Sergei Iljukov olisi saanut huippupaikan maailmalta, mutta hän jäi urheilulääkäriksi Lahteen – nyt hän aloittaa ”mahdottomassa” tehtävässä Venäjän antidopingtoimiston hallituksessa - Urheilu | HS.fi

Lahdessa asuva Sergei Iljukov harrastaa itse monipuolisesti urheilua. Hän hiihtää, juoksee ja nostaa painoja.­

Puhtaan urheilun puolesta

Sergei Iljukov olisi saanut huippupaikan maailmalta, mutta hän jäi urheilulääkäriksi Lahteen. Nyt hän aloittaa Venäjän antidopingtoimiston hallituksessa. Tavoitteena on Venäjän urheilun puhdistaminen dopingista ja uskottavuuden palautus.


19.12.2020 2:00 | Päivitetty 19.12.2020 20:39

Lahti

Sergei Iljukovin tarina ei ole aivan tavanomainen.

Iljukov syntyi Neuvostoliiton aikaisessa Tallinnassa vuonna 1980, lopetti lupaavan nyrkkeilyuransa 17-vuotiaana, opiskeli urheilulääkäriksi ja päätyi qatarilaisen huippusairaalan kautta Suomeen.

Perjantaina Iljukov aloitti puolueettomana asiantuntijana Venäjän antidopingtoimiston Rusadan hallituksessa. Kansainvälisesti arvostettu pesti on nelivuotinen.

”Menen avoimin mielin. En ota ylimääräisiä paineita tehtävästä”, Iljukov sanoo keskustan kahvilassa kotikaupungissaan Lahdessa, jossa hän pitää vastaanottoa.

Iljukov voisi työskennellä yhtä hyvin Britanniassa tai Monacossa, jonne hänellä oli mahdollisuuksia hakea muun muassa Kansainvälisen yleisurheiluliiton ja huippu-urheilujoukkueiden lääkäriksi.

Ruhtinaskunnan parrasvalojen sijaan Iljukov valitsi Lahden, jossa hänellä on perhe. Suomalaisen puolisonsa hän tapasi muutettuaan Suomeen viisitoista vuotta sitten.

”Suomeen tulin puhtaasti ammatillisista syistä. Harkitsin useita maita, mutta Suomi oli jatko-opintojen kannalta paras vaihtoehto”, Iljukov sanoo.

Virossa hän opiskeli liikunta- ja lääketieteitä Tarton yliopistossa. Valitun linjan erikoistumisopintoja ei kuitenkaan ollut enää mahdollista suorittaa Virossa.

Suomessa hän jatkoi lääkärin erikoistumisopintojaan ensin Helsingissä ja sitten Kuopiossa.

Antidopingtyöstä hän kiinnostui Viron olympiamaajoukkueen lääkärin innostamana, kun selän nikamakaaren rasitusmurtuma pakotti jättämään nyrkkeilykehän.

Urheilulääkäriksi hän sanoo halunneensa jo seitsemäntoistavuotiaana. Antidoping puolestaan liittyy Iljukovin mukaan olennaisesti urheilulääkärin työhön.

”Olen liikunta- ja urheilulääketieteen erikoislääkäri. Suomessa sitä sanotaan edelleen harhaanjohtavasti vain liikuntalääketieteeksi. Se on oma erikoisalansa, johon kuuluu antidopingtyön osaaminen, vaikka tärkein rooli on nimenomaan liikuntalääketieteellä.”

Virossa Iljukov valittiin maan antidopingtoimikunnan asiantuntijaksi ja vuonna 2007 lääketieteelliseksi johtajaksi. Sen tehtävän hän on sittemmin jättänyt.

Iljukov on toiminut myös Kansainvälisen yleisurheiluliiton asiantuntijana ja Venäjän jääkiekkoliigan KHL:n lääketieteellisen lautakunnan jäsenenä. Sitä kautta paikka Rusadan hallituksessa oli tavallaan luonnollista jatkoa.

Rusadan hallitukseen Iljukov valittiin Maailman antidopingtoimiston esityksestä, jonka takana oli suomalainen suosittelija.

Iljukov ei ihmettele, että Wada halusi asiantuntijan nimenomaan Suomesta.

”Minua lähestyttiin ja kysyttiin tehtävään. Suomella on hyvä ja arvostettu tausta antidopingtyössä. Erikoisalani on myös laatutakuu osaamisesta.”

 ”Edustan näkökulmaa, että vastakkainasettelu ei ole ratkaisu.”

”Suomessa pitäisi keskustella valtakunnallisesti kilpa- ja huippu-urheilun arvostuksesta”, Sergei Iljukova sanoo Lahden torilla.­

Venäjän urheilun antidopingtyö on luupin alla maailmalla. Sotšin talviolympialaisten jälkeen vuonna 2014 alkaneen huijausketjun vuoksi Venäjä on toistaiseksi suljettu kansainvälisestä urheilusta.

Vain tiukan valvontaseulan läpäisseet venäläisurheilijat voivat kilpailla ensi kesäksi siirretyissä kesäolympialaisissa Tokiossa ja muissa arvokisoissa.

Torstaina Urheilun kansainvälinen välitystuomioistuin CAS lyhensi Venäjälle annettua dopingrangaistusta, joka on voimassa kaksi vuotta eli 16. joulukuuta 2022 saakka. Näin myös alkuvuoden 2022 talviolympialaiset Pekingissä jäävät väliin monelta venäläisurheilijalta.

Venäjällä on kova tarve saada urheilijoitaan takaisin kansainväliseen toimintaan. Uskottavuuden palauttaminen ei välttämättä ole helppoa. Joku voisi sanoa, että tehtävä on mahdoton.

Iljukov uskoo, että häntä kuunnellaan.

”Edustan näkökulmaa, että vastakkainasettelu ei ole ratkaisu. Tässä ei tarvita vallankumouksellisia ratkaisuja. Maailman antidopingsäännöstö ja oikeuden päätökset ovat pohja evolutiiviseen kulkuun ja kehitykseen. Mielestäni aika on kypsä käännekohtaan.”

Iljukov ei voi kommentoida tarkasti tulevaa työtään, joka vie hänet muutaman kerran vuodessa kahden kolmen päivän komennukselle Moskovaan. Työtä tehdään myös etänä. Rusada kattaa kulut.

Wadan edellinen edustaja Rusadan hallituksessa oli ukrainalainen Sergei Hrytšikov. Hän erosi tehtävästään elokuussa, kun Rusadan pääjohtaja Juri Ganus sai potkut.

Ganus oli maailmalla arvostettu persoona, sillä hänen katsottiin olleen Venäjällä aidosti puhtaan urheilun puolestapuhuja. Ganus halusi aikaan muutosta, mutta hän ei välttämättä miellyttänyt kaikkia.

”Juri on ammattipiireissä jättänyt vahvan vaikutelman ihmisenä, joka haluaa saada aikaan muutoksen”, Iljukov sanoo.

Hallituksen tehtävänä on pääjohtajan valinta.

Vahva vaikuttaja on myös Harri Syväsalmi, joka toimi Wadan ensimmäisenä pääsihteerinä vuosina 2000–2003 ja Suomen urheilun eettisen keskuksen pääsihteerinä 2016.

Nyttemmin eläköitynyt Syväsalmi oli Iljukovin suosittelija Wadan puolesta Rusadaan.

”Harrin arvostus kansainvälisissä piireissä on erittäin iso, ja siihen on syitä”, Iljukov kehuu.

Doping ei ole ainoa ongelma urheilussa. Osin siksi esimerkiksi Australian antidopingtoimisto laajensi kesällä toimenkuvaansa ja vaihtoi vaihtoi nimensä urheilun eettiseksi keskukseksi.

Australia nostettiin maailmalla isosti esille ja puhuttiin edelläkävijyydestä, vaikka sama nimenmuutos oli tehty Suomessa jo 2016.

”Se on niin suomalaista, että hoidetaan hommat viimeisen päälle ja pysytään hiljaa, kun muut nousevat puku päällä lavalle ja keräävät kunniaa. Suomi näytti suuntaa.”

 ”Erityisesti naisten asema on viesti, jota Suomi voisi korostaa urheilun kautta maailmalla.”

Urheilulääkäri ja dopingtutkija Sergei Iljukov.­

Edellisen työtehtävänsä ulkomailla Iljukov hoiti vuosina 2016–2017 Qatarissa Dohassa, jossa hän oli täydennyskoulutuksessa.

Samassa huippusairaalassa koulutusta saivat muun muassa eurooppalaisten jalkapalloseurajättien Ajaxin, AC Milanin ja PSG:n lääkärit. Norjan olympiaohjelman lääkäri kävi ohjaamassa tutkimustyötä.

Huippu-urheiluohjelman lisäksi sairaalassa hoidettiin Qatarin kolmea hallitsevaa sukua.

”Aika Dohassa opetti. Siellä sain paljon näkemystä, mitä urheilulääketieteessä ja urheilun maailmassa laajemmin tapahtuu. On tietoista valtion politiikkaa, että Qatarissa on huippuosaajia.”

Dohan-komennuksen jälkeen Iljukov sai useita työtarjouksia maailmalta, mutta hän valitsi Lahden.

Dohassa hän ymmärsi, miksi Neymarista maksettiin jalkapallohistorian suurin siirtosumma 222 miljoonaa euroa, kun brassihyökkääjä siirtyi Barcelonasta PSG:hen Ranskaan.

”Se ei ollut pelkkä jalkapallodiili vaan edullinen mainos nostaa Qatar parrasvaloihin. Sen mainostempun pitkäaikaisia vaikutuksia voi seurata osakekursseista. Näin saadaan myös näkyvyyttä kansallisesti tärkeille liikeyhtiöille”, Iljukov sanoo.

Qatarin valtio on PSG:n suurin omistaja.

Neymarin tapaus osoittaa, että maailmalla urheilu on tärkeä propagandan politiikan ja omien intressien edistämisen väline. Se on sitä myös Venäjällä.

Suomessa tilanne on toinen. Urheilu ei ole politiikan keino. Iljukovin mielestä Suomessa ehkä edelleen karsastetaan ajatusta huippu-urheilusta osana valtiovaltaa.

Sillä hän ei tarkoita sortumista halpaan kansallismieliseen propagandaan vaan liberaalipolitiikan arvojen edistämistä. Niihin kuuluvat esimerkiksi ihmisoikeudet, tasa-arvo ja naisten asema.

”Erityisesti naisten asema on viesti, jota Suomi voisi korostaa urheilun kautta maailmalla. Se ei ole itsestään selvää kaikkialla. Tätä olisi hyvä pohtia, kun Suomessa piirretään urheilun tulevaisuuden suuntaviivoja.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat