Espoon korona­tartunnoista vain 1,5 prosenttia on peräisin lasten ja nuorten urheilusta ja muista harrastuksista - Urheilu | HS.fi

Espoon korona­tartunnoista vain 1,5 prosenttia on peräisin lasten ja nuorten urheilusta ja muista harrastuksista

Syyskuun alusta lähtien Espoossa harrastuksiin on paikallistettu noin neljä prosenttia koronatartunnoista. Tartuntoja on ilmennyt 142. Kun harrastusrajoitukset alkoivat reilu kuukausi sitten, sillä oli vaikutusta. Marraskuussa harrastustartuntoja oli 52, joulukuussa 10. Alle 19-vuotiaiden osuus harrastetartunnoista on vain 1,5 prosenttia.

Esport Oilersin 13-vuotiaiden salibandyjoukkue harjoitteli Toini-myrskyn aikaan Tapiolan urheilupuiston hangessa.­

22.1. 2:00 | Päivitetty 22.1. 13:09

Hallitus neuvottelee tänään perjantaina mahdollisista muutoksista lasten ja nuorten harrastamista koskeviin suosituksiin.

Urheilusta vastaava tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk) sanoi maanantaina Ylen A-studiossa, että hallituksen on pohdittava suosituksia siltä kannalta, että kokonaisharkinta käy toteen lasten ja nuorten kannalta.

Lasten ja nuorten harrastusten rajoitukset ovat olleet viime viikkojen kestopuheenaihe. Olympiakomitea ja lajiliitot lähettivät 12. tammikuuta Saarikolle avoimen kirjeen, jossa toivottiin rajoitusten höllentämistä.

Toistaiseksi muutoksia ei ole tullut. Tällä hetkellä kaikki harrastustoiminta sisätiloissa Uudellamaalla on kielletty myös lapsilta ja nuorilta lukuun ottamatta kilpa- ja huippu-urheilua.

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatiotyöryhmä on käsitellyt rajoituksia kokouksissaan mutta ilmoittanut odottavansa, että hallitus tekee muutoksia suosituksiinsa.

Rajoituksilla toivotaan tartuntojen hillitsemistä. Avoimen kirjeen kirjoittaneet tahot puolestaan vetosivat esimerkiksi siihen, että urheilun seuratoiminta on taloudellinen ja sosiaalinen voimavara. He myös muistuttivat, että karanteenitoimenpiteet urheilussa olivat harvinaisia.

Maanantaina sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän Lapset, nuoret ja koronakriisi -raportissa esitettiin, että koronakriisin hoidossa on tärkeä varmistaa harrastustoiminnan jatkuminen. Torstaina asiaan viittasi myös sivistysvaliokunta lausunnossaan tartuntatautilaista.

”Tartuntatautilain toimeenpanossa on valiokunnan mukaan välttämätöntä painottaa sitä, että lapset voivat osallistua liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin nykyisiä poikkeusolojen käytäntöjä joustavammin”, sivistysvaliokunta sanoi tiedotteessaan.

HS selvitti tätä juttua varten pääkaupunkiseudulta tilastointiin perustuvaa tietoa siitä, miten tartunnat jakautuvat pääkaupunkiseudulla eri urheilulajien kesken sekä esimerkiksi sisä- ja ulkoliikunnan välillä.

Tämän kaltaista tilastointia ei löydy. Tartunnat ilmoitetaan kokonaisuutena, jossa vaikkapa paini ja pianonsoitto menisivät samaan harrastusten kategoriaan, jos niissä tartuntoja ilmenisi. Myöskään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) tehtävässä raportoinnissa ei ole eri lajeja koskevaa erittelyä.

Eri lajien tartuntoja on käsitelty Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (Kihu) tutkimuksessa, joka perustui suoraan seuroilta kerättyyn tietoon. Tähän tutkimukseen vedottiin myös Saarikolle lähetetyssä avoimessa kirjeessä.

Vaikka lajikohtaisia tartuntoja ei tilastoida, asia selviää tartunnanjäljityksen yhteydessä. Koronaviruksen parissa työskenteleville syntyy näin ollen kokonaiskäsitys siitä, missä lajeissa tartuntoja on tullut. Kokemukset ovat samankaltaisia, joita Kihun raportissa esiteltiin.

”Käytännössä on kokemus, että varsinkin joukkuelajeissa ja kontaktilajeissa on tartuntoja havaittu, mutta yksittäisen lajin turvallisuudesta on vaikea vetää johtopäätöksiä muutamien tartuntojen perusteella”, sanoo Espoon tartuntataudeista vastaava lääkäri Topi Turunen.

Syksyn ja talven tartunnoista Espoossa harrastuksiin on Turusen mukaan paikallistettu noin neljä prosenttia. Syyskuun alusta lähtien harrastuksissa tulleita tartuntoja on 142, joista 0–19-vuotiailla 50. Luvussa ovat mukana sekä varmistetut harrastuksiin liittyvät tartunnat että sellaisiksi epäilyt. Kaikista tartunnoista hieman alle puolessa tartunnanlähde saadaan selville. Suurin osa harrastustartunnoista on Turusen mukaan juuri urheiluharrastuksista.

Lasten ja nuorten harrastuksissa varmistetut ja epäillyt 50 tartuntaa on noin 1,5 prosenttia tartuntojen kokonaismäärästä, joka on ollut Espoossa 3 401. Varmistamatta jäävien tapausten takia prosenttiosuus voi olla suurempikin.

Kun rajoitukset alkoivat marras–joulukuun vaihteessa, sillä oli vaikutusta. Marraskuussa harrastustartuntoja oli 52, joista lapsilla ja nuorilla 12. Joulukuussa kokonaisluku oli 10, joista kuusi lapsilla ja nuorilla. Luvut tilastoidaan näytteenottopäivän mukaan, eli kuun alkupäivien tartunnat voivat olla edellisen kuukauden puolella saatuja.

Turunen sanoo, että hyvinvointipuolen merkitystä ei voi rajoituksissa väheksyä, mutta muistuttaa Espoon olevan vielä selvästi leviämisvaiheessa. Lisäksi hän pitää muuntautunutta virusta ’mustana hevosena’, jonka vaikutuksista ei vielä ole varmuutta.

Harrastuksiin osuviin tartuntoihin on myös lainsäädännöllinen syy. Harrastuksiin kunta voi ylipäätään vaikuttaa sulkemalla omia tilojaan.

”Tartuntoja torjutaan siellä, missä se on mahdollista. Se voi johtaa epäoikeudenmukaisilta näyttäviin tilanteisiin. Kukaan ei varmasti ajattele niin, että karaokebaari olisi vähemmän vaarallinen kuin liikuntaharrastus.”

Siihen on Turusen mielestä perusteet, että lapset ja nuoret käyvät kouluissa, vaikka eivät voi mennä sisäliikuntaharrastuksiin. Harrastuksiin tullaan usein laajemmalta alueelta.

”Kouluissa on todettu vähän varmistettuja jatkotartuntoja suhteessa siihen, miten paljon lapsia ja altistumistilaisuuksia on. Tuntuu, että se ei ole otollisin paikka tartuntojen syntymiselle. Toisaalta koulu eroaa ympäristönä harrastuksista niin, että siellä ollaan enemmän tai vähemmän saman porukan kanssa.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat