Urheilun supervuosi on täällä taas – vai onko sittenkään? - Urheilu | HS.fi

Joel Pohjanpalo yritti rynniä puolustuksen läpi ottelussa Bulgariaa vastaan Sofiassa marraskuun puolivälissä.­

Urheilun supervuosi on täällä taas – vai onko sittenkään?

Joel Pohjanpalo, Annimari Korte ja Jere Sallinen haaveilevat jalkapallon historiallisista EM-kisoista, olympialaisista ja jääkiekon MM-kisoista, mutta koronavirus voi yhä pilata urheilun supervuoden – myös penkkiurheilijoilta.


6.1. 2:00 | Päivitetty 6.1. 9:48

Alkanut urheiluvuosi näyttää kalenteria vilkaisemalla penkkiurheilijan unelmalta.

Helmikuussa hiihdetään MM-mitaleista, kiekkoleijonat puolustavat maailmanmestaruuttaan touko–kesäkuun vaihteessa. Kesäkuun puolivälissä areenalle päästetään ensi kertaa EM-kisoissa pelaava Huuhkajien jalkapallojoukkue.

Kesän kääntyessä kohti loppusuoraa pitää kääntää sisäinen kello Tokion aikaan, jotta olympialaisista ei jää näkemättä ainuttakaan aamukarsintaa suorana. Vuoden loppupuolella seurataan niin miesten kuin naistenkin MM-salibandya, miesten kisoja vieläpä Helsingissä.

Ja siinä oli vain osa suunnitelluista tähtihetkistä.

 ”Suomen kannalta olisi harmi, jos yleisöä ei pääse. Se veisi kisafiilistä.”

Joel Pohjanpalo ja koronavuoden näkyvin tunnus: kasvomaski.­

Kaiken yllä leijuu silti koronaviruspandemian aiheuttama epävarmuus. Eri puolilta maailmaa yhteen kokoontuvien ihmisten tapahtumat vaativat tällä hetkellä kuplajärjestelyitä ja yleisömäärien rajoittamista. Ovat vaatineet jo viime keväästä lähtien.

Huuhkajien hyökkääjä Joel Pohjanpalo on yksi niistä urheilijoista, joiden pitäisi tänä vuonna olla valokeilassa. Maajoukkueen luottohyökkääjä pelaa tällä hetkellä Union Berlinissä Bundesliigassa ja oli viime kaudella lainassa hampurilaisessa HSV:ssä.

Urallaan Pohjanpalo on pelannut täysinä pullistelevien katsomoiden edessä, mutta viime aikoina yleisömassat ovat olleet haave, vaikka pieniä yleisömääriä Saksassakin on alkanut peleihin päästä.

”Yleisö tuo painetta pelin sisälle. Fanit auttavat paljon, kun koetetaan jahdata johtavaa vastustajaa tai pysyä johdossa. Sen huomaa, kun ei ole kohahduksia ja huokauksia. Isoin asia, missä yleisön puuttumisen huomaa ovat kuolleet tilanteet, kuten vapaapotkut, rajaheitot, pilkut ja maalit. Kun pallo on pelissä, keskittyy enemmän peliin”, Pohjanpalo sanoo.

EM-kisat on tarkoitus pelata 12 eri kaupungissa ympäri Eurooppaa. Tanskan Suomi kohtaisi Kööpenhaminassa, Belgian ja Venäjän Pietarissa. Tällä hetkellä täysistä katsomoista jalkapallosarjoissa voidaan vain haaveilla, eikä kesän tilanteesta tiedä. Tyhjille katsomoille pelaaminen on vaihtoehto, jota ei voi sulkea pois.

Suomen kisapaikan varmistaneesta pelistä syksyltä 2019 muistetaan kentälle juhlimaan rynnänneet fanit. Töölön marraskuisesta tunnelmasta on pitkä matka tyhjien yleisön peleihin.

”Sinivalkoisin silmin, Suomen kannalta olisi harmi, jos yleisöä ei pääse. Se veisi kisafiilistä. Mutta pitää ymmärtää, että jos maailman tilanne on sellainen, että sitä vaaditaan, se pitää vaan hyväksyä. Pitää mennä kaikkien ihmisten mukaan, ei vain meidän. Olemme etuoikeutettuja, että voimme ylipäätään pelata, mutta tietysti pelaajana toivon, että yleisön pääsy olisi mahdollista.”

Pohjanpalo lupaa, että EM-kisoissa debytoivat Huuhkajat eivät tyydy EM-kisoissa osallistumiseen.

”Haluamme päästä jatkoon alkulohkosta ja se on tavoite. Lähdetään tekemään tulosta, ja jos sitä ei tule, ollaan pettyneitä ja katsotaan peiliin kriittisesti”, Pohjanpalo sanoo.

Pohjanpalo on vielä poissa pelikentiltä marraskuun Kansojen liigassa tulleen nilkkavamman jäljiltä. Joulun alla hän oli päässyt juoksemaan. Tavoite on päästä pelikuntoon helmikuussa ja toistaiseksi toipuminen on sujunut jopa odotettua nopeammin.

Ennen EM-kisoja Huuhkajat aloittaa myös karsinnan vuoden 2022 MM-kisoihin. Karsintalohkot pelataan ensi vuoden aikana, jatkokarsintoja vielä vuonna 2022.

Suomen kanssa samaan lohkoon arvottiin Ranska, Ukraina, Bosnia ja Hertsegovina sekä Kazakstan.

”Kivenkova lohko, mutta lähdetään siitä, että pelataan paremmin ja yritetään saada pisteitä kasaan. Aina kun saadaan pisteitä, unelma tulee lähemmäs.”

 ”Kovaa pitää juosta.”

Annimari Korte (oik) halasi kovaa kilpakumppaniaan Reetta Hursketta Jyväskylän gp-kisoissa viime kesänä.­

Tokion olympialaisiin valmistautuva pika-aituri Annimari Korte sanoo, että on pyrkinyt valmistautumaan kauteen mahdollisimman normaalisti. Yksilöurheilijan kurinalaiseen elämään koronavirus on vaikuttanut suhteellisen vähän, sillä normaaliolosuhteissakin urheilijan elämä kuluu pitkälti kodissa ja harjoituspaikoille sekä näiden välillä kulkiessa.

Yleisurheilijat pystyivät viime kesänä kilpailemaan poikkeusoloissa. Aitajuoksijoilla tilanne on kotimaisen kilpailun kannalta hyvä, sillä Korte pääsee juoksemaan samoissa kisoissa Nooralotta Nezirin, Reetta Hurskeen ja Lotta Haralan kanssa.

Koronatilanteen normalisoituminen mahdollistaisi Kortteelle paremmin ulkomailla kilpailemisen. Se on Kortteenkin suunnitelmissa ensi kaudella viime kesää vahvemmin. Viime kesänä Korte juoksi ulkomailla vain loppukesästä, kun takareisi vaivasi. Sitä on nyt vahvistettu ja talvikausi on sujunut Kortteen mukaan hyvin.

”Ulkomaisia kilpailuita on jo mietitty. Kotimaisia kilpailuita tulee varmaan aika vähän. Osa Motonet gp:eistä ja Kalevan kisat varmuudella”, Korte kertoo.

Kortteen tavoite on juosta Tokion olympialaisten finaalissa. Uransa tavoitteeksi hän on määritellyt juosta 12,5-alkuisen ajan. Siihen on nykyisestä ennätyksestä matkaa reilu sekunnin kymmenys.

”Aitojen taso on parempi kuin koskaan. Dohan MM-kisoissa oli vaikeinta ikinä päästä finaaliin. Kovaa pitää juosta”, Korte sanoo.

Dohan semifinaaleissa finaaliin päästiin aikavertailusta ajalla 12,65, eli seitsemän sekunnin sadasosaa SE:tä kovemmalla ajalla.

 ”Pitää sopeutua kaikenlaiseen tilanteeseen.”

Jere Sallinen Suomen miesten A-maajoukkueen harjoituksissa Helsingissä viime marraskuun alussa.­

Helsingin IFK:n jääkiekkojoukkueen kapteeni Jere Sallinen oli mukana, kun Leijonat voitti Bratislavassa MM-kultaa keväällä 2019. Viime vuonna kisat peruttiin monien muiden urheilutapahtumien tavoin.

Ajatus siitä, että kevään MM-kiekkoa pelattaisiin kuplassa tyhjille katsomoille kuulostaa Sallisen mielestä rajulta.

”Karnevaali on yksi osa sitä hommaa, ja kaupungissa on yleensä aika hyvä meininki. Pitää sopeutua kaikenlaiseen tilanteeseen. Varmasti olisivat erilaiset MM-kisat”, Sallinen sanoo.

Sallinen taistelee paikasta tämänkin kertaiseen MM-ryhmään. Hän pelasi maajoukkueessa Helsingin EHT-turnauksessa. Hän kiittelee, että kupla oli hoidettu hyvin.

Ennen kevään mahdollisia maajoukkue-edustuksia Sallinen ja HIFK taistelevat liigamenestyksestä. Toiveita paluusta normaaliin aikaan lisää myös huoli sarjan ja omankin joukkueen taloudellisesta tilanteesta.

Kiekkoseuroissa on nähty niin lomautuksia kuin palkkaleikkauksiakin. Yleisömääriä rajoitettiin syksyllä, mutta myymättömiä lippuja jäi silti monella paikkakunnalla reilusti. Monella pelaajalla seuran löytyminen on venynyt poikkeuksellisen pitkään.

”Eikä se koske vain pelaajia vaan myös toimistoa ja muita, jotka toimivat seuran parissa. Yhtä lailla he ovat joutuneet koville”, Sallinen muistuttaa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat