Espoon liikuntatoimessa soi puhelin tiuhaan, kun vanhemmat raportoivat koronarajoitusten kiertämisestä: ”Tällä hetkellä pyörii villi tilanne” - Urheilu | HS.fi

Espoon liikuntatoimessa soi puhelin tiuhaan, kun vanhemmat raportoivat koronarajoitusten kiertämisestä: ”Tällä hetkellä pyörii villi tilanne”

Vain osa yksityisistä liikuntapaikoista noudattaa suositusta pitää hallinsa suljettuna. Syykin on selvä eli raha: esimerkiksi Espoon jääurheilun tuen jäähallien keräämät vuoromaksut ovat 250 000 euroa kuussa.

Espoon jääurheilun tuen toiminnanjohtaja Jari Nyberg seisoi koronarajoitusten takia tyhjänä olevan Espoon Leppävaaran Warrior-areenan jäällä.­

12.1. 2:00 | Päivitetty 12.1. 16:04

Espoon liikuntapalvelupäällikön Markku Sistosen puhelin on soinut tiuhaan tahtiin viime viikkoina. Puhelimen toisessa päässä on ollut lasten ja nuorten vanhempia, jotka ovat kertoneet harrastustoiminnan jatkumisesta pääkaupunkiseudun koronarajoitusten aikana.

Yhteydenotot ja seuratoimijoilta saadut tiedot ovat selventäneet sitä, että seurojen halukkuudessa toimia koronaohjeistuksen hengen mukaisesti on eroja.

Kun kaupunki on pannut omat sisäliikuntapaikkansa kiinni, harjoituksia on Sistosen mukaan viety pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ja auki oleviin yksityisiin halleihin.

Pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä voimassa linjaus, jossa sisätiloissa harjoittelu on sallittua vain ammattilaisurheilijoille ja maajoukkuetason urheilijoille.

Ulkona harjoittelu on sallittua alle 20-vuotiaille aiemmin myönnetyillä vuoroilla. Samaa periaatetta noudatetaan tällä hetkellä myös muualla Uudellamaalla.

Yksityisiä toimijoita kaupunkien tekemät rajoitukset eivät velvoita. Kaupunki voi päätöksillään sulkea vain omia tilojaan.

Yksityisille toimijoille kaupunki on antanut suosituksen sisätiloissa tapahtuvan harrastustoiminnan keskeyttämisestä. Osa noudattaa ohjeistusta, osa ei.

”Tällä hetkellä pyörii villi tilanne ja on olemassa epäkohta, johon pitää puuttua vakavasti. Seurat saavat avustuksia kaupungilta ja pitää miettiä, tarvitseeko kaupunkien puuttua tähän sitä kautta. Voidaanko katsoa läpi sormien sitä, että toimitaan, vaikka kaupungin tilat ovat suljettuina?” Sistonen sanoo.

Koronavirusrajoituksien kirjo on moninainen. Urheilun kannalta oleellisimpia ovat kuntien tai maakuntien asettamat rajoitukset sekä lajiliittojen seuroille tekemät ohjeistukset.

Hallituksen suosittelemat ja aluehallintovirastojen määräämät kokoontumisrajoitukset eivät suoraan vaikuta urheiluun, sillä urheiluseuran harjoitukset eivät ole yleisiä kokoontumisia eivätkä yleisötilaisuuksia.

Kokoontumisrajoitukset voivat toki vaikuttaa lähtökohtiin, joista kunnat tekevät päätöksiään ja lajiliitot antavat suosituksiaan.

Yksityisiltä toimijoilta vuoron voi varata myös yksityinen henkilö, vaikka vuorolle menisivät seuratoiminnan kautta toisilleen tutut pelaajat. Sistonen sanoo, että näihin tapauksiin on vaikea puuttua mitenkään.

”Mutta kun seuratoimintaa harjoitetaan ja valmentajat ovat mukana, rikotaan selvästi annettuja ohjeita”, Sistonen sanoo.

Sistonen pitää periaatteellisesti tärkeänä, että rajoituksia noudatetaan, kun ne on asetettu. Sistosen mielestä harjoittelun jatkaminen nykytilanteessa on vastuutonta, ja hän sanoo pitävänsä asiaa yhdenvertaisuuskysymyksenä.

”Rajoitukset on tehty noudatettaviksi, jotta tartuntojen määrä ei kasvaisi ja rajoituksia voitaisiin höllentää. Mikäli rajoituksia ei noudateta, tilanne voi pahentua ja rajoitukset jatkuvat”, Sistonen sanoo.

Sistonen kannattaa itse lievempää linjaa lasten ja nuorten osalta. Hän muistuttaa syksyllä tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan urheiluharrastuksissa koronavirustartuntoja tuli erittäin vähäinen määrä.

”Jos tilanne jatkuu pitkään, meiltä loppuvat nuoret, jotka harrastavat.”

Lasten ja nuorten harrastamiseen tehdyt linjanvedot ovat erilaisia eri puolilla Suomea.

Esimerkiksi Uudenmaan tavoin koronaviruksen leviämisvaiheessa olevassa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä lapset ja nuoret ovat saaneet rajoitetusti jatkaa urheiluharrastusta sisätiloissa ohjatuissa ryhmissä.

Espoon liikuntapalvelupäällikkö Markku Sistonen­

Harrastuksissa on pitänyt noudattaa turvavälejä ja lähikontakteja on pitänyt välttää. Kilpailutoiminta on keskeytetty myös Varsinais-Suomessa.

”Olemme pitäneet tärkeänä, että harrastusmahdollisuudet turvataan. Näkökulmat ovat pitkälti sosiaalisia, esimerkiksi huolta heikoimmassa asemassa olevien syrjäytymisen lisääntymisestä. Tämä linjaus on noussut kuntien edustajilta”, sanoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava johtajaylilääkäri Mikko Pietilä.

Pietilä kuuluu myös alueen koronakoordinaatiotyöryhmään. Hän kertoo, että havaintoja lasten ja nuorten harrastuksissa tulleista tartunnoista on suhteellisen vähän. Tilannetta tarkastellaan Varsinais-Suomessa uudestaan viikoittain.

Pirkanmaalla koronavirusepidemia on Tampereen yliopistollisen keskussairaalan verkkosivujen mukaan tällä hetkellä kiihtymisvaiheessa. Maakunnassa avattiin ennen loppiaista tehdyllä päätöksellä lasten ja nuorten harrastustoimintaa, joka on maanantaista alkaen sallittu korkeintaan kymmenen hengen ryhmissä.

Tieto muualla harjoittelevista urheilujoukkueista on tavoittanut myös Espoon jääurheilun tuen (Ejut) toiminnanjohtajan Jari Nybergin. Ejut on pitänyt hallinsa kiinni suositusten mukaisesti.

”Tämä on ristiriitaista. Mekin voisimme periaatteessa olla auki, koska emme ole kaupungin määräysvallassa, mutta olemme halunneet lähteä terveys edellä”, Nyberg sanoo.

”Päätökseen sinänsä en pysty ottamaan kantaa, kun en ole ammattilainen. Se ihmetyttää, että samaan aikaan voidaan käydä virkistystoiminnassa muualla kuin liikunnan parissa, esimerkiksi ravintoloissa.”

Espoon Leppävaaran Warrior-areenan molemmat jääradat ovat koronarajoitusten takia tyhjillään.­

Sekä Kiekko-Espoon junioripuolen toiminnanjohtaja Niko Merikanto että HIFK:n juniorien valmennuspäällikkö Jari Riihinen kertovat, että sisätilojen vuokraaminen harjoitteluun on tällä hetkellä seuran ohjeiden mukaan kielletty.

Ejutille ratkaisu hallien kiinnipitämisestä on kipeä, sillä yksityisten hallien auki pitämisen syitä on helppo ymmärtää talouslukujen perusteella.

Ejut saa halleistaan normaalitilanteessa tuloa 250 000 euroa kuukaudessa. Esimerkiksi siivous- ja huoltokuluja on leikattu, mutta kulujen kattamiseen se ei yksistään riitä.

Hallien jäätä ei ole sulatettu, jotta rajoitusten poistumisen jälkeen on valmius aloittaa toiminta nopeasti.

Ejutin jäsenseuroja ovat espoolaiset jääurheiluseurat. Nyberg kertoo, että jäsenseurat maksavat jäämaksujaan, vaikka eivät pysty käyttämään jäävuorojaan. Mahdolliset koronatuet menevät jäsenseuroille, eivät halleja pyörittävälle Ejutille.

Espoossa kaupunki omistaa vain Espoonlahdessa sijaitsevan Forumin jäähallin sekä osittain Tapiolan harjoitusjäähallin. Lisäksi Metro-areena on oma osakeyhtiönsä.

Muut hallit ovat Ejutin rakentamia ja omistamia, mutta kaupungillakin on syytä olla tilanteesta huolissaan. Ejut on rakennuttanut hallinsa lainojen turvin, ja takaajana on kaupunki. Tällä hetkellä kaupungin takaamia lainoja on 24 miljoonaa euroa.

Lasten ja nuorten harrastustoiminnan rajoituksiin voi tulla pikaisiakin muutoksia. Rajoituksia tarkastellaan uudestaan jo tällä viikolla, kun pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä kokoontuu torstaina.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat