Takana on ehkä kaikkien aikojen hämmentävin urheiluvuosi. Pieni virus pysäytti urheilevan maailman keväällä 2020.
Jääkiekon MM-kisat peruttiin, jalkapallon EM-kisat ja Tokion kesäolympialaiset siirrettiin. Sarjapelit päättyivät kotimaassa ja ulkomailla.
Hetken näytti siltä, ettei lähitulevaisuudessa urheiltaisi lainkaan. Mutta hiljalleen ihmiset ja urheilu ovat kääntämässä taistelun edukseen.
Helsingin Sanomien urheilutoimitus keräsi urheiluvuoden 2020 mieleenpainuvimpia hetkiä lukijoiden muisteltavaksi. Tässä ne ovat.
Jumalan nenä ei unohdu
Suomen jalkapallomaajoukkueilla oli mainio vuosi, ja yksi erikoinen tilanne kiteytti pelitavan kauneuden:
EM-karsintaottelun lisäaika käynnissä, maaliton tasatilanne, viime hetken vaihdot. Ankaran puolustustaistelun keskeltä upea pystysyöttö, ja hyökkääjä karkaa läpiajoon.
Amanda Rantanen ehti olla kentällä Skotlantia vastaan reilun minuutin ennen ensimmäistä kosketustaan palloon. Kosketus oli täydellinen. Seuraavakin oli hyvä, mutta viimeistely oli heikko ja suuntautui suoraan maalivahtia kohti. Pallo kimposi kuitenkin torjunnasta suoraan Rantasen kasvoihin ja siitä maaliin. Jumalan nenä -maali oli syntynyt.
Suomi voitti vierasottelun maalein 1–0 ja varmisti paikkansa vähintään jatkokarsinnoissa. Lohkovoitto ja suora paikka EM-kisoihin on omissa käsissä ja ratkeaa todennäköisesti kotiottelussa Portugalia vastaan helmikuussa.
Helmarit kaatoi ennakkosuosikki Skotlannin kaksi kertaa lukemin 1–0, ja voitot rakentuivat samoille perustuksille kuin miesten maajoukkueen viime vuosien menestys: tiivis ja uhrautuva koko joukkueen puolustus ja terävyys omissa maalintekotilanteissa.
Onni on ansaittava, ja sen Amanda Rantanen teki.
Jan Vilén HS
Helsingin Olympiastadionin kallis remontti valmistui.
Remontoitu Olympiastadion säväyttää
Elokuun 19. päivä pelattiin jalkapallo-ottelu, joka päätti yli kymmenen vuotta kestäneen projektin.
Naisten Kansallisen liigan kamppailu HJK–PK-35 oli ensimmäinen urheilutapahtuma Helsingin Olympiastadionilla kesällä valmistuneen peruskorjauksen jälkeen.
Koronavirusrajoitusten vuoksi vain noin 1 800 ihmistä näki paikan päällä, kun HJK otti paikalliskamppailussa 2–0-voiton.
Stadikan remontin valmistelut alkoivat kuntotutkimuksella ja rakennushistoriallisella selvityksellä vuonna 2009, ja varsinainen remontti alkoi vuonna 2015. Kesällä 2020 oli vihdoin valmista.
Parannellun Stadikan penkeille istuminen ei voi olla sävähdyttämättä. Olympiastadion on poikkeuksellisen kaunis rakennus, ja se on remontoitu vanhaa kunnioittaen. Urheilupyhättö huokuu historiaa, urheilun ja Suomenkin suurta tarinaa.
Mutta myös Olympiastadionin remontin kriitikoita on helppo ymmärtää etenkin tavallisen lipunostajan vinkkelistä. Remontti maksoi Suomen valtiolle ja Helsingin kaupungille yli 300 miljoonaa euroa, mutta katsojille vain katon pään päälle kaarteisiin, siistit vessat ja uudet istuimet.
Kaikki modernit herkut ovat maan alla Stadikan uumenissa vain urheilijoiden ja stadionilla työskentelevien käytössä.
Tero Hakola HS
Joel Kiviranta vanhoilla kotikulmillaan Tuusulan Rusutjärven koulun pihalla.
Joel Kiviranta nousi sankareiden sarjaan
Kun jääkiekon NHL:n pudotuspelit jatkuivat kuplassa pitkän koronatauon jälkeen, Dallas Starsin hyökkääjä Joel Kiviranta oli 11 runkosarjaottelua pelannut yhden NHL-maalin mies. Vuonna 2019 Kiviranta oli voittamassa maailmanmestaruutta, mutta siitä huolimatta NHL:ssä hän oli yksi pudotuspelien tuntemattomimmista suomalaiskiekkoilijoista.
Mutta 4. syyskuuta pelatun pelin jälkeen Kiviranta paistatteli otsikoissa niin Suomessa kuin pohjoisamerikkalaisessa kiekkomediassakin.
Kiviranta nostettiin kokoonpanoon ratkaisevaan seitsemänteen pudotuspeliotteluun Colorado Avalanchea vastaan ja mitä tuusulalaislähtöinen kiekkoilija tekikään: hattutempun, jonka kruunasi koko ottelusarjan päättänyt jatkoerämaali.
Kivirannan illassa yhdistyi monta urheilun kiehtovaa elementtiä: suuret panokset, yllättävä sankaruus, dramaattinen ratkaisu. Ne ovat syitä, joiden takia urheilun seuraamisen palataan uudestaan ja uudestaan ja samalla syitä, joiden vuoksi urheilun pariin kaivattiin koronapandemian aikana.
Riku Teiskonlahti HS
Tadej Pogacar voitti hirmuisella aika-ajorutistuksella pyöräilyn Ranskan ympäriajon.
Ranskan ympäriajo tarjosi kestävyysurheilun uroteon
Harva kilpailu vie urheilijat yhtä äärimmilleen kuin kolmiviikkoinen Ranskan ympäriajo. Maailman parhaat maantiepyöräilijät ajavat päivä toisensa jälkeen raatelevia etappeja vuoristoteillä ympäri Ranskaa.
Tänä vuonna kilpailukilometrejä kertyi lähes 3 500. Kokonaiskilpailun tulos ratkaistaan perinteisesti viimeistä edellisellä etapilla, joka oli tänä vuonna aika-ajo. Tällä kertaa kaikki oli pedattu slovenialaiselle Primož Rogličille, sillä vahva aika-ajaja johti ennen etappia kokonaiskilpailua minuutilla.
Johtajan keltainen paita jäi kyllä slovenialaiselle. Sensaatiomaisesti voittaja ei kuitenkaan ollut Roglič, vaan hänen 21-vuotias maanmiehensä Tadej Pogačar, jonka suoritus jää historiaan jopa yhtenä kestävyysurheilun kaikkien aikojen uroteoista.
Pogačarin voittomarginaali 36,2 kilometrin etapilla oli minuutti ja 21 sekuntia, ja Rogličin hän löi jopa kahdella minuutilla. Kolme viikkoa ja tuhansia kilometrejä kilvanajoa, ja voittaja ratkeaa vasta viimeisillä kilometreillä täysin odottamattomalla tavalla.
Tourin loppuhuipennus oli perinteistä urheilun draamaa parhaimmillaan tänä viheliäisenä vuonna, jonka aikana suurimman osan tuosta draamasta on latistanut koronavirus. Sellainen tapaus, joka sai miettimään, tapahtuiko tämä juuri oikeasti.
Mikko Pajala HS
Sotkamon Jymy voitti pesäpallon SM-kultaa.
Urheilu on parasta paikan päällä
Erilainen urheiluvuosi toi mukanaan erilaiset kohokohdat. Jo pelkkä paluu perusasioihin eli sisäänpääsy katsomoon tuntui suurelta etuoikeudelta, kun Kansallinen liiga pyörähti käyntiin kesäkuun 13. päivänä.
Penkkiurheilu ja tapahtumamakkara maistuivat erityisen hyvältä reilun kolmen kuukauden tauon jälkeen.
Samalla takaraivossa jyskytti ajatus siitä, että syksyllä kaikki voi olla jälleen toisin. Lähes rajoituksettomasta penkkiurheilijan elämästä oli siis syytä ottaa irti kaikki mahdollinen: kaksi livepeliä samana päivänä olisi parempi vaihtoehto kuin yksi.
Jokainen urheilun seuraaja ei välttämättä arvosta yhtä korkealle Kimi Linnainmaan paluuottelua Roostersin paidassa, Hanna Ruohomaan tekemää uusitun Olympiastadionin avausmaalia, PK-35:n ja PK-35 Vantaan derbyä Pihlajamäessä tai päivää Kirkkonummella pelkän FC Kirkkonummen kotipelin vuoksi, mutta mitä sitten?
Poikkeusvuosi on osoittanut erityisen selvästi sen, että urheilu on parasta paikan päällä. Ja mahtuihan erikoiseen ajanjaksoon jotain tuttuakin, sillä Sotkamon Jymy on jälleen pesäpallon Suomen mestari.
Mika Moilanen HS
Nyrkkeilijä Rodert Helenius harjoitushallissaan Maarianhaminassa Ahvenanmaalla.
Robert Helenius järjesti yllätysvoiton
Robert Helenius kohtasi voittamattoman Adam Kownackin Brooklynissä New Yorkissa 7. maaliskuuta. Kovassa nousussa olleen puolalaisnyrkkeilijän aiemmista 20 ammattilaisottelusta 15 oli päättynyt tyrmäyksellä.
Heleniuksen ura taas tuntui käyneen pitkään tyhjäkäynnillä. Hän oli kärsinyt vuoden 2019 heinäkuussa tyrmäystappion Gerald Washingtonille, jonka Kownacki oli tyrmännyt aiemmin samaisena vuonna. Heleniuksen rooli oli olla helpohko väliottelun vastustaja Kownackille.
Kotiyleisö kannusti aggressiivisesti hyökännyttä Kownackia. Neljännessä erässä kehäköysiin ajautunut Helenius iski takajalalta ahdistelijaansa tiputtaen puolalaisen maahan, mutta kehätuomari ei laskenut lukua. Niinpä Helenius pääsi iskemään Kownackin heti uudelleen lattiaan. Sitä seuranneen luvunlaskun jälkeen Helenius viimeisteli voittonsa armottomalla iskusateella.
Urheilussa parasta on yllättävä käänne. Ammattinyrkkeilyssä niitä valitettavasti tapahtuu myös kehän ulkopuolella. Voittajan piti saada WBA eliminator -asema, minkä ansiosta hän pääsisi ottelemaan MM-tittelistä. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan Helenius sai hämmentävän kultamestari-arvonimen.
Lotta Loikkanen
Roope Kakko löi hole-in-onen.
Täydellinen ajoitus ja täydellinen lyönti
Ajoitus on urheilussa tärkeä asia eikä vähiten monien lajien teknisessä suorittamisessa.
Myös urheilutoimittajan työssä voi joskus olla hyötyä täydellisestä ajoituksesta. Sellainen osui kohdalle viime kesäkuun alussa Suomen golfkiertueen kilpailussa, joka oli ensimmäisiä koronatauon jälkeisiä virallisia kilpailutapahtumia koko maassa.
Ja kyse oli silkasta tuurista.
Muilta töiltäni ehdin paikalle Hillside Golfin Hill-kentälle vasta siinä vaiheessa, kun kärkipelaajilla oli viimeiset reiät pelaamatta.
Kun saavuin 16. viheriön reunalle, pääsin heti näkemään, kuinka Roope Kakko löi pallon hiekkaesteestä noin 20 metrin päässä olevaan reikään. Tulokseksi par-nelosella tuli eagle, koska esteeseen pallo oli päätynyt Kakon avauslyönnillä.
Hetken päästä Kakko asteli 17. reiän (par-3) avauslyöntipaikalle, josta lyönti rautaysillä lähti ripeästi ja komeassa kaaressa reippaaseen myötätuuleen. Pallo osui viheriön vasempaan reunaan ja vieri siitä hitaasti hieman kaltevaa pintaa pitkin reikään. Hole-in-one!
Kisan jälkeen voittaja Kakko sanoi sen olleen täydellinen lyönti.
Jos olisin tullut paikalle viitisen minuuttia myöhemmin, tämä ammattipelaajallekin erittäin harvinainen eaglen ja holarin yhdistelmä olisi jäänyt näkemättä.
Jussi-Pekka Reponen HS
Kimi Räikkönen Portugalin GP-kisassa.
Kimi Räikkösen ohitusshow oli häivähdys näyttävästä kilvanajosta
Formula ykkösten kausi 2020 jää historiaan lähinnä siitä, että se saatiin poikkeusjärjestelyin ajettua koronapandemian aikana ja siitä että Lewis Hamiltonin nousi Michael Schumacherin rinnalle seitsemän mestaruuden kuskina.
Yksi kierros oli kuitenkin ylitse muiden. Se tapahtui lokakuussa Portugalin Portimãon osakilpailussa.
Alfa Romeo -tallin Kimi Räikkönen lähti kilpailuun 16. ruudusta eli tälle kaudelle hyvin tyypillisestä paikasta. Räikkösen autossa oli pehmeät renkaat, jolla oli merkittävä vaikutus alkukierrosten nopeuteen.
Silti lähtöä seurasi tapahtumaketju, jollaista kukaan ei osannut odottaa ja jollaista F1-kisoissa ei ole totuttu näkemään. Räikkönen ei saanut erinomaista lähtöä, vaan hän putosi hetkeksi sijalle 17.
Sen jälkeen 41-vuotias suomalainen aloitti ensimmäisellä kierroksella ohitusshow’n, jonka päätteeksi hän oli noussut kuudenneksi.
Valitettavasti pehmeät renkaat kuluivat nopeasti, ja Räikkösen kisa alkoi vähitellen mennä huonompaan suuntaan. Lopulta suomalainen oli yhdestoista eli jäi ensimmäisenä MM-pisteiden ulkopuolelle.
Sijoitusta kukaan ei juurikaan muistele, vaan sitä, että veteraanikuski näytti taitojen olevan yhä tallella.
Ismo Uusitupa HS
Tästä se oikeastaan alkoi. HIFK ja JYP pelasivat lähes tyhjässä hallissa 12. maaliskuuta.
Nordis kumisi tyhjyyttään, koko päivä tuntui epätodelliselta
Koko päivä tuntui vähän epätodelliselta. Uutiset koronaviruksesta ja sen leviämisestä tulvivat täyttäen kaikki uutislähetykset.
Oli maaliskuun 12. päivä. Jääkiekkoliiga teki päätöksen, että hallit pidetään tyhjinä illan kiekkokierroksella. Oli alkamassa runkosarjan viimeistä edellinen kierros.
Runkosarjan voittajasta ei enää pelattu, paljosta muusta kyllä.
HIFK kohtasi JYPin Nordenskiöldinkadun hallissa. Yleensä niin täysi ja riehakkaan äänekäs Nordis kumisi tyhjyyttään. Joukkueiden lisäksi sisään pääsivät vahtimestarit, toimitsijat ja media. Eivät oikeastaan ketkään muut.
Erätauolla teen ja kanelipullien äärellä koronavirus hallitsi keskusteluja. Peli katosi taustalle.
Koronaviruksesta tiedettiin tuossa vaiheessa aika paljon, mutta siitä ei tiedetty mitään, millainen syksy, joulu tai talvi olisi tulossa. Nyt tiedetään. Jokaista päivää, kuukautta ja hetkeä siitä lähtien on hallinnut yksi ainoa asia.
Liiga jätti runkosarjan viimeisen kierroksen pelaamatta. IFK:n ja JYPin kohtaaminen jäi kevään viimeiseksi.
Maaliskuussa tyhjille katsomoille pelaaminen tuntui mahdottomalta, jotakuinkin niin pelaajat sanoivat. Nyt sekin tiedetään, että tyhjät katsomot ovat arkea.
Vaikka koronaviruksesta on opittu lähes kaikki, sitä ei tiedetä, pelataanko kiekkoa tai juuri muutakaan yleisön edessä ensi maaliskuussa. Tai myöhemminkään keväällä.
Moni liigaottelu voi jättää korkeintaan haalean muistijäljen, tämä ei. Se oli alku jollekin uudelle, vaikka emme sitä haluaisikaan.
JYP muuten voitti jatkoajalla.
Heikki Miettinen HS
HJK:n maalintekijä Lucas Lingman ottelussa FC Lahtea vastaan, kun Veikkausliiga vihdoin käynnistyi sen jälkeen, kun koronarajoitustoimia lievennettiin.
Veikkausliiga-kauden avaus oli pilkahdus toivoa piinan jälkeen
Minulle tämä vuosi ei tarjonnut yksittäistä tähtihetkeä. Sen sijaan tuntui siltä kuin jokainen yksittäinen urheilutapahtuma olisi sellaisenaan ollut oma tähtihetkensä, joka toi pilkahduksen toivoa ja häivähdyksen menneestä normaalista keskelle pitkittynyttä piinaa.
Kun keväällä sarjat keskeyttivät toimintansa, tuli heinäkuun alkuun siirtyneestä Veikkausliiga-kauden avauskierroksesta majakanvalo, jota tähyilin.
Eristyksissä vietetyn kevään jälkeen odotin kotimaisen jalkapallokauden avausta enemmän ja kovemmin kuin koskaan aiemmin.
Kaipasin sitä jännittynyttä tunnelmaa, joka vallitsee juuri ennen avauskierroksen ensimmäisiä otteluita. Ja kaipasin myös sitä, miten hengitän samaa jännityksestä tihentynyttä ilmaa ja tunnelmaa yhdessä pelaajien ja kannattajien kanssa.
Kausi alkoi heinäkuun 1. päivä viidellä paikkakunnalla, ja seurasin silloin FC Lahden kotiottelua HJK:ta vastaan. Tapahtuma oli vielä opettelua uusien turvallisuusohjeiden kanssa, eivätkä turvavälit toteutuneet kovinkaan hyvin. Mutta sen jälkeen kausi lähti rullaamaan eteenpäin ilman sen suurempia karanteeneja tai altistumistapauksia.
Veikkausliiga-kauden onnistuminen oli lopulta jalkapallon ja urheilun voitto pelosta ja Suomessa vallitsevasta epidemiasta.
Ari Virtanen HS
Viljami Kaasalaisen juoksutekniikkaa.
Viljami Kaasalainen kehittyi kylmästä sadan metrin Suomen mestariksi
Mikä tekee ihmisestä nopean? Sitä pohdimme loppusyksystä sadan metrin Suomen mestaruuden kesällä voittaneen Viljami Kaasalaisen kanssa.
Kaasalainen, 25, juoksisi mopon kiinni, mutta sadan metrin voiton salaisuus ei olekaan pelkkä huippunopeus. Tarvitaan myös kestävyyttä, päättäväisyyttä ja hyviä hermoja.
Vielä keväällä Kaasalaisella oli vaikeaa. Hän ei kuulunut siihen jyväskyläläisten yleisurheilijoiden ryhmään, joka pääsi harjoittelemaan koronarajoitusten takia hallissa.
Yhdessä valmentajansa Antti Meron kanssa Kaasalainen harjoitteli muutama asteen lämmössä Harjun kentällä. Se kasvatti sisua ja luontoa.
Pikajuoksija Viljami Kaasalainen harjoitteli Harjun stadionilla Jyväskylässä 22. syyskuuta.
Elokuussa sitten rävähti. Mikkelissä syntynyt Kaasalainen juoksi ennätyksensä 10,34 Paavo Nurmen kisoissa Turussa. Neljä päivää myöhemmin hän voitti samassa paikassa elämänsä ensimmäisen Suomen mestaruuden sadalla metrillä ajalla 10,35 sekuntia.
Kaasalaisen nousu Suomen mestariksi oli hieno kasvutarina. Syksyllä sympaattinen Kaasalainen käytti paljon aikaa Harjulla, kun hän oli HS:n käytettävissä kuvauksissa.
Vaikka välillä vilutti, Kaasalainen jaksoi odottaa ja näyttää juoksutekniikkaansa, että HS:n kuvaajat Rio Gandara ja Antti Yrjönen saivat hommansa valmiiksi.
Ari Pusa HS
Staples Centerin penkit päällystettiin Kobe Bryantin pelipaidoilla onnettomuudessa kuolleen koripallotähden muistoksi ennen Los Angeles Lakersin ja Portlandin kohtaamista 31. tammikuuta.
Suuren surun vuosi
Urheiluvuoden 2020 alkuun ja loppuun osui kaksi suurta suru-uutista.
Koripalloilija Kobe Bryant, 41, ja hänen 13-vuotias tyttärensä Gianna Bryant kuolivat helikopterionnettomuudessa 26. tammikuuta Calabasissa Kaliforniassa, ja urheiluvuoden lopulla marraskuun 25:ntenä päivänä kuoli jalkapalloilija Diego Maradona Tigressä Argentiinassa.
Bryantien traagisessa turmassa kuoli heidän lisäkseen seitsemän muuta ihmistä. Omaisten suruun ottivat osaa ystävät, urheilijakollegat ja fanit ympäri maailmaa.
Maradona tuupertui kotonaan sydänkohtaukseen. Hän oli kuollessaan 60-vuotias. Jalkapallofanien keskuudessa hänet tunnettiin maagisesta pelinumerosta ja Jumalasta muovatulla lempinimellä D10S.
Sillä sitä hän oli; jalkapallojumala ja tähänastisen maailman paras jalkapalloilija miljoonille ihmisille Suomesta Patagoniaan ja Buenos Airesista Kiinaan – mutta samalla myös päihdeongelmista kärsivä ja huonosti itsestään huolehtimaan kykenevä ihminen.
Maradona ei ollut virheetön, ei myöskään Bryant.
Ehkäpä elämän jälkeen tärkeimpiä asioita ovat muistojen rehellisyys ja anteeksianto.
Myös tänä vuonna yritän muistaa sen.
Erkki Kylmänen HS
Ihmiset surivat Diego Maradonan kuolemaa Buenos Airesissa 25. marraskuuta.
