sponsoreita. Ennen tuskailin oman rahan kanssa, mutta nyt olen sinut asian kanssa. Oma päätös”, Virtanen kertoo.

Pari vuotta sitten Virtanen saattoi lentää perjantaina Saksasta Suomeen ja mennä yöksi päivystykseen Jyväskylän keskussairaalaan. Seuraavana aamuna oli aikainen ylös nousu harjoituksiin ja taas illaksi töihin.

Päivätyön takia arjen järjestäminen on helpompaa kuin ennen.

”Oli tiukkaa, kun piti saada samat työtunnit kasaan lyhyessä ajassa. Jäällä pisteiden jahtaaminen on tosin samanlaista kuin ennen.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat