Ari Huuselan kermatoffeet ovat lopussa, mutta vastapainoksi hän sai hyviä uutisia Finnairilta - Urheilu | HS.fi

Ari Huuselan kermatoffeet ovat lopussa, mutta vastapainoksi hän sai hyviä uutisia Finnairilta

Ari Huusela ratsastaa aalloilla Tyynellä valtamerellä. Hän laskee saavuttavansa Etelä-Amerikan kärjen Kap Hornin viimeistään 26. tammikuuta tai vähän aiemmin.

14.1. 14:00 | Päivitetty 14.1. 17:13

Ari Huuselalla oli torstaina kerrottavanaan hyviä ja huonoja uutisia.

Huono uutinen oli, että päivittäiset ateriat kruunaavat kermatoffeet alkoivat olla lopussa.

Hyvä uutinen oli, että hän oli saanut työnantajaltaan Finnairilta kutsun lentäjien paluukoulutukseen huhtikuussa. Koronapandemian takia monet lentäjät ovat olleet lomautettuina.

”Aina tuntuu hyvältä, että edessä on jokin suunnitelma edessä. Ensin Lappiin hiihtämään ja sitten taas lentämään”, Huusela mietti jo yksinpurjehduksensa jälkeistä aikaa.

Mutta sinne on vielä aikaa ja matkaa. Huusela pitää ensin selvitä maaliin Les Sables d’Olonneen Ranskaan. Sitä ennen on vielä kierrettävä klassinen ja vaarallinen Kap Horn.

Etelä-Amerikan kärjen Huusela laskee saavuttavansa viimeistään 26. tammikuuta tai vähän aiemmin.

”Jos hyväksyn 32 solmun tuuliennusteen, olen Kap Hornillla 24. tammikuuta yöllä Suomen aikaa. Ennuste ja sää voivat kuitenkin muuttua moneen kertaan. Pohdin eri vaihtoehtoja. Se on jännää palapeliä”, Huusela kertoi.

Mainitulla tuuliennusteella Huuselan Stark-vene kulkee noin 15 solmun vauhtia, noin 28 kilometriä tunnissa.

Viimeiset päivät Huusela on edennyt reippaassa 25–30 solmun tuulessa (13–15 metriä sekunnissa). Hän on tehnyt kaksi jiippiä, myötäkäännöstä, ja suunta on kaakkoon.

”Jiippiä ei viitsi tehdä turhan takia. Se on iso manööveri, ja vie parikymmentä minuuttia.”

Siviilissä lentäjänä työskentelevä Ari Huusela kuuli torstaina hyviä uutisia työnantajaltaan.­

Huusela oli saanut tekstiviestin yhdysvaltalaiselta kipparilta Rich Wilsonilta, joka on purjehtinut kaksi kertaa Vendée Globe -kisassa maapallon ympäri vuosina 2008 ja 2016.

”Wilson ei tehnyt omalla purjehduksellaan yhtään jiippiä. Hän teki käännöksen vastatuuleen. Se vähentää riskiä, mutta on työläs.”

Aallon keskikorkeus oli viisi metriä, mutta korkeimmillaan aalto nosti venettä yli kymmenen metriä meren pinnan yläpuolelle.

”Tuntuu hurjalta, kun vene nousee aallon päälle. Sieltä näkee maisemia ennen kuin vene liukuu taas alas. Täytyy olla tarkkana, ettei vauhtia ole liikaa. Muuten vene menee keula edellä päin seuraavaa aaltoa. Se ei tunnu mukavalta. Saa pitää kaksin käsin kiinni ja jännittää”, Huusela raportoi.

Kovassa aallokossa seilatessa on vaarana, että masto saa osuman veteen.

”Koko ajan saa olla tarkkana. Iso aalto on aina riski mastolle. Onneksi vene on tukeva.”

Tuulen ja aallokon takia Huusela on torkkunut pieniä pätkiä karttapöydän edessä. Öisin hän ei uskalla nukkua pitempään.

”Nytkin sai olla toinen silmä auki. Tunnen, että olen silti hyvässä vedossa. Yritän nukkua päivällä puolitoista tuntia kerrallaan.”

Vaikka lusikalla syötävä kermatoffee oli lopussa, Huusela löysi varastostaan voitoffeekarkkeja. Lisäksi hän lorauttaa pussiruokiinsa pari lusikallista ruokaöljyä.

”Yllättävän hyvin ruuat ovat menneet. Päivällä söin tacokeittoa, se vähän närästi. Kohta aloitan iltapuuron lämmittämisen. Siitä saa 700 kilokaloria. Se on tuhti annos, kun panee päälle kourallisen pähkinöitä.”

Pähkinöitä Huuselalla on mukanaan sata pussia.”

”Energiaa on riittävästi.”

Ari Huuselan vene kulkee nyt hyvin reippaassa tuulessa ja aallokossa.­

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat