Škoda tarjoili IIHF:lle arvoviestinnän oppitunnin - Urheilu | HS.fi

Tšekki ja Venäjä kohtasivat Bratislavassa jääkeikon MM-kisoissa 2019. Vuoden 2020 kisat peruuntuivat koronaviruspandemian vuoksi.­

Škoda tarjoili IIHF:lle arvoviestinnän oppitunnin

Asiantuntijat muistuttavat, että ihmisoikeusasioihin joudutaan nykymaailmassa ottamaan kantaa jatkuvasti. Urheilu ja urheilujärjestöt eivät voi olla poikkeus. ”Jos urheilujärjestöt eivät itse toimi, sponsorit ovat se taho, joka pystyy eniten vaikuttamaan.”


20.1. 2:00 | Päivitetty 20.1. 13:15

Autovalmistaja Škoda teki viime viikonloppuna ilmoituksen, joka on urheilun maailmassa harvinainen ja poikkeuksellinen. Škoda kertoi vetäytyvänsä jääkiekon MM-turnauksen pääsponsorin paikalla, jos kisoja pelataan Valko-Venäjällä.

Vaikka sponsori harvoin vastaavia ilmoituksia tekee, Škodan ilmoitus ei mitä luultavimmin ollut kisojen siirron kannalta ratkaiseva. Paine kisaisännän vaihtoon oli kasvanut jo ennen päätöstä.

Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n varapuheenjohtaja Kalervo Kummola on sanonut tienneensä Škodan kannan etukäteen. Kummolan mukaan Škodan kannan julkitulo ennen IIHF:n päätöstä meni liiton vitkuttelun piikkiin. IIHF:n hallituksen enemmistö oli hänen mukaansa kisojen siirtämisen kannalla jo viikko sitten, mutta Škoda oli nopeampi.

 ”Tämänkaltainen kannanotto tulee lisääntymään.”

HS:n haastattelemat asiantuntijat muistuttavat, että ihmisoikeusasioihin joudutaan nykymaailmassa ottamaan kantaa elämän eri sektoreilla. Urheilu ei voi olla poikkeus, eikä yhteistyökumppaninkaan voi olettaa olevan vain passiivinen sivustaseuraaja.

”Kun puhutaan sponsoroinnista, puhutaan arvopohjasta, jota tuodaan ilmi. Tämänkaltainen kannanotto tulee lisääntymään”, sanoo Sponsorointi ja tapahtumat -yhdistyksen puheenjohtaja Risto Oksanen.

Jos päätöksenteko ei Škodasta riippuvaista ollutkaan, IIHF pääsi viikonloppuna näkemään läheltä sen, millaisen positiivisen palautevyöryn autovalmistaja sai selväsanaisella kannanotollaan.

Risto Oksanen­

”IIHF on tullut Škodan kouluttamaksi. MM-kisojen tasolla tämä on pisimpään jatkunut sponsorisopimus. On kova painostuskeino, kun näin pitkäaikainen sponsori uhkaa lähteä”, sanoo historioitsija Markku Jokisipilä.

Jokisipilä arvioi, että sponsorien vallan kasvun alkaminen ajoittuu kylmän sodan päättymisen aikaan. Siinä vaiheessa urheilun ideologinen taistelu kommunismin ja kapitalismin välillä alkoi väistyä. Tilalle tulivat liiketoiminnalliset arvot, ja urheilu siirtyi osaksi viihdeteollisuutta.

Täysin ainutkertaista sponsorin puuttuminen lajiliiton asioihin viime vuosikymmeninä ei ole. Oksanen muistuttaa, että esimerkiksi Fifaa sponsoroineet McDonald’s ja Coca-Cola vaativat syksyllä 2015 Kansainvälisen jalkapalloliiton puheenjohtajan Sepp Blatterin eroa korruptioskandaalin takia.

”He ottivat silloin kantaa suoraan Fifan sisäiseen hallintoon”, Oksanen sanoo.

 ”Näen, että sponsoreilla on kasvavasti valtaa, ja toivoisin, että urheilujärjestöt kuuntelisivat sekä heitä että urheilua seuraavia ihmisiä.”

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson uskoo Škodan päätöksen kielivän laajemminkin siitä, että yritysvastuu saa yhä enemmän nostetta.

”Jos urheilujärjestöt eivät itse toimi, sponsorit ovat se taho, joka pystyy eniten vaikuttamaan. Rahat kisojen järjestämiseen tulevat sieltä. Näen, että sponsoreilla on kasvavasti valtaa, ja toivoisin, että urheilujärjestöt kuuntelisivat sekä heitä että urheilua seuraavia ihmisiä”, Johansson sanoo.

Teemu Japisson­

Samaa mieltä sponsorien merkityksen kasvamisesta on Suomen urheilun eettisen keskuksen (Suek) pääsihteeri Teemu Japisson. Hän muistuttaa, että valtaa on jo, mutta sponsoreissakin on eroa: läntisillä markkinoilla toimiva Škoda haluaa profiloitua erilaisissa asioissa kuin venäläinen valtio-omisteinen öljy-yhtiö.

Japisson arvioi, että Eurooppa-keskeinen IIHF ja länsimarkkinoihin keskittyvä Škoda saavat arvonsa kohtaamaan varsin helposti. Tilanne voi muuttua, jos lajiliitto on globaalimpi ja arvomaailma moninaisempi. Silloin kisaisäntävalinnoissa ja hallinnon järjestämisessä ei välttämättä noudateta länsimaisia arvoja.

Hän muistuttaa myös, että aina kisaisännyys ei kiinnosta maita, jotka ihmisoikeuksien kannalta olisivat hyviä vaihtoehtoja.

”Seuraavat talviolympialaiset ovat Pekingissä Kiinassa, joka ei ole ihmisoikeuksien mallimaa. Norja panostaa urheiluun tosi paljon ja ovat hyviä, mutta eivät kuitenkaan halunneet talvikisoja järjestettäväksi, vaikka kisapaikat olisivat valmiina. On pientä ristiriitaa, että vaaditaan, mutta kun pitäisi järjestää kisoja, ei olla valmiita.”

 ”Kun puhutaan Eurooppa-keskeisistä asioista, poliittisella paineella on myös iso merkitys.”

Japisson uskoo, että jääkiekon MM-kisat olisi siirretty pois Minskistä myös ilman Škodan ilmoitusta tavalla tai toisella.

”Poliittiset päätöksentekijät olivat myös mukana. Kun puhutaan Eurooppa-keskeisistä asioista, poliittisella paineella on myös iso merkitys”, Japisson sanoo.

Markku Jokisipilä­

Markku Jokisipilä sanoo, että hallituksen linja Valko-Venäjän suhteen on ollut selkeä, vaikka Suomen ulkopolitiikka muuten on usein varovaista ja pohdiskelevaa.

”Jos suuren joukkuelajin lajiliitto olisi ollut lähdössä kaikesta huolimatta, siihen olisi voitu alkaa puuttua liiton ulkopuolelta. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja kenties isoimpien sponsorien kautta, jos he olisivat tulleet vedetyksi mukaan maajoukkueen kautta”, Jokisipilä sanoo.

Entä urheilumaailman eettisyyden odotukset kokonaisuudessaan? Vaikka Valko-Venäjän MM-kisojen kohdalla tapetilla oli sponsorin vaatimukset lajiliitolle, odotuksia kohdistuu muuallekin.

Jokisipilä muistuttaa, että lajijärjestöt puhuvat itsekin vastuun kantamisesta ja yhteistyökumppaneita valittaessa halutaan, että arvomaailmat ovat lähtökohtaisesti samat. Se voi olla osasyy törmäyskurssien vähäisyyteen.

Risto Oksanen näkee asian niin, että yritysten on nykyisin jopa ansaittava paikkansa yhteistyökumppanina.

”Sponsorina olossa ei riitä, että logo on näkyvissä. Urheilua seuraava yleisö vaatii, että voi tuoda jotain muutakin urheiluelämykseen”, Oksanen sanoo.

 ”Urheilijat ovat jossain määrin sijaiskärsijöitä.”

Sekä Suekin Japisson että Amnestyn Johansson sanovat, että paineet eettisten arvojen toteutumisesta kuuluvat ennen kaikkea lajiliitoille.

Molemmat kertovat arvostavansa sitä, että yksittäiset urheilijat astuvat esiin ihmisoikeuksia puolustamaan. Urheilijalla pitäisi silti heidän mielestään olla työrauha.

Frank Johansson­

”Voi olla kohtuutontakin, että pyydetään boikotoimaan tai puhumaan sellaista tilaisuutta vastaan, johon on valmistauduttu jopa vuosikymmen. Työnantajan tai liiton ei ikinä pitäisi asettaa urheilijaa sellaiseen tilanteeseen. Urheilijat ovat jossain määrin sijaiskärsijöitä. Ei muitakaan työntekijöitä pyydetä ottamaan kantaa siihen, missä teemme työmme”, Johansson sanoo.

”Sinänsä on harmi, että paine kohdentuu myös yksittäisiin urheilijoihin. Koen, että se on kohtuutonta. Urheilujärjestelmään se pitäisi pystyä järjestämään niin, että kisoja ei viedä sinne, missä loukataan ihmisoikeuksia. Osa urheilijoista on ottanut upeasti kantaa, mutta urheilijoilla ei ole rakenteissa valtaa”, Japisson sanoo.

MM-kisat vietiin Valko-Venäjältä

Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF päätti maanantain kokouksessaan, että Valko-Venäjällä ei järjestetä miesten MM-kisoja keväällä 2021. Korvaava isäntä ilmoitetaan myöhemmin.

Kisojen pitämistä Valko-Venäjällä ehdittiin arvostella jo viime vuoden puolella maan ihmisoikeusrikkomusten takia.

Lauantaina MM-kisojen pitkäaikainen pääsponsori Škoda ilmoitti vetäytyvänsä kisojen sponsoroinnista, mikäli Valko-Venäjällä pelataan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat