Aivomyrsky yliopistolla - Urheilu | HS.fi

Aivomyrsky yliopistolla

Jyväskylän liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdään kansainvälisesti palkittua tiedettä aivotutkimuksesta naisten vaihdevuosivaivoihin. Perusopetustakaan ei ole silti unohdettu.

Aivotutkija Harri Piitulainen demonstroi aivojen liiketutkimusta. Koekaniinina tohtorikoulutettava Toni Mujunen. Tilannetta tarkkailee tiedekunnan dekaani, professori Sarianna Sipilä.­

2.1. 2:00 | Päivitetty 2.1. 12:46

Jyväskylä

Aivotutkija, apulaisprofessori Harri Piitulainen kiinnittää tohtorikoulutettava Toni Mujusen päähän eriskummallisen päähineen, jossa on valtava määrä antureita.

Mujunen istuu erikoistuoliin. Piitulainen asettaa Mujusen päähän aivoja aktivoivan ison suppilon, jonka kautta tietokoneen ruutuun alkaa piirtyä erilaisia käppyröitä.

Ne eivät ole mitä tahansa käppyröitä, vaan niiden perusteella Piitulainen voi tutkia Mujusen aivojen toimintaa ja yhteyksiä aivoista liikeratojen kautta lihaksiin.

Tutkimuksen avulla voidaan mitata muun muassa henkilön aivokuoren toimintaa ja yhteyksiä tasapainokykyyn. Liikejärjestelmän ongelmista voidaan havaita esimerkiksi Parkinsonin tauti.

”Riski olisi havaittava mahdollisimman ajoissa hoidon aloittamiseksi”, Piitulainen sanoo.

Emilia Lähteenmäki pistää neulalla aineita lihassolunäytteeseen.­

Aivotutkimus on vain yksi osa-alue, jota tehdään äskettäin palkitussa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa.

Aivotutkijoiden viereisessä huoneessa tohtorikoulutettava Emilia Lähteenmäki tutkii, miten voimaharjoittelu vaikuttaa valkosolujen soluhengitykseen. Hän mittaa, kuinka paljon solut kuluttavat happea.

Lähteenmäki tutkii myös hyvän kolesterolin (HDL) vaikutusta solujen hapenkulutukseen. Tarkoituksena on selvittää, miten HDL vaikuttaa aineenvaihduntaan.

”Eli miten liikunta vaikuttaa solujen voimalaitoksiin, mitokondrioihin, joiden toiminta on aineenvaihdunnan keskiössä ja häiriintyy useissa elintasosairauksissa”, Lähteenmäki kertoo.

Samassa liikunta- ja terveyslaboratoriossa työskentelee tohtorikoulutettava Juulia Lautaoja. Hän tekee väitöskirjaa kudosten, kuten lihaksen ja maksan, välisestä vuorovaikutuksesta erilaisissa kuormitustilanteissa.

Hanna-Kaarina Juppi tutkii naisten vaihdevuosien vaikutusta lihaksistoon.­

Tutkimuksia ja tutkijoita riittää. Hanna-Kaarina Juppi tekee kolmatta vuotta väitöskirjaa biogerontologian alalta naisten vaihdevuosista.

Keskeinen kysymys on, miksi ja miten lihaksisto ja kehon koostumus muuttuvat vaihdevuosina.

Jupilla on käytössään osa laajempaa tutkimusaineistoa, jossa seurattiin neljä vuotta useampaa sataa 47–55-vuotiasta naista.

”Se on pitkä ja erityinen tutkimusjakso”, Juppi sanoo ja näyttää tietokoneen kuvaa, jossa on punaisia lihassoluja.

Näyte on otettu etureidestä, joka on helppo kohta ottaa koepala.

”Tutkin solujen koostumusta ja esimerkiksi sitä, miten paljon rasvaa tai kantasoluja kudoksessa on. Naisten lihaskunto heikkenee aika aikaisessa vaiheessa, joten lisätietoa asiasta tarvitaan”, Juppi kertoo.

Neljä vuotta on muutenkin keskeinen jakso liikuntatieteellisen tutkimushankkeissa tohtorikoulutuksen näkökulmasta.

Jatko-opinnot ja väitöskirja pitäisi valmistua neljässä vuodessa. Tiedekunnassa on 112 aktiivista tohtorikoulutettavaa. Kaikkiaan tohtorikoulutuksessa on noin 140 henkeä.

Edellä kerrotut tutkimukset olivat yksi peruste, kun Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta nousi yhdeksänneksi maineikkaalla Shanghai Ranking -listalla.

Listalla on 300 liikuntatieteiden alan yksikköä yliopistoista eri puolilta maailmaa.

Kolmensadan parhaan liikuntatieteellisen alan yliopiston järjestys perustuu kansainvälisten julkaisujen, viittausten ja kansainvälisen yhteistyön määrään.

Rankingissa ei siis mitattu yksiköiden opetuksen tasoa, kuten moni on ehkä ajatellut.

Pohjoismaista 10 parhaan joukkoon pääsi neljä yksikköä: kaksi Tanskasta, yksi Norjasta ja yksi Suomesta. Ensimmäiselle sijalle pääsi Kööpenhaminan yliopisto.

”Ruotsin yksiköt eivät tällä kertaa pärjänneet yhtä hyvin kuin Tanskan, Norjan ja Suomen yksiköt”, Jyväskylän tiedekunnan tutkimuksesta vastaava varadekaani, professori Sarianna Sipilä sanoo.

Juulia Lautaoja tekee lihastutkimusta.­

Shanghai Ranking julkaisi liikuntatieteiden alan yksiköiden listauksen ensimmäisen kerran vuonna 2016, jolloin tiedekunta oli sijalla 40. Vuonna 2017 tiedekunta oli listan sijalla 36, ja vuonna 2018 sijoitus oli 29:s.

Viime vuonna listauksesta puuttui liikuntatieteellinen ala.

”Olin uudesta sijoituksesta valtavan iloinen. Edellisen kerran analysoin tarkasti, miksi jäimme niin kauaksi muista Pohjoismaiden yksiköistä”, Sipilä sanoo.

Hänen mukaansa tiedekunnassa ei oteta paineita vuoden 2021 listauksesta. Tavoite on olla Euroopan viiden parhaan joukossa vuonna 2030.

”Suunta on oikea. Meillä ei ole paineita säilyttää tai parantaa sijaa. Listauksesta ei tarvitse huolehtia. Olemme tietoisia, mihin menestys perustuu. Eli aika tavanomaisiin hyvän tutkimuksen ja tutkimustulosten julkaisemisen perusteisiin. Toteutamme tutkimusta ja tulosten raportointia parhaalla tavalla myös jatkossa”, Sipilä sanoo.

Esimerkit osoittavat, että Jyväskylässä tehdään siis varsin erilaista liikuntatieteellistä työtä kuin mitä yleensä ajatellaan.

Edelleen liikuntatieteellisessä juostaan tai hiihdetään juoksumatolla happinaamarit naamalla. Edelleen sieltä valmistuu liikunnanopettajia ja valmentajia.

Edelleen siellä tutkitaan liikuntapsykologiaa, liikuntasosiologiaa, liikuntafysiologiaa ja liikunnan terveysvaikutuksia, mutta monessa tutkimuksissa lähestytään usein lääketiedettä.

”Tutkimuksessa haluammekin tehdä yhteistyötä muiden tieteenalojen kanssa”, Sipilä sanoo ja seuraa sivusta Harri Piitulaisen aivotutkimusta.

Sipilän mukaan yhteistyö muiden tieteenalojen, kuten psykologian, neurofysiologian, solu- ja molekyylibiologian ja lääketieteen kanssa on elinehto sille, että liikuntatieteet kehittyvät.

”Muilla tieteenaloilla tutkimusmenetelmät ovat menneet niin paljon eteenpäin, että yhteistyö ja menetelmien haltuunotto vievät myös liikuntatieteitä eteenpäin. Esimerkiksi Harrilla on vahva neurofysiologian ja aivokuvantamisen osaaminen”, Sipilä sanoo.

Shanghai Rankingin listauksella ei ole tiedekunnalle suoraa rahallista hyötyä.

”Mutta totta kai sijoitus kirjataan jokaiseen tutkimusapurahahakemukseen. Kukas kissan hännän nostaisi, ellei kissa itse”, Sipilä nauraa.

Oikaisu 2.1.21 kello 12.45: Juulia Lautaojan nimi korjattu kuvatekstiin.

Jyväskylän liikuntatieteellinen tiedekunta

Liikuntatieteellinen koulutus alkoi Jyväskylässä vuonna 1963.

Liikuntatieteiden tiedekunta vuodesta 1968.

Vuonna 1998 nimeksi muutettiin liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta.

Liikuntatieteellinen tiedekunta tuli jälleen nimeksi 1. elokuuta vuonna 2012.

Tiedekunnassa suoritetaan sekä liikuntatieteiden että terveystieteiden alan korkeakoulututkintoja.

Henkilöstöä noin 200, opiskelijoita kaikkiaan noin 1 500.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat