Suurista urheilulajeista katosi kymmeniätuhansia harrastajia: ”Koronarajoitusten jatkaminen lyhyissä pätkissä on seuratoiminnalle tappavaa” - Urheilu | HS.fi

Vantaan Voimisteluseuralla on Kaivokselassa oma sali, jonka käyttöä on vuoden alussa avattu SM-tason ryhmien lisäksi myös muille kilparyhmille.­

Suuriin urheilulajeihin iski harrastajakato

HS selvitti: koronavuosi vei kymmeniätuhansia harrastajia suurista urheilulajeista. ”Rajoitusten jatkaminen lyhyissä pätkissä on seuratoiminnalle tappavaa.”


18.1. 2:00 | Päivitetty 18.1. 16:55

Suomen suurimmista urheilulajeista on haihtunut kuluneen pandemiavuoden aikana kymmeniä tuhansia rekisteröityneitä harrastajia.

Palloliitossa rekisteröityneiden pelaajien määrä on laskenut 8 500:lla. Salibandyllä oli vuodenvaihteessa noin 7 500 pelaajaa vähemmän kuin edellisvuonna, ja näitä pienemmistäkin lajiliitoista on kadonnut tuhansia harrastajia.

Salibandyssa, lentopallossa ja koripallossa kaudet ovat tosin kesken ja kevät voi vielä nostaa harrastajien määrää.

”Hinta on kova, jos lapset eivät saa harrastaa. Lapsia putoaa harrastusten piiristä pois. Kuitenkin tiedämme, kuinka tärkeää liikunta on lapsille”, Koripalloliiton toimitusjohtaja Ari Tammivaara sanoo.

Jääkiekko oli suurten lajien joukossa jonkinlainen poikkeus, sillä sen harrastajamäärä ei laskenut viime vuonna juuri lainkaan.

Jääkiekkoa on suojellut harrastajakadolta toistaiseksi lajin vuosittainen kalenterirytmi. Syksyllä toiminta alkoi tavalliseen tapaan.

Jääkiekkoliiton harrastamisen kehityspäällikön Kim Sällströmin mukaan tilanne voi muuttua keväällä, jos kiekko- ja luistelukoulut eivät voi alkaa ja syksyllä alkaneisiin harrastuksiin tulee pitkä tauko. Keväällä jääkiekkoharrastuksen aloittaa tavallisesti noin 6 000–7 000 lasta.

HS:n tekemän selvityksen mukaan suurimpien lajien harrastajakato johtui viime vuonna pitkälti siitä, että urheilu- tai liikuntaharrastuksen aloittavia lapsia oli edellisvuotta vähemmän.

Kun jalkapallokoulut, kortteliliigat ja aloittavien harrastajien kurssit jäivät järjestämättä, olivat etenkin nuorimmat ikäryhmät aiempaa huomattavasti pienempiä.

Viime keväänä Suomen Palloliitossa odotettiin huolestuneina, miten suuri pelaajakadosta tulisikaan. Vielä keväällä Palloliitto oli rekisteröityneiden pelaajien määrässä 34 000 pelaajaa edellisvuotta jäljessä, mutta tilanne korjaantui kesällä.

”Nuorimpien, alle 12-vuotiaiden ikäluokissa tapahtui suurin muutos pelaajamäärien vähentyessä. Uusia kortteliliigoja ja jalkapallokouluja ei aloitettu, eivätkä vanhemmat välttämättä uskaltaneet tuoda lapsia uuden harrastuksen pariin”, Palloliiton jäsenpalvelupäällikkö Taneli Sopanen sanoo.

Pandemiavuoden aikana jalkapallon 5–12-vuotiaiden harrastepelaajien määrästä katosi lähes viidennes.

Alle 13-vuotiaiden harrastepelaajien rekisteröintejä oli viime vuonna 7 200 vähemmän ja kilpapelaajien rekisteröintejä samassa ikäryhmässä 2 366 vähemmän kuin vuonna 2019.

Kaikkiaan kilpapelaajien määrä kaikissa ikäluokissa putosi hieman yli neljä prosenttia.

”Alentuneen syntyvyyden takia ikäluokat pienenevät ja meidän pitäisi pystyä paremmin pitämään kiinni pelaajista”, Taneli Sopanen sanoo.

Palloliitto on jaettu nykyään neljään alueeseen – eteläiseen, itäiseen, läntiseen, pohjoiseen – ja lisäksi rekisteröintejä tehdään Ahvenanmaalle.

Neljästä perusalueesta pelaajien määrä laski eniten läntisellä alueella, johon kuuluvat Pirkanmaa, Kanta-Häme, Varsinais-Suomi ja Satakunta sekä Pohjanmaa. Sopasen mukaan seurojen vaikeudet näkyivät etenkin Pirkanmaalla.

Pirkanmaan suurista seuroista suhteellisesti suurin pelaajakato kävi Tampereen Pallo-Veikoissa. TPV:n jäsenmäärä putosi viime vuoden aikana 1 343 jäsenestä 1 002 jäseneen.

Seuran puheenjohtajan Jouni Kaikurannan mukaan harrastajien kato näkyi korttelijalkapallotoiminnassa, johon tulee harrastuksen aloittavia lapsia.

”Suurin osa pudotuksesta johtui siitä. Saimme aloitettua kortteliliigan, mutta sitten tuli sellaista viestiä, että osa lapsista ei halunnut lähteä mukaan, kun kausi jäi lyhyeksi. Sitten varmaan koronaa pelättiin”, Kaikuranta sanoo.

Viime vuonna kortteliliigan pelaajia oli pari sataa vähemmän kuin edellisvuonna. Jouni Kaikurannan mukaan harrastajien määrä väheni myös 11–12-vuotiaiden ikäluokissa.

”Trendinä on ollut, että sen ikäisten määrä on vähentynyt, mutta nyt niissä ikäluokissa tuli selvä pudotus.”

 ”Voit kuvitella, että salibandyn harjoitteleminen ulkona on nyt mielenkiintoista.”

Salibandyssa lasten ja nuorten lajiharjoittelu on mahdotonta rajoitusten takia, ja pelaajat joutuvat pitämään kuntoa yllä ulkoharjoituksissa.­

Esport Oilersin 13-vuotiaiden salibandyjoukkue harjoitteli Toini-myrskystä huolimatta.­

Salibandy on Suomen harrastetuimpia lajeja, ja rekisteröityjen urheilijoiden osalta se kuuluu jalkapallon ja jääkiekon ohella maan suurimpien lajien joukkoon.

Suomen toiseksi suurimman salibandyseuran Esport Oilersin pelaajien määrä laski viime vuonna 12 prosentilla.

”Meillä on yli 200 aktiivista jäsentä vähemmän”, Esport Oilersin toiminnanjohtaja Jouni Vehkaoja sanoo.

Esport Oilers on 1 700 jäsenen seura, jossa on joukkueiden mukana 1 100 pelaajaa. Loput jäsenistä ilmoittautuvat vuosittain erikseen.

Valmentaja Tomi Vuorenmäki antoi ohjeita Esport Oilersin 13-vuotiaiden salibandyjoukkueen pelaajille Tapiolan urheilupuistossa kinoksien keskellä.­

Pelaajakato on näkynyt aloittavissa ryhmissä ja niin sanotuissa kevyemmän tason ryhmissä. Oilersiin hakeutui viime vuonna tavanomaista vähemmän uusia harrastajia.

”Aloittavat joukkueet ovat viime kevään jäljiltä pienempiä. Selkeästi se ikäluokka on vajaa. Jos tilanne ei korjaannu, se näkyy vuosia eteenpäin.”

”Suurin huoli lasten ja nuoren osalta on se, että palaavatko he liikuntaan ja urheiluun. Onko vaarana, että tulee ikäluokka, joka ei löydä urheilun pariin”, Jouni Vehkaoja pohtii.

Vehkaojan mukaan Oilers on alkuvuodesta vedenjakajalla. Jos harjoitukset eivät voi rajoitusten vuoksi pian jatkua, rivit alkavat rakoilla.

Lajiharjoitukset ovat olleet tauolla marraskuun lopusta alkaen.

”Olemme yrittäneet järjestää korvaavaa ulko- ja etäharjoittelua. Keväällä oli eri tilanne. Nyt keskeytys tapahtui kesken kauden. Olemme jo puolitoista kuukautta olleet poikkeustilanteessa, johon väsyvät lapset, vanhemmat ja valmentajat.”

”Voit kuvitella, että salibandyn harjoitteleminen ulkona on nyt mielenkiintoista.”

 ”Osa perheistä ja vanhemmista ei selkeästi uskaltanut tuoda lapsiaan harrastuksen pariin.”

Joukkuevoimistelun Team Vantaa Junior -joukkue harjoitteli Kaivokselassa Vantaan voimisteluseuran salilla.­

Voimistelu on koripallon tai lentopallon tavoin riippuvainen liikuntasaleista ja kunnallisista urheilupaikoista. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla valtaosa telinevoimistelun harrastajista harjoittelee kaupunkien urheiluhalleissa, kuten Töölön Kisahallissa ja Liikuntamyllyssä.

Voimisteluliitto on Suomessa merkittävä tekijä erityisesti tyttöjen ja naisten liikuttajana. Sen seuroissa voimistelee lähes 130 000 suomalaista, ja jäsenmäärältään Voimisteluliitto on Golfliiton ja Palloliiton kanssa suurimpien liittojen joukossa.

Koronaviruksen aiheuttamat rajoitukset näkyvät myös voimistelun harrastajamäärissä.

Vuonna 2019 Suomen suurimmaksi voimisteluseuraksi kasvaneessa Vantaan voimisteluseurassa lasten harrastajamäärä on pudonnut 14 prosenttia. Harrastetoimintaa perheliikunnasta senioriliikuntaan järjestävässä seurassa on vuosittain noin 3 000 jäsentä, joista valtaosa, 80 prosenttia on harrastepuolella.

Seuran puheenjohtaja Elina Yrjänheikin mukaan perheliikuntaan osallistuvien alle kouluikäisten lasten määrä väheni, ja sama tapahtui myös 7–12-vuotiaissa. Lapsia jäi pois ryhmistä, ja ryhmät pienenivät.

”Osa perheistä ja vanhemmista ei selkeästi uskaltanut tuoda lapsiaan harrastuksen pariin. Tämän vuoden alussa näkyy erityisen selvästi kauden epämääräisyys. Kevääksi ilmoittaudutaan ennen joulua, ja nyt sitä ei ole tapahtunut, kun ei tiedetä, milloin kausi alkaa”, Elina Yrjänheikki sanoo.

 ”Rajoitusten jatkaminen lyhyissä pätkissä on seuratoiminnalle tappavaa.”

Vantaan Voimisteluseura pyrki koronavuoden aikana pitämään seuran tarjoaman toimintavalikoiman laajana, mutta ryhmät pienenivät harrastajakadon seurauksena.­

Vantaan voimisteluseuralla on Kaivokselassa oma sali, jossa harjoittelee puolet seuran harraste- ja kilparyhmistä. Suositusten mukaisesti salilla ovat harjoitelleet joulukuun alusta alkaen vain SM-tason urheilijat. Toissa viikolla seura avasi salin osittain myös muille kilparyhmille.

”He ovat olleet marraskuun lopusta alkaen pelkästään ulkoharjoittelussa, mikä ei ole motivoivaa. Olemme järjestäneet harjoittelun nyt erittäin turvallisesti, jotta kilparyhmämme voisivat edes pari kertaa viikossa tulla salille harjoituksiin”, Yrjänheikki sanoo.

Hän sanoo yllättyneensä iloisesti siitä, miten hyvin syksyllä pystyi järjestämään toimintaa. Harrastajamäärän pudotus pysyi noin 15 prosentissa.

”Rajoitusten jatkaminen lyhyissä pätkissä on seuratoiminnalle tappavaa.”

Taloudellistakin menetystä tulee, kun harrastajamäärä laskee eikä tapahtumia pystytä järjestämään. Kisat ja tapahtumat ovat seuroille merkittävä tulonlähde.

”Harras toive on, että lasten liikunta päästäisiin aloittamaan viimeistään helmikuussa. Se olisi elintärkeätä seuralle ja harrastajille”, Yrjänheikki sanoo.

Tulevasta keväästä uhkaa tulla liikunnalle ja urheilulle toinen turmiollinen kevät peräkkäin. Harrastajamäärät saattavat pudota suurissa lajiliitoissa entisestään. Siitä taas voi koitua ongelmia seurojen taloudelle ja sen myötä myös valmennuksen laadulle.

Vantaan Voimisteluseuralla on Kaivokselassa oma sali, jonka käyttöä on vuoden alussa avattu SM-tason ryhmien lisäksi myös muille kilparyhmille.­

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat