Järjestelmän rakentaja - Urheilu | HS.fi

Koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann vieraili viime viikolla Mäkelänrinteen kampukselle rakennettavassa uudessa urheiluhallissa. Halli parantaa lukiolaisista kootun Helsinki Basketball Academyn eli HBA:n joukkueiden harjoitteluolosuhteita.­

Järjestelmän rakentaja

”Suomen koripallomaajoukkueelle ei ole eduksi se, että pelaajat menevät NBA:han”, koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann sanoo ja kertoo, miksi ehdottomalle huipulle kuitenkin kannattaa yrittää


22.12.2020 2:00 | Päivitetty 22.12.2020 16:22

Joulu saapuu maailman parhaan koripalloliigan ystäville pari päivää etuajassa, kun NBA-kausi pyörähtää käyntiin tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Suomen aikaa.

Suomalaisväriä sarjaan tuo Lauri Markkanen, joka aloittaa neljännen kautensa Chicago Bullsissa. Markkanen, 23, jalostui NBA-pelaajaksi Mäkelänrinteen urheilulukiossa ja Arizonan yliopistossa.

Yleisin reitti Suomesta yhdysvaltalaisiin yliopistoihin kulkee juuri Helsinki Basketball Academyn ja sen joukkueen eli HBA-Märskyn kautta, koska yliopistojen portit eivät avaudu ammattilaisille.

Yliopisto taas on Korisliigaa parempi näyteikkuna NBA:sta haaveileville, mutta miten tärkeää on saada yliopistotasolle yhä laajempi joukko nuoria suomalaispelaajia?

”Kääntäisin asian niin päin, että silloin kun pelaajalla on NBA-potentiaalia, niin kyllä tarkkailijat löytävät nämä pelaajat – sillä ei loppujen lopuksi ole suurta väliä, missä olet”, koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann vastaa.

”Markkasen ensimmäinen NBA-sopimus oli 20 miljoonaa dollaria [reilut 18 miljoonaa euroa], mikä hyvin kertoo pelaajaan tehtävän investoinnin suuruudesta. Vaikka pelaajatarkkailijat ja organisaatiot tekevätkin ajoittain inhimillisiä virheitä, niin ei NBA- tai WNBA-potentiaali pääse livahtamaan seulasta.”

Kokonaan toinen kysymys on, mikä on pelaajalle paras vaihtoehto matkalla kohti hänen omaa huippuaan.

”Sekin pitää muistaa, että emme me voi ketään mihinkään lopullisesti valmistaa, mutta voimme antaa pelaajalle eväitä kohdata matkan seuraavat haasteet”, Dettmann lisää.

 ”Keskivertoihmistä ei ole olemassa.”

Susijengin päävalmentaja Henrik Dettmann vieraili Mäkelänrinteen kampuksen urheiluhallin työmaalla viime viikolla.­

HBA-Märskyn poikajoukkue pelaa Suomi-koriksen kakkostasolla eli miesten I divisioona A:ssa. Se ei kuitenkaan ole ainoa vaihtoehto yliopistosta haaveileville, eikä ohjelma ole säästynyt kritiikiltäkään.

”Kaikki kritiikki kuuluu elämään. Mikään järjestelmä ei ole täydellinen”, Dettmann sanoo.

Susijengin luotsi lisää, ettei hän hirveästi usko järjestelmiin, mutta kertoo oppineensa elämänsä aikana, että huono konsepti on parempi kuin jos konseptia ei olisi lainkaan.

”Keskivertoihmistä ei ole olemassa, eikä ihmisiä tule verrata keskenään, koska ei ole vaihtoehtoista valintaa sille, mitä kukin meistä itse tekee tai teki.”

 ”Yliopistoon mennään valmistautumaan ammattilaiskoripalloilijan uralle.”

Chicago Bullsin Lauri Markkanen aloittaa joulun alla jo neljännen kautensa NBA:ssa.­

Markkaselle vuosi yliopistossa oli Dettmannin mukaan oleellista, koska sen nähtiin valmistavan jyväskyläläisen koripallon kasvattia amerikkalaiseen kulttuuriin ja kieleen.

”Dynamiikka on nykyään sellainen, että yliopistoon mennään valmistautumaan ammattilaiskoripalloilijan uralle. Mitä nopeammin ja paremmin kehityt, sitä nopeammin olet valmis siirtymään seuraavalle tasolle”, Dettmann sanoo.

”Varmaan on vastaavia tapauksia, jossa se nähdään tarpeellisena, mutta voi olla myös sellaisia tapauksia, jossa sitä ei kaivata. Edellinen NBA-tason pelaajamme Petteri Koponen ei välttämättä olisi saanut sitä samaa lisäarvoa kuin mitä Markkanen sai.”

Vuosi NCAA-koripalloa Arizona Wildcatsissa auttoi Markkasta sopeutumaan NBA:n yksilövetoiseen supertähtikulttuuriin, mutta miten tällainen koripallo palvelee niitä nuoria pelaajia, jotka palaavat Eurooppaan tai nousevat maajoukkueen vakiokalustoon?

”Meillä ei ole ollut tuota ongelmaa, että olisi itsekkäitä pelaajia. Yleisestikin suomalaisen palloilun ongelma on ehkä vähän toisenlainen – että ne ovat vähän liian epäitsekkäitä”, Dettmann vastaa.

”On totta, että yliopistoissa pelataan erilaista koripalloa, ja se on hyvin yksilövetoista. Sekin on hyvä oppia ammattilaisuralle, että kaveri ei aina syötä, vaikka olet vapaana, koska hän ajattelee enemmän omia pisteitään kuin sinun tai joukkueen pisteitä.”

 ”Pelaajat, heidän oma uransa ja unelmansa, ovat kaikkein tärkeimmät.”

Petteri Koponen on luonut uransa eurooppalaisissa suurseuroissa.­

NBA:han on varattu 2000-luvulla neljä suomalaista: Hanno Möttölä, Petteri Koponen, Erik Murphy ja Lauri Markkanen. Koponen on nelikosta ainoa, joka ei ole pelannut NBA:ssa.

Koponen on kuitenkin tehnyt hienon uran eurooppalaisissa huippuseuroissa ja tienannutkin enemmän kuin olisi NBA:ssa hankkinut. Vastaavien esimerkkien voisi kuvitella palvelevan paremmin myös maajoukkuetta?

”Arvopohjaamme kuuluu players first -ajattelu eli pelaajat, heidän oma uransa ja unelmansa, ovat kaikkein tärkeimmät. Tuemme tätä joka käänteessä”, Dettmann vastaa.

”Sinänsä kysymys on aiheellinen, koska tuossa on ristiriita ainakin lyhyellä aikavälillä. Suomen koripallomaajoukkueelle ei ole eduksi se, että pelaajat menevät NBA:han, koska a) emme saa heitä käyttöön karsintapeleissä ja b) peli NBA:ssa on erilaista. Ristiriita on sama yliopistokoriksen kanssa.”

Onko NBA ylipäätään sarja, mihin yhä useamman suomalaisen pitäisi pyrkiä?

”Jokaisen urheilijan tavoite on saavuttaa oma huippunsa, ja koripallossa NBA tai WNBA on lajin huipun mittari. Se on kuitenkin vain harvan realistisesti tavoiteltavissa oleva mahdollisuus”, Dettmann sanoo.

 ”Sasu Salin täyttää ensi vuonna 30 vuotta ja pelaa juuri nyt elämänsä parasta koripalloa.”

Sasu Salin pelaa Henrik Dettmannin mukaan uransa parasta koripalloa nyt 29-vuotiaana.­

Dettmann muistuttaa NBA:han pääsevien pelaajien saavan pelata parhaiden kanssa parhaita vastaan.

”Pelaaja todennäköisesti löytää itsestään vielä yhden vaiheen ja kun hän tulee jonain päivänä pelaamaan meidän kanssamme, niin hän on vielä parempi pelaaja kuin hän olisi ilman sitä kokemusta.”

Saksan maajoukkuetta vuosina 1997–2003 valmentanut Dettmann kertoo kokeneensa Dirk Nowitzkin pelaamisen NBA:ssa ja maajoukkueessa hyvin toisiaan tukevana.

”Kun hän meni NBA:han, hän tuli sieltä aina parempana takaisin, ja kun hän tuli kesällä Saksan maajoukkueeseen, hän lähti NBA:han aina parempana. Kokemus, jota pelaaja kerää erilaisista pelitavoista, lisää hänen otsalohkoonsa ’kärpäspaperia’ eli hänen monipuolisuuttaan ja monimuotoisuuttaan.”

Nämä ominaisuudet jalostuvat vuosien mittaan, ja Dettmann kokeekin koripalloilijan olevan parhaimmillaan noin kolmekymppisenä.

Sasu Salin täyttää ensi vuonna 30 vuotta ja pelaa juuri nyt elämänsä parasta koripalloa. Sasu teki edellisessä Mestarien liigan pelissä 34 pistettä, hän on nyt uransa huipulla. Kauanko se kestää, riippuu terveys- ja muista asioista”, Dettmann kertoo esimerkin.

”Jokaisen urheilijan tavoite on saavuttaa oma huippunsa”, Henrik Dettmann kertoo.­

Kokenut valmentaja uskoo, ettei Markkanenkaan ole vielä ollut uransa huipulla. Dettmann saa taustatukea ajatuksilleen NBA:n arvokkaimpana pelaajana palkittujen listasta.

”Asiaa kuvaa parhaiten se, että viimeisen 40 vuoden aikana neljä alle 25-vuotiasta pelaajaa, Michael Jordan, LeBron James, Derrick Rose ja Giannis Antetokounmpo, on valittu NBA:n parhaaksi pelaajaksi.”

”Esimerkiksi Dirk Nowitzki oli 33-vuotiaana NBA-finaalien arvokkain pelaaja”, Dettmann jatkaa saksalaisen mestaruuskesään 2011 viitaten.

Nowitzki sai koko sarjan MVP-palkinnon ensimmäisenä eurooppalaisena vuonna 2007, jolloin hän oli 28-vuotias.

Nuorilla yliopistoon suuntaavilla suomalaisillakin on parhaassa tapauksessa hyvä ura edessään, vaikka unelma Yhdysvalloissa vaihtuisikin eurooppalaisiin sarjoihin.

Esimerkiksi Markkasen tapaan HBA-Märskystä Susijengin kautta yliopistoon nousseet Elias Valtonen, 21, ja Fiifi Aidoo, 24, ovat jo palanneet vanhalle mantereelle. Valtonen pelaa nykyisin Saksan kakkos- ja Aidoo Espanjan kolmostasolla.

 ”Pelaajat ovat heti osa kapitalistista koneistoa.”

Fiifi Aidoo pelaa nykyään Espanjan kolmostasolla.­

”Ehkä tässä pitäisi korjata eräs väärinkäsitys”, Dettmann sanoo ja painottaa pelaajien lähteneen yliopistoihin niin sanottuun vanhaan hyvään aikaan opiskelu ykköstavoitteenaan.

Urheilu tuli tärkeysjärjestyksessä vasta opintojen jälkeen, mutta tilanne on muuttunut yliopistourheilun kaupallistumisen myötä vuosikymmeniä siten.

”Nythän pelaajat ovat heti osa kapitalistista koneistoa, jolla yliopistot rahoittavat toimintaansa. Entisaikana ajateltiin niin, että kun pelaaja käy neljä vuotta yliopistoa, hän oppii, kasvaa, kehittyy ja kerää riittävän pohjan joko ammattiurheilijaksi NBA:han, Eurooppaan tai Aasiaan, tai sitten hän päätyy johonkin toiseen ammattiin”, Dettmann näkee.

Märskyn kasvateista muun muassa Sasu Salin on valinnut polkunsa toisin. Hän hakeutui yliopistokoripallon sijaan Ljubljanaan.

”Täytyy tuntea historiaa. Euroopassa oli ennen vuoden 2008 finanssikriisiä yksiköitä, joissa pelaajia kehitettiin, ja Olimpija Ljubljanassa panostettiin nuoriin pelaajiin. Valitettavasti sellaisia ei enää Euroopassa ole”, Dettmann kertoo.

Max Besselink puolestaan kurkottaa kohti yliopistounelmaansa Märskyn sijaan Korisliigasta. Hän pelaa helsinkiläisessä Seagullsissa ilman palkkaa, koska ammattilaisuus estäisi pelit yliopistosarjoissa.

 ”On ainutlaatuista, että lukioikäinen saa harjoitella niin upeissa olosuhteissa kuin Mäkelänrinteessä ja HBA:ssa.”

Max Besselink, 18, on suomalaisen koripallon suurlupaus.­

Suomalaiset lahjakkuudet on kuitenkin pääasiassa keskitetty Märskyyn. Miten parhaiden nuorten peluuttaminen divarissa vaikuttaa Korisliigan asemaan?

”On ainutlaatuista, että lukioikäinen saa harjoitella niin upeissa olosuhteissa kuin Mäkelänrinteessä ja HBA:ssa. Siinä nuori ihminen saa keskittyä täysipainoisesti sekä kouluun että koripalloon, eikä sellainen ainutlaatuinen mahdollisuus voi olla keneltäkään pois”, Dettmann vastaa.

Päävalmentaja näkee suomalaisen koripallon ongelmana liian vähäisen kotimaisten pelaajien määrän.

”Pelaajatuotantomme, jos tämmöistä hirveää termiä saa käyttää, ei ole riittävä suhteessa Korisliigan vaatimuksiin. Meidän suurimmissa ikäluokissamme on ehkä parituhatta pelaajaa. Korisliiga on ammattilaissarja, eikä sinne ilmoittautumalla kävellä sisään”, hän sanoo.

”Meidän isoin haasteemme on luoda nuorille sellaiset harjoittelu- ja valmentautumisolosuhteet, että meille kasvaa tulevaisuudessa yhä enemmän yhä parempia pelaajia. Kaikki lähtee valmennuksesta, osaamisesta ja pelaajan intohimosta. Tämän eteen tehdään paljon työtä, mutta se on kymmenien vuosien prosessi.”

Dettmann katsoo koripallon olevan esimerkiksi jääkiekkoon verrattuna ”ihan älyttömästi jäljessä”.

 ”Aktiivinen tietämättömyys jyllää somemaailmassa.”

Henrik Dettmann toimi koripallomaajoukkueen päävalmentajana ensimmäisen kerran vuosina 1992–1997. Kuva vuodelta 1993.­

Dettmann, Märsky ja Susijengi ovat vuosien varrella saaneet osakseen myös arvostelua. Korisliigan ja HBA:n välinen vastakkainasettelu on hiertänyt lajiväkeä, ja mediassa ”Suomi-koriksen yksi totuus” on kyseenalaistettu ainakin elokuusta 2013 julkaistusta Urheilusanomien kolumnista lähtien.

Dettmannin on syytetty valitsevan Susijengin harjoitusrinkiin ja kokoonpanoon helpommin pelaajia Märskystä kuin muualta. Vuonna 2011 perustettua HBA:ta on pidetty jopa vapaalippuna Susijengiin.

”Se on törkeä väite ja osoittaa lähinnä, kuinka aktiivinen tietämättömyys jyllää somemaailmassa”, Dettmann sanoo.

”Eihän se näin mene. Kyllä jokainen valmentaja haluaa voittaa pelinsä ja pyrkii valitsemaa joukkueeseensa sellaiset pelaajat, jotka auttavat sitä joukkuetta voittamaan. Sellaista [vapaalippua] ei ole olemassa.”

Dettmann muistuttaa, etteivät Märskyssä 16-vuotiaana lukiolaisina aloittavat pelaajat ole millään tavalla Korisliiga-valmiita.

”Nyt Besselink on ensimmäinen nuori pelaaja vuosiin, joka pelaa Korisliigaa, ja hän täyttää 19. Hän on kuitenkin poikkeava lahjakkuus – jopa sellainen lahjakkuus, että hän on Markkasen jälkeen seuraava pelaaja, josta voimme haaveilla, että hänestä voi tulla NBA-varaus.”

 ”Ei tässä nyt ihan täydellisesti olla munattu.”

Awak Kuier, 19, varataan ensi vuonna koripalloliiga WNBA:han.­

Huippulahjakkuuksia ei kuitenkaan löydy liikaa pienestä maasta.

”Jos katsotaan historiaa, niin meillä on ollut miesten Euroliiga-tasoisia pelaajia kaksi per vuosikymmen”, Dettmann laskee.

Hän kuitenkin näkee suomalaisen koripallon kokonaistilanteen tällä hetkellä ”hyvinkin valoisana”.

”Markkanen draftattiin 2017 NBA:han ja Awak Kuier varataan naisten WNBA:han ensi keväänä. Tämä on huikea tulos pieneltä koripallomaalta”, valmentaja perustelee.

”Molemmat pelaajat ovat saaneet peruskoripallokoulutuksen suomalaisessa maaseudun seurassa ja jatkokoulutuksen HBA-Märskyssä. Ei tässä nyt ihan täydellisesti ole munattu. Joku voisi jopa todeta, että järjestelmä toimii.”

Vaihtoehtona ammattilaisuus

Susijengin päävalmentaja Henrik Dettmann listaa opintojensa jälkeen ammattilaiseksi haluaville pelaajille kaksi vaihtoehtoa: Korisliigan tai Euroopan.

Ovet Euroopan ykköstasolle eivät Dettmannin mukaan välttämättä aukea edes suomalaiselle maajoukkuepelaajalle.

Tällöin suunta on joko pieneen koripallomaahan tai ison Euroopan maan kuten Ranskan, Espanjan tai Saksan kakkosliigaan.

Toiveet, tavoitteet ja vaihtoehdot Suomen, Euroopan ja yhdysvaltalaisen yliopiston välillä käydään läpi jokaisen HBA-Märskyn pelaajan kanssa. Valinta on tehtävä nuorena lukiolaisena.

Euroopasta ammattilaisuraa tavoitteleva pelaaja tarvitsee agentin, ja mikäli hän hankkii sellaisen, hän ei enää pääse yliopistoon.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat