Lajinsa parhaat koko maailmassa - Urheilu | HS.fi

Lajinsa parhaat koko maailmassa

Vuoden urheilija -tittelin saaneiden lista kertoo miesten hiihtäneen, juosseen, heittäneen ja hypänneen. Naiset ja joukkueurheilijat ovat jääneet parhaiden valinnassa vähemmistöön. Pesäpalloilijaa Vuoden urheilijaksi valitaan tuskin koskaan.

Sotkamon Jymyn Niko Korhonen oli viime vuoden paras miespesäpalloilija.­

14.1. 2:00 | Päivitetty 14.1. 17:48

Kun hiihtomaajoukkueen valmentajaa Mikko Virtasta pyytää kuvailemaan Niko Korhosta urheilijana, ei Virtasen tarvitse miettiä analyysiaan pitkään.

”Multitalentti”, hän linjaa.

”Miehellä on kyllä ominaisuuksia. Hän on todella kimmoisa ja monipuolinen urheilija.”

Pesäpalloliitto kruunasi Sotkamon Jymyä edustavan Korhosen kautta aikain ensimmäisenä sekä vuoden pesäpalloilijaksi että pudotuspelien arvokkaimmaksi pelaajaksi. Vuoden naispesäpalloilijaksi valittiin Jyväskylän Kirittärien Emma Körkkö.

28-vuotiaat Körkkö ja Korhonen ovat maailman parhaimmistoa lajissaan, mutta kumpikaan heistä ei tule koskaan voittamaan Vuoden urheilijan palkintoa.

Nyt Vuoden urheilijan valinta on aidosti auki, sillä koronaviruksen kurittama vuosi ei tarjoa selkeää suosikkia.

Eri lajien vertailu ja urheilijoiden arvottaminen äänestäjän subjektiivisen näkemyksen mukaan ovat toki tavallisinakin vuosina enemmän viihdettä kuin absoluuttinen totuus, ja Urheilutoimittajien liiton jakama palkinto arvostuksestaan huolimatta yksi tunnustus muiden joukossa.

Suomalaisen urheilun monipuolisuutta palkinto ei kuitenkaan kuvaa. Vuoden urheilija -tittelin saaneiden lista lähinnä kertoo miesten hiihtäneen, juosseen, heittäneen ja hypänneen.

Naiset ja joukkueurheilijat ovat olleet vähemmistö, mikä näkyy myös tuoreimmalla ehdokaslistalla. Mukana on kolme naista ja 12 miestä. Äänensä on toki saanut antaa myös yhdelle listan ulkopuoliselle ehdokkaalle.

 ”Treenaamme ammattimaisesti, vaikka tätä ei pystykään kunnolla tekemään ammattina.”

Jyväskylän Kirittärien Emma Körkkö oli viime vuoden paras naispesäpalloilija. Kuva vuodelta 2018.­

Vaikka palkitseminen onkin painottunut kansainväliseen menestykseen ja arvokisamitaleihin, ei kansallispeli saanut edes poikkeusvuonna ehdokasta listalle.

Vuoden urheilija -valiokunta valitsi parhaaksi pesäpalloilijaksi Körkön, joka pitää naiselle harvinaista valintaa mielenkiintoisena juttuna.

”Tosi hieno homma, en ollut osannut ajatella tämmöistä. Hyvältähän se tuntuu ja hienoa, että arvostetaan”, Körkkö sanoo.

Neljän SM-kullan Körkkö ymmärtää pesäpalloilijoiden puuttumisen listalta juuri lajin kansainvälisyyden puutteen vuoksi.

”Toisaalta ei voi myöskään ajatella, että emme treenaisi yhtä paljon. Treenaamme ammattimaisesti, vaikka tätä ei pystykään kunnolla tekemään ammattina.”

Ammattimaisuutta korostaa Korhonenkin. Harjoitusmäärät ovat samaa tasoa ammattilaisurheilijoiden kanssa, vaikka pesäpallo on puoliammattilaislaji.

”Vuoden urheilijan valinta perustuu varmasti siihen, mikä laji on kansainvälinen ja miten menestyy kansainvälisesti. Kun olemme kotimaan kamaralla, niin tätä ei ehkä nähdä samalla tavalla”, hän arvelee.

Kuuden SM-kullan Korhonen korosti syksyn ratkaisufinaalin jälkeen henkilökohtaisten saavutusten olevan toissijaisia joukkueen menestyksen rinnalla. Samaa hän sanoo nytkin, vaikka tunnustukset lämmittävät.

”Vuoden pesäpalloilijan titteli on ollut kaukainen haave ja tavoite nuorempana. Se konkretisoitui viime kaudella, mutta ei olisi mahdollista ilman joukkueen menestystä.”

 Korhosen heittokäsi sai vuonna 2015 kehuja myös legendaarisen New York Yankeesin kykyjenetsijältä Troy Williamsilta

Körkkö ja Korhonen ovat kasvaneet huipuiksi monipuolisen harrastamisen kautta. Kirittärien seurajohtaja ja kakkospelinjohtaja Petri Kaijansinkko vertaa Körkköä monilajitaituri Riikka Salliseen.

”Korkeintaan hän muistuu uraltani mieleen noin monipuolisena pelaajana, joka pystyy lyömään, etenemään ja olemaan ulkopelissä niin hyvä kuin Emma on tällä hetkellä.”

SuperJymy Oy:n toimitusjohtaja, Korhosta tämän superpesisuran alussa pelinjohtajana ohjannut Mikko Kuosmanen näkee Jymy-kasvatin kaikilta ominaisuuksiltaan huippupelaajana.

”Hän on fyysisesti lahjakas, pitkät vipuvarret edesauttavat ja lajitehokkuus on kovalla mallilla. Hän on heittänyt tutkaan muistaakseni 158 [kilometriä tunnissa] eli ihan baseball-syöttäjän lukemia ja lyönyt 175–176. Lisäksi hän on juossut useamman kerran 30 metriä alle 3.70:n eli lajiominaisuudet ovat tehokkuuden suhteen ihan tapissaan”, Kuosmanen luettelee.

Korhosen heittokäsi sai vuonna 2015 kehuja myös legendaarisen New York Yankeesin kykyjenetsijältä Troy Williamsilta.

Testejä Jymyn pelaajille vetänyt hiihtovalmentaja Virtanen uskoo, että Korhonen olisi noussut ainakin kansalliselle huipulle myös jossain muussa lajissa.

Esimerkkinä hän mainitsee huippuluokan pompun vuoksi lentopallon. Suurimman vaikutuksen Virtaseen on kuitenkin tehnyt Korhosen heittokäsi.

”Kovia heittäjiä löytyy muitakin, mutta kyllä ’Gorba’ on kovimpia, mitä olen itse nähnyt.”

Korhonen kokee monipuolisuutensa olevan peruja siitä, ettei Sotkamossa ollut hänen nuoruusvuosinaan pesäpallon talviharjoituksia.

”Talvet tuli harrastettua kaikkea muuta monipuolisesti – tuli yleisurheiltua ja pelattua jääkiekkoa, ja varsinkin yleisurheilusta sain apua juoksupuoleen.”

 ”Kyllä minä varmaan Sebastian Ahon puoleen käännyn.”

Turussa kasvanut Körkkö harrasti nuorena ”kaiken maailman pallopelejä”. Tilastoista löytyy jopa jalkapallon naisten pääsarjaottelukin Turun Palloseurassa.

”Muistaakseni pelasin noin 70 minuuttia”, Körkkö sanoo ja kertoo pelinlukutaidon ja pelin ymmärtämisen olevan suurimmat vahvuutensa urheilijana.

”Uskon niiden tulevan monipuolisesta lajitaustasta. Pystyn pelaamaan monessa roolissa sisäpelissäkin, enkä ole ainoastaan kotiuttaja. Jos tarvitaan juoksijaa, pystyn etenemäänkin.”

Körkkö ei osaa sanoa, kenet valitsisi Vuoden urheilijaksi. Korhonen löytää suosikkinsa joukkuelajien parista.

”Kyllä minä varmaan Sebastian Ahon puoleen käännyn. Hän pelasi huippukauden, on nostanut tasoaan ja murtautunut kansainvälisen tason huippupelaajaksi. Hän on vuosi vuodelta tasainen suorittaja.”

Urheilugaala TV2:ssa ja Yle Areenassa 14.1. kello 20. Oikaisu 14.1. kello 15.15: Emma Körköstä tuli vuoden pesäpalloilija Vuoden urheilija -valiokunnan valinnan perusteella, ei Urheilutoimittajien liiton äänestyksen äänimäärän perusteella.

Vuoden urheilija valitaan torstaina

Vuoden urheilija valitaan torstai-iltana järjestettävässä Urheilugaalassa.

Urheilutoimittajat äänestivät parasta urheilijaa listalta, jolla oli 15 nimeä. Lisäksi oli mahdollista äänestää yhtä urheilijaa listan ulkopuolelta.

Listalla oli kolme naisurheilijaa: Ida Hulkko (uinti), Annimari Korte (yleisurheilu) ja Kaisa Mäkäräinen (ampumahiihto).

Joukkuelajien miesurheilijoita oli viisi: Sebastian Aho (jääkiekko), Miro Heiskanen (jääkiekko), Lukas Hradecky (jalkapallo), Glen Kamara (jalkapallo) ja Tuomas Määttä (jääpallo).

Yksilölajien miesurheilijoita oli seitsemän: Valtteri Bottas (autourheilu), Aaron Kangas (yleisurheilu), Iivo Niskanen (maastohiihto), Kristian Pulli (yleisurheilu), Emil Ruusuvuori (tennis), Leo-Pekka Tähti (yleisurheilu) ja Sami Välimäki (golf).

Lajien parhaat urheilijat julkistettiin keskiviikkona. Urheilija on automaattisesti oman lajinsa paras, mikäli hän sijoittuu Vuoden urheilija -valinnassa kymmenen parhaan joukkoon.

Yllä olevalta listalta lajiensa parhaaksi valittiin Bottas, Heiskanen, Hradecky, Hulkko, Korte, Mäkäräinen, Määttä, Niskanen, Ruusuvuori ja Välimäki. Käytännössä Vuoden urheilijaksi valitaan joku heistä.

Urheilugaalassa jaetaan myös muita palkintoja, kuten Vuoden joukkue, Vuoden valmentaja, esikuva, läpimurto, taustavoima, Suomen aktiivisin työpaikka ja Vuoden urheiluseura.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat