Vallan mainio seuramies - Urheilu | HS.fi

René Fasel jääkiekon MM-finaalissa Prahassa 17. toukokuuta 2015.­

Vallan mainio seuramies

Millainen ihminen on kansainvälisen jääkiekon kiistelty pomo René Fasel? Vallan mainio seuramies, ovela kaveri, poliittinen peluri ja opportunisti, sanovat suomalaiset kiekkovaikuttajat Kalervo Kummola, Alpo Suhonen ja Juhani Tamminen.


9.1. 2:00 | Päivitetty 9.1. 18:35

”Sveitsiläinen hammaslääkäri”, kuuluu tyypillinen kuvaus jääkiekkojohtaja René Faselista erityisesti häntä kritisoitaessa.

Tavallisen hammaslääkärin sijaan kyseessä on kuitenkin yksi jääkiekkomaailman vaikutusvaltaisimmista ihmisistä – ainakin asemansa puolesta. Pian 71 vuotta täyttävä Fasel on toiminut Kansainvälisen jääkiekkoliiton (IIHF) puheenjohtajana vuodesta 1994 lähtien.

Erityisesti viime vuosina sveitsiläistä ovat ympäröineet kohut ja korruptiosyytökset aivan kuten hänen maanmiestään, Kansainvälisen jalkapalloliiton ex-puheenjohtajaa Sepp Blatteria konsanaan.

Parhaillaan Fasel on keskustelemassa Valko-Venäjän presidentin Aljaksandr Lukašenkan kanssa tulevan kevään MM-kisoista, sillä puolikas kisaisännyys on myönnetty ihmisoikeuksia väkivaltaisesti polkevalle valtiolle.

Mutta kuka René Fasel oikein onkaan? Miten hän on noussut asemaansa, millainen johtaja hän on, ja mitä hän lopulta tietää jääkiekosta?

”Ei ihan helppo rasti”, IIHF:n varapuheenjohtaja ja Suomen jääkiekkoliiton entinen puheenjohtaja Kalervo Kummola vastaa aiheen kuullessaan.

 ”Kaikkiaan olemme touhunneet 35 vuotta yhdessä.”

Suomen maajoukkue juhli jääkiekon maailmanmestaruutta Bratislavassa, Slovakiassa 2019. MM-pokaalin kanssa Kalervo Kummola, René Fasel ja Suomen kapteeni Marko Anttila.­

Sveitsin saksan- ja ranskankielisten alueiden rajalta Fribourgista kotoisin oleva Fasel pelasi itsekin jääkiekkoa, mutta vain alasarjoissa. Vaatimaton peliura päättyi 22-vuotiaana, mutta sitä seurasi huomattavasti menestyksekkäämpi polku linjatuomarina.

Fasel pääsi tuomitsemaan kansainvälisiäkin otteluita. 1970- ja 1980-lukujen Sveitsissä ei ammattituomareista kuitenkaan ollut tietoakaan, joten hän opiskeli harrastuksensa lomassa hammaslääkäriksi ja aina hammaskirurgian tohtoriksi asti.

Johtotehtäviin Fasel päätyi tuomaroinnin kautta. Hänet valittiin 1980-luvun alussa Sveitsin jääkiekkoliigan tuomarikomitean puheenjohtajaksi.

Pian Fasel oli noussut jo koko Sveitsin jääkiekkoliiton johtoon ja IIHF:n hallituksen jäseneksi. Kesäkuussa 1994 Fasel valittiin seuraamaan saksalaista Günther Sabetzkia IIHF:n puheenjohtajana, kun hän voitti pitkäksi venyneen puheenjohtajavaalin loppuhuipennuksessa Kai Hietarinnan.

”Hänen lähtönsä puheenjohtajaskabaan oli yllätys. Hän on ovela kaveri, silloinkin keksi perustaa kolmannen varapuheenjohtajan homman ja luvata sen Aasialle. Sitä kautta hän sai Aasian ääniä, jotka ratkaisivat äänestyksen viidennellä kierroksella”, Kummola muistelee.

”Silloin olimme eri puolilla, mutta useimmiten olemme olleet samalla puolella. Kaikkiaan olemme touhunneet 35 vuotta yhdessä.”

 ”Veljen tapa toimia tuli selväksi silloin, ja luulen sen nyt vain kultivoituneen.”

René Fasel Sotšin talviolympialaisissa 2014.­

Sveitsin liiton johtajana 1990-luvun alussa Faselilla oli mennyt sukset pahemman kerran ristiin erään tunnetun suomalaisen kiekkopersoonan kanssa.

Fasel oli ollut palkkaamassa Sveitsin maajoukkueen päävalmentajaksi Juhani Tammisen, joka valmensi maajoukkuetta Albertvillen olympialaisissa. Tamminen kertoo, että ennen sopimuksen tekemistä päätähtäimen oli sovittu olevan olympiaturnauksen sijaan kevään MM-kisoissa, eikä valmistautumiseen siksi panostettu.

Albertvillessä puolivälieräpaikka jäikin odotetusti haaveeksi. Kisojen jälkeen Tamminen sai heti kotiin palattuaan lukea teksti-tv:stä, että hänet oli erotettu maajoukkueen päävalmentajan paikalta. Työnantajan suunnalta ei kuulunut mitään, ja Fasel menetti täysin Tammisen kunnioituksen.

”Veljen tapa toimia tuli selväksi silloin, ja luulen sen nyt vain kultivoituneen”, Tamminen naurahtaa.

”Kysymys on tyylistä ja rohkeudesta. Itse en voi tuollaista miestä arvostaa. Johtajan täytyy olla jämäkkä, ja sitä hän ei mielestäni ole.”

”Hienompaa seuramiestähän on vaikeaa löytää mistään, jos ravintolassa kiskaistaan yksi valkoviini ja ruvetaan tilaamaan ruokaa – siitä ei ole epäilystäkään.”

 ”Kukaan ei voi pysyä noin pitkään johtajana, jos ei hallitse lajia, ja jos ei ole kykenevä poliittiseen peliin, lievään opportunismiin ja korruptioon.”

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja kansainvälisen jääkiekkoliiton puheenjohtaja René Fasel avasivat kansainvälisen junioriturnauksen Venäjällä 2019.­

Faselin sosiaalisista taidoista samaa mieltä on myös Sveitsissä vuosikausia valmentanut Alpo Suhonen, joka kuvailee häntä mielettömän hyväksi esiintyjäksi.

”Hänellä on kaikki kansainvälisen liiton johtajan persoonallisuudenpiirteet. Hän on sosiaalisesti huippulahjakas ja puhuu useita kieliä”, Suhonen kertoo.

Kummola kertoo, että Faselin kanssa tulee normaalisti hyvin toimeen, ja hänen kanssaan on helppo jutella.

”Pinnallinen keskustelu sujuu mainiosti, mutta syvälliseen keskusteluun on vaikeampaa mennä.”

Näkemykset Faselista eroavat tämän kiekko-osaamisen kohdalla. Kummola ja Suhonen kuvailevat Faselia kiekkoihmiseksi, joka ymmärtää peliä ja pystyy keskustelemaan siitä, vaikkei perinpohjaisesti valmentajien tasolla.

”Minulla ei koskaan ole ollut suurta sympatiaa erotuomariporukkaa kohtaan. Kerro minulle joku erotuomari, jolla on kokonaiskuva pelistä tai josta on tullut liideri, niin osoitan sitten Turun torilla paikan josta löytyy miljoona dollaria”, lohkaisee taas Tamminen.

Suhonen tunsi Faselin jo tämän tuomariaikoina ja kuvailee tätä fiksuksi tuomariksi. Kunnolla hän kertoo tutustuneensa sveitsiläiseen kuitenkin vasta Itävallan jääkiekkoliiton johtotehtävissä 2010-luvulla, kun tehtävänsä ansiosta Suhonen oli mukana myös IIHF:n päättävissä pöydissä.

”Kukaan ei voi pysyä noin pitkään johtajana, jos ei hallitse lajia, ja jos ei ole kykenevä poliittiseen peliin, lievään opportunismiin ja korruptioon”, Suhonen muotoilee.

 ”Se ei missään nimessä ole ongelma. Venäjä on vahva kiekkomaa.”

René Fasel esitteli Vladimir Putinille tämän nimikkopaitaa jääkiekon MM-kisoissa 2016.­

Viimeksi mainittujen suhteen Fasel on yhdistetty erityisesti Venäjään.

Fasel on Venäjän presidentin Vladimir Putinin hyvä ystävä. Hänet on nähty usein myös dopingskandaaleissa ryvettyneen entisen urheiluministerin ja varapääministerin Vitali Mutkon seurassa.

”Se ei missään nimessä ole ongelma. Venäjä on vahva kiekkomaa. Siksi on tärkeää, että olen yhteyksissä venäläisiin johtajiin”, Fasel kommentoi keväällä 2018 ruotsalaislehti Expressenin haastattelussa.

Kummola vahvistaa Faselin näkemyksen siitä, ettei kansainvälisissä piireissä Faselin vahvoja Venäjän-suhteita ole pidetty ongelmallisina samalla tavalla kuin Suomessa.

Putin juhlisti 63-vuotissyntymäpäiväänsä näytösottelulla vuonna 2015. Osallistujien joukossa oli hänen lisäkseen venäläisiä entisiä NHL-pelaajia ja Putinin lähipiiriin kuuluvia merkkihenkilöitä. Otteluun tarvittiin tietenkin myös tuomari, ja kukapa muukaan raitapaidan olisi pukenut ylleen kuin Fasel.

Toukokuussa 2018 Fasel oli Tanskassa meneillään olleiden MM-kisojen sijaan Moskovan Kremlissä Putinin virkaanastujaisissa. Juhlallisuuksista julkaistusta kuvasta näkee, kuinka Fasel on asetettu väkijoukon eturintamaan silloisen pääministerin Dmitri Medvedevin taakse ja esimerkiksi ulkoministeri Sergei Lavrovin edelle.

Tammisen mielestä suhteet Venäjään on syynä sille, että Fasel on pysynyt yli neljännesvuosisadan ajan kiekkomaailman ykkösvirassa. Vuonna 2008 Kummola oli lähdössä Venäjän jääkiekkoliiton tuella Faselin haastajaksi puheenjohtajaäänestykseen, jolloin Fasel kutsui hätiin korkeampia voimia.

”Venäläiset sen sitten kaatoivatkin, kun Fasel pyysi Putinilta apuja”, Kummola muistelee kariutunutta ehdokkuutta.

Tammisen mukaan on selvää, että Fasel sopii venäläisille johtajana hyvin, koska he haluavat itselleen marionetin

”Uskallan väittää, että Kummolalla on kansainvälisessä jääkiekossa enemmän todellista valtaa – ja syystä”, Tamminen sanoo.

Suhonen kuvailee koko IIHF:n päätöksentekoa ja äänestyksiä ”näennäisesti demokraattisiksi”.

”Päätökset tehdään oikeasti aina jossain muualla. Varmaan tässä Valko-Venäjän tilanteessa on kyse samasta asiasta: kaupat kisaisännyydestä on tehty, mutta yhtäkkiä maan tilanteessa on tapahtunut merkittävä muutos.”

Fasel matkusti torstaina keskustelemaan kisaisännyydestä Valko-Venäjän presidentin Lukašenkan kanssa. Perjantai-iltapäivään mennessä Kummola ei ollut kuullut Minskin suunnalta vielä mitään uutta.

Ennen vuodenvaihdetta Fasel sanoi lähes koko muun kiekkomaailman tahdon vastaisesti, että IIHF tekisi kaiken mahdollisen, jotta kisat pelattaisiin Minskissä. Suhonen arvioi, että lausunnossa olisi kyse tyypillisestä mediapelistä, ja että päätös kisojen siirtämisestä olisi tuossa vaiheessa jo tehty.

”Minusta se kuulostaa siltä, että hän sanoisi tehneensä kaikkensa, muttei silti voinut asialle mitään.”

 ”Hommat menevät rutiininomaisiksi ja uuden ajattelu katoaa.”

Valko-Venäjän ja Suomen kamppailu Helsingin MM-kisoissa 2012. Liikemies Hjallis Harkimon (vas.) vieraina Mika Sulin, René Fasel, presidentti Sauli Niinistö, Jenni Haukio ja Kalervo Kummola.­

Mittava kausi johtajana on nyt loppusuoralla, sillä myöhemmin tänä vuonna Faselin on tarkoitus jäädä pois IIHF:n johdosta. Samalla ovenavauksella poistuu myös aiemmin puheenjohtajan titteliä havitellut Kummola, sillä molemmilla tulee täyteen noin kymmenen vuotta sitten asetettu yläikäraja.

Jatkossa ikuisuusjohtajia ei tulla enää näkemään, sillä saman puheenjohtajan jakso on IIHF:n uusissa säännöissä rajattu kolmeen nelivuotiseen kauteen. Kummolan mielestä muutos on paikallaan.

”Kyllähän se juttu muuttuu jossain vaiheessa rutiiniksi, eikä siihen pysty enää antamaan samalla tavalla kuin aloittaessa. Itsekin totesin sen, kun olin yli 40 vuotta Jääkiekkoliiton hallituksessa ja 19 vuotta puheenjohtajana – hommat menevät rutiininomaisiksi ja uuden ajattelu katoaa”, Kummola myöntää.

Faselin piti jättää puheenjohtajan tehtävät jo syyskuussa, mutta Pietarissa pidettäväksi suunniteltua kokousta jouduttiin lykkäämään koronaviruspandemian vuoksi vuodella.

”Olisi ollut tietysti paljon helpompaa katsoa sivusta tätä Valko-Venäjänkin tapausta. Totesimme kuitenkin silloin, ettei olisi kivaa jättää tällaista koronapesää uusillekaan, ja päätimme jatkaa kaikkien pestejä vuodella”, Kummola kertoo.

Suhonen kuvailee seuraajapelin asetelmia mielenkiintoisiksi.

”Siitä käydään kovaa kauppaa. Ensimmäistä kertaa puheenjohtajaehdokkaita on sellaisista maista, jotka eivät ole alun perinkään puolueettomia. Sveitsiläinen sopi siinä mielessä hyvin johtajaksi.”

René Fasel

Syntynyt 6. helmikuuta 1950 Fribourgissa, Sveitsissä.

IIHF:n puheenjohtaja kesäkuusta 1994 lähtien. Lisäksi hän on ollut Kansainvälisessä olympiakomiteassa erilaisissa tehtävissä vuodesta 1995 saakka.

Oma jääkiekkotausta amatööripelaajana ja kansainvälisen tason linjatuomarina.

Koulutukseltaan hammaskirurgian tohtori.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat