Raju mailapeli vetoaa naisiin - Urheilu | HS.fi

Paula Lehtomäki on Vantaa HC:n naisten joukkueen kapteeni ja joukkueenjohtaja.­

Raju mailapeli vetoaa naisiin

Sisähockey on maahockeyn talvilaji, jota pelataan urheiluhalleissa. Lajin olennaisimmat varusteet ovat vasemman käden suojahanska, säärisuojukset ja hammassuojat. Paula Lehtomäki palasi lajin pariin muutama vuosi sitten ja on nyt Vantaa HC:n kapteeni ja joukkueenjohtaja.


5.12.2020 2:00 | Päivitetty 5.12.2020 9:05

”Olen valinnut lajeja, joissa pääsee suoraan maajoukkueeseen.”

Näin kertoo Paula Lehtomäki ja nauraa. Lehtomäki on pelannut sekä maahockeyn että curlingin Suomen maajoukkueissa. Kun siihen vielä lisätään kaksi lajia SM-tasolta, suunnistus ja alle 18-vuotiaana joukkuevoimistelu, lajikirjoa on jo aika paljon.

”En ole silti kokenut ikinä olevani urheilija”, Lehtomäki sanoo.

Lajeista jäljellä on maahockey ja sen sisäpelimuoto sisähockey, joista puhutaan tässä jutussa. Lehtomäellä lajiin tutustuminen tapahtui klassisella tavalla: hän oli lukukauden 1997–1998 vaihto-oppilaana Kanadassa, jossa hän kokeili useita lajeja, muun muassa rugbya, mutta maahockey miellytti eniten.

”Kun tulin Suomeen, tykästyin niin paljon, että etsin seuran. Aloin pelaamaan helsinkiläisessä ABC-Teamissa.”

Lehtomäki pelasi maahockeyta vuoteen 2004 asti ja lopetti kolmeksitoista vuodeksi.

”Laji hiipui ja tuli perhesäätöjä. Vuonna 2015 alkoi uusi nousu ja palasin vuonna 2017 lajin pariin”, Allergia- iho- ja astmaliitossa luontoliikkujat-hankkeessa työskentelevä Lehtomäki, 40, sanoo.

 ”Naisiin on panostettu.”

Vantaa HC harjoittelee Myyrmäen urheilutalolla.­

Lehtomäen nykyinen seura on Vantaa HC, jossa hän on nyt myös joukkueenjohtaja, kapteeni ja seuran hallituksen jäsen. Lisäksi Lehtomäki valittiin syksyllä Suomen Hockeyliiton hallitukseen ja on viestintävaliokunnan puheenjohtaja.

”Liitossa on yksi osa-aikainen työntekijä eli hallitus tekee melkein kaiken”, Lehtomäki toteaa pienen lajiliiton arjesta.

Vantaa HC on melko uusi tulokas maa- ja sisähockeykartalla. Pelaajia ei ole vielä tungokseen asti.

”Kolme vuotta olemme olleet siinä rajoilla, pystymmekö osallistumaan SM-turnauksiin. Tämä on monelle kolmas laji. Monet pelaavat myös lätkää, sählyä ja kaikkea mahdollista ja tulee aikatauluongelmia”, Lehtomäki toteaa.

Vaikka sisähockeyssa on kentällä vain viisi pelaajaa ja maalivahti, Lehtomäen mukaan maahockeyhin, jossa on kymmenen kenttäpelaajaa, on helpompi saada pelaajia.

”Kesällä saa tavallaan enemmän pelaajia, kun monet mailapelit ovat kesätauolla.”

Lajin ehkä pieni erikoisuus moniin muihin mailapeleihin on se, että sisähockeyn SM-sarjaan ilmoittautui enemmän naisten kuin miesten joukkueita: naisten sarjaan viisi ja miesten kolme joukkuetta.

”Naisiin on panostettu. Pelkästään Porvoossa on kaksi naisten joukkuetta”, Lehtomäki sanoo.

Kaikkiaan Suomessa on maahockeyn harrastajia noin 500.

 Kenttäpelaajien olennaisimmat varusteet ovat vasemman käden suojahanska, säärisuojukset ja hammassuojat.

Vasemmassa kädessä käytetään suojahanskaa.­

Jo maahockey on monelle Suomessa vieras laji ja saa julkisuutta lähinnä kesäolympialaisten yhteydessä kerran neljässä vuodessa, mutta sisähockey lienee vielä vieraampi.

”Sisähockey on paljon nopeampaa”, Lehtomäki toteaa.

Näin lajit eroavat toisistaan: maahockeyta pelataan ulkona isolla, mieluiten tekonurmikentällä, jossa ei ole hiekkaa. Tällainen löytyy Velodromilta, mutta Vantaa HC pelaa Martinlaakson hiekkatekonurmella.

”Se on ihan eri peli”, Lehtomäki vertaa Velodromia ja hiekkatekonurmia.

Maahockeyn peliaika on kaksi kertaa 35 minuuttia. Sisähockeyssa peliaika on neljä kertaa kymmenen minuuttia, kentällä on puulaidat eikä maalialueen ulkopuolella saa tehdä kohotuslyöntejä. Lisäksi sisällä ”lämärit” ovat kiellettyjä. Maila on sisähockeyssa kevyempirakenteinen.

Yhteistäkin on paljon: maalin voi tehdä vain maaliringin sisäpuolelta, pelata saa vain oikeanpuoleisella (right) mailalla ja palloa saa lyödä vain mailan sileällä puolella. Pelaajaa päin ei saa lyödä eivätkä taklaukset ole sallittuja.

Kenttäpelaajien olennaisimmat varusteet ovat vasemman käden suojahanska, säärisuojukset ja hammassuojat.

 ”Kun pallo osuu varpaaseen, voi kynnet lähteä.”

Pallo on kivikovaa materiaalia, ja vain mailan sileällä puolella saa lyödä palloa.­

Koska pallo on kova kuin kivi eli aivan erilainen kuin esimerkiksi salibandyssa, se myös tuntuu osuessaan pelaajaan.

”Kun pallo läsähtää reiteen, siitä tulee aika kivat mustelmat”, Lehtomäki sanoo.

Lisäksi pelaajalla kannattaisi olla lajiin kuuluvat pelikengät, joissa kärki on kovetettu.

”Monet eivät ole niihin panostaneet. Kun pallo osuu varpaaseen, voi kynnet lähteä.”

Lajin ehkä vaarallisin tilanne on lyhyt kulma, joissa puolustava joukkue tulee maalin kulmalta suojaamaan laukausta.

”Välillä pelottaakin. Maalia suojelevilla on nykyisin kasvosuojukset. Vielä 1990-luvulla ei ollut mitään sellaisia.”

Lehtomäki kuitenkin korostaa, että hyvin harvoin tapahtuu vakavia loukkaantumisia.

”Kun ihmiset hallitsevat säännöt, laji on turvallinen.”

 ”SM-taso tuo lisää motivaatiota.”

Sisähockeyssa maila on lyhyt ja peliasento matala. Paula Lehtomäki pelasi HC Vantaan harjoituksissa.­

Mikä sitten viehättää lajissa, jossa pelaajia on melko vähän ja joukkueeseen on jopa vaikea saada uusia pelaajia?

”Meillä on tosi hyvä porukka. Lisäksi koko ajan kehittyy, kun treenaa. SM-taso tuo lisää motivaatiota. Se tuo omat kiksinsä”, Lehtomäki luettelee.

Sisähockeyn kauden toinen SM-turnaus piti pelata 28. marraskuuta, mutta se peruttiin yhdessä joukkueessa ilmenneen koronatartunnan takia. Myös joulukuun turnaus on peruttu koronatilanteen takia.

Lisäksi Lehtomäki korostaa, että lajin harrastaminen ei käy pahasti kukkarolle.

”Välineet eivät ole kalliita. Rohkeasti kannattaa kokeilla.”

Lajin pariin tulevalle on Lehtomäen mukaan hyötyä, jos aloittelijalla on mitä tahansa mailapelitaustaa. Hieman yllättäen jääpallon pelaamisesta on enemmän hyötyä kuin toisesta juosten pelattavasta mailapelistä eli salibandysta.

”Kun maahockeyssa pelataan vain rightilta ja mailaa käännellään, säbäpelaajilla se on erityinen haaste, sillä he ovat tottuneet pyörittämään mailaa miten tahansa.”

Maalivahdilla on tuhdit varusteet. Vantaa HC:n maalivahtina on Kati Salo.­

Hockeyn valtikka on siirtynyt Eurooppaan

Maahockeyn kaltaista peliä pelattiin jo muinaisessa Egyptissä, mutta nykymuotoiseksi laji kehittyi 1800-luvun Englannissa. Ensimmäiset säännöt julkaistiin vuonna 1852.

Olympialajina maahockey oli ensimmäisen kerran Lontoossa 1908. Vuoden 1928 Amsterdamin kisoista lähtien laji on ollut pysyvästi olympialaisten ohjelmassa.

Intia oli pitkään maahockeyn valtamaa ja yhä olympialaisten mitalitilaston kärjessä, mutta nykyisin lajin kovimmat maat tulevat pääosin Euroopasta. Myös Australia, Uusi-Seelanti, Argentiina ja Yhdysvallat ovat vahvoja. Naisten hallitseva maailmanmestari on Hollanti ja miesten Belgia. Sisähockeyn mestarit ovat Saksa (naiset) ja Itävalta (miehet).

Vuoden 2016 Rion olympialaisissa naisten maahockeyn olympiakultaa voitti Britannia ja miesten Argentiina.

”Suomikin voisi joskus nousta olympiatasolle. Se olisi mahtavaa, mutta kaukainen haave”, Paula Lehtomäki toteaa.

Suomi on maahockeyn miesten maailmanrankingissa sijalla 69, naisilla ei ole tällä hetkellä sijoitusta. Sisähockeyssa naisten ranking on 39., miehillä ei ole sijoitusta.

Suomessa seuratasolla turkulainen HC Kilppari on moninkertainen ja myös hallitseva miesten Suomen mestari. Naisten SM-sarjan voitti päättyneellä kaudella Helsingin ABC-Team. Sisähockeyssa sekä naisten että miesten viime talven mestari on ABC-Team.

Hockeyssa on vielä kolmaskin pelimuoto, Hockey 5, jota pelataan ulkona poikittaisella kentällä ja jossa on laidat kuten sisähockeyssa. Kenttäpelaajia on neljä. Myös tässä lajissa pelataan Suomen mestaruudesta: viime kesänä naisten ykkönen oli Porvoo HC ja miesten ABC-Team.

Lähde: Suomen Hockeyliitto

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat