Mestiksen seurojen kohtalonpäivä lähestyy, eikä tarjolla ole hyviä vaihtoehtoja: ”Näistä huonoista pitäisi valita vähiten huono” - Urheilu | HS.fi

Mestiksen seurojen kohtalonpäivä lähestyy, eikä tarjolla ole hyviä vaihtoehtoja: ”Näistä huonoista pitäisi valita vähiten huono”

Mestis joutuu päättämään, jatketaanko kautta tyhjille katsomoille vai päättyvätkö pelit.

Kiekko-Espoo ja Kiekko-Vantaa eivät ole päässeet tositoimiin marraskuun lopun jälkeen. Kuvassa tiukka tilanne Kiekko-Vantaan Waltteri Ignatjewin maalilla syyskuussa 2020.­

22.1. 11:00 | Päivitetty 22.1. 12:00

Kotimaisen kiekkoilun kakkostasolla Mestiksessä päätetään maanantaina isoista asioista, kun sarjan hallitus kokoontuu pohtimaan kauden jatkamista.

Mestistä pelattiin viimeksi marraskuun lopussa. Sen jälkeen sarja on ollut tauolla, koska tyhjille katsomoille pelaaminen ei ole taloudellisesti mahdollista, eikä rahakasta tv-sopimusta ole.

”Tilanne on haastava. Mitä tahansa päätöksiä tulee, toisille ne ovat vähemmän huonoja kuin toisille”, Kiekko-Espoon operatiivinen johtaja Antti Manninen tiivistää pelin hengen.

Aluehallintovirastojen päätökset rajoittavat yleisömääriä tammikuun jälkeenkin. Kun tulot ovat nollassa ja kulut juoksevat, ei tarjolla ole hyviä vaihtoehtoja.

”Se on juuri näin. Näistä huonoista pitäisi valita vähiten huono. Jos aletaan pelata tyhjille katsomoille, myös kotiottelu on pelkkä kustannus”, Kiekko-Vantaan toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Kai Sointu sanoo.

 ”Näistä huonoista pitäisi valita vähiten huono.”

Mestis oli jo ennen pandemiaa sarja, jossa elettiin kädestä suuhun. Nyt seurat taistelevat kriisin keskellä olemassaolostaan.

”Niille, jotka selviävät, tulee ensi kausikin. Ei tässä kovin mielellään lähtisi ottamaan kustannuksia tyhjille katsomoille pelaamisesta ellei löydetä jotain tukirahoitusratkaisua”, Sointu sanoo.

Ajatukset ovat samansuuntaiset Espoossakin, jossa pelaaminen täysillä kuluilla ilman yleisöä on taloudellisesti huonoin vaihtoehto.

”Tuskin yleisöä pystytään ottamaan hirveän paljon tai hyvin nopeasti, jolloin tullaan siihen, että jos kautta pitäisi jatkaa ilman yleisöä, niin kyllä se ulkopuolista rahoitusta vaatisi”, Manninen kertoo.

Pääkaupunkiseudun seurat ovat jatkaneet toimintaansa mahdollisimman normaalisti eli harjoitukset ovat pyörineet ja pelaajat ovat välttyneet lomautuksilta.

 ”Jos kautta pitäisi jatkaa ilman yleisöä, niin kyllä se ulkopuolista rahoitusta vaatisi.”

Kiekko-Espoon Arto Laatikainen (42) on siirtynyt HPK:hon ja Erik Autio (20) ainakin toistaiseksi Ilvekseen. Kuvassa kaksikko puolustaa Kiekko-Vantaan Juuso Perttilää vastaan syyskuussa 2020.­

Tilanne ei ole yhtä hyvä kaikkialla, vaan yt-neuvottelut, palkkojen leikkaukset ja lomautukset ovat seuranneet toisiaan. Mikäli kausi jatkuu, on osa joukkueista ollut viikkoja pois jääharjoituksista.

Lisäksi seurat ovat menettäneet pelaajia sinne, missä pelataan – Liigaan, ulkomaille ja jopa juniorisarjoihin. Arto Laatikainen lähti Espoosta HPK:hon ja Erik Autio ainakin väliaikaisesti Ilvekseen, Kiekko-Vantaan Matias Sointu suuntasi itävaltalaiseen Graz99ersiin.

Kovimmat iskut on kärsinyt Rovaniemen Kiekko. Sisäisen pistepörssin kärkitrio Ville Heikkinen, Gabin Ville ja Joonas Alanne sekä tehokkain puolustaja Sebastian Moberg purkivat sopimuksensa ja lähtivät ulkomaille.

Joensuun Kiekko-Pojat puolestaan joutui luopumaan epävarmuuden keskellä päävalmentajastaan, kun Joni Petrell matkasi Keski-Eurooppaan.

”Seurat ovat niin eri tilanteissa riippuen alueellisesta koronatilanteesta, jotkut ovat lomauttaneet kaikki pelaajat ja jotkut eivät. Toiset pystyisivät pelaamaan, koska he laskevat, etteivät saisi ottaa yleisöä niin paljoa, että tyhjille katsomoille pelaaminen olisi merkittävä asia verrattuna normaaliin odotuksiin tai budjetointiin”, Manninen vertailee.

Katsomoissa oli syksyllä väljää ympäri maan, eivätkä Espoo tai Vantaa ole poikkeuksia.

Kiekko-Espoo pelaa 6 982 katsojan Metro-areenassa Tapiolassa, ja sen yleisökeskiarvo on 574. Tikkurilassa sijaitsevaan Trio-areenaan mahtuu 2 004 katsojaa. Kiekko-Vantaan yleisökeskiarvo on 281.

Edes kotipelien yhteiskatsojamäärällä, Espoossa 5 167 ja Vantaalla 1 972, ei saisi hallia täyteen. Kun katsojia sai ottaa 500 per lohko, saatiin Vantaalla rakennettua kaksi turvallista lohkoa.

”Niiden rajoitusten kanssa olisimme pystyneet ihan hyvin elämään. Toinen asia on se, että ihmiset eivät kuitenkaan uskaltaneet tulla halleihin sillä tavalla kuin ennen”, Sointu sanoo.

Rajoitusten lieventäminen edes syksyn tasolle auttaisi monia seuroja. Soinnun mukaan se pelastaisi kevätkauden.

 ”Niiden rajoitusten kanssa olisimme pystyneet ihan hyvin elämään.”

Kiekko-Vantaan Juuso Perttilä (20) ja Kiekko-Espoon Aku Alho (11) kohtasivat syyskuun 2020 lopussa.­

Vastuullisuus on ohjannut Mestiksen toimintaa läpi kauden. Maskipakko tuli katsomoihin ensimmäisenä sarjana, turvavälit säilyivät väljillä lehtereillä eikä tartuntoja tai edes altistumisia löytynyt.

Sekään ei auta, kun seuroilta vedetään mattoa alta tiukoilla ja ennakoivilla rajoituksilla.

”Allekirjoitan täysin. Seurat ovat hoitaneet asiat erittäin vastuullisesti ja liitto on ollut ohjaamassa aktiivisesti. Siihen asti kun sai toimia, voi sanoa seurojen ja liiton toimineen erittäin hyvin”, Manninen sanoo.

”Kyllä tässä samanlaiset fiilikset on, että on vähän hätävarjelun liioittelua. On monia muita paikkoja, missä ihmisiä on hyvinkin paljon lähekkäin koolla, ja sitten on tullut altistumisia ja tartuntoja. Mestis-otteluissa ei tosiaankaan ole ollut tämmöistä”, Sointu lisää.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat