Kesken lopetettu kausi koituisi kuolemaksi - Urheilu | HS.fi

Vaasan Sport ja HPK kohtasivat tyhjässä Vaasan jäähallissa 9. tammikuuta. Sport voitti ottelun maalein 4–3 voittolaukauskisan jälkeen.­

Kesken lopetettu kausi koituisi kuolemaksi

Jääkiekon miesten liigaseuroille olisi kuolinisku, jos pelit päättyisivät ja esimerkiksi saadut sponsorirahat täytyisi palauttaa. Naisten liigaa on pelattu koko ajan, sillä sarjan yleisötulot eivät ole niin merkittäviä, että kannattaisi olla pelaamatta ja odottaa yleisön pääsemistä halliin.


25.1. 2:00 | Päivitetty 25.1. 18:45

Jääkiekkoliigan pelaamisesta ilman yleisöä tuli pakko. Syksyllä tuntui, että ilman yleisöä pelaaminen olisi mahdottomuus, mutta nyt hallit pysyvät tyhjinä ainakin toistaiseksi.

Kiekkoseurat ovat oppineet niukkuuteen ja jatkuviin muutoksiin koronaviruksen takia.

Syksyllä kiekkopäättäjät sanoivat, että seurat eivät kestä, jos yleisöä ei tule. Liigaa on pyöritetty ilman yleisöä joulukuun puolivälistä, ja seurat kituvat.

Jos pelit loppuisivat kokonaan, konkurssiaalto pyyhkisi kotimaisen Liigan yli, uskoo puheenjohtaja Heikki Hiltunen.

Jokainen liigaseura tarvitsee lisärahoitusta tukijoiltaan ja yhteistyökumppaneiltaan sekä joustavuutta kannattajiltaan. Nurin seuroja tuskin päästetään, vaikka ne keikkuvat kuilun reunalla.

”Ei ole kuin huonoja vaihtoehtoja, mutta isossa kuvassa pitää valita huonoista vaihtoehdoista vähiten huonoin”, KooKoon toimitusjohtaja Sakari Välimaa sanoi HS:lle.

Pelaamiseen ilman yleisöä on muutama pakko. Määräaikaisessa työsuhteessa olevien pelaajien palkat juoksevat, vaikka ei pelattaisi. Yhteiskumppaneille ei todennäköisesti tarvitse palauttaa tukieuroja, jos pelit jatkuvat. Lisäksi hyvin harva kausikorttilainen vaatii rahojaan takaisin, kun sentään jotain pelejä tarjotaan etänä.

”Huonoin vaihtoehto olisi, ettei pelattaisi ollenkaan. Kuluja emme pääsisi karkuun”, Välimaa sanoi.

KooKoossa on leikattu palkkoja kahdesti, järjestetty yt-neuvotteluita ja lomautettu väkeä.

Näetkö, että KooKoo pelaa ensi kaudella Liigaa, vaikka pelattaisiin kausi loppuun ilman yleisöä?

”Näen”, Välimaa vastasi ja lisäsi, että mustan huumorin kulttuuri pitää nyt hengissä.

SaiPa on lomauttanut valmentajia, leikannut pelaajien palkkoja kolmessa vaiheessa ja elää tuntuvalla säästökuurilla.

”Taloudellinen yhtälö on täysin mahdoton, olisi sitten ilman yleisöä tai niin, ettei pelata ollenkaan. Jonkinlainen tukipaketti pitäisi saada”, SaiPan toimitusjohtaja ja omistaja Jussi Markkanen sanoi.

”Kuluja on mahdotonta saada sille tasolle, kun tuloja ei käytännössä ole. Se on selvä, että velvoitteita, aitio- ja vip-myyntiä, jää hoitamatta, jos yleisöä ei pääse pitkään aikaan.”

Markkanen on luottavainen, ettei Saipa mene nurin, vaikka kovia aikoja eletään.

”Kyllä meillä omistajien tahtotila on, että halutaan tarjota tapahtumia jatkossakin. Meillä on iso vastuu isona seurana, ja meillä on yli 50 työntekijää ja osa-aikaiset päälle.”

Maan kakkossarja Mestis on ollut pysähdyksissä marraskuun lopusta lähtien, eikä pelaaminen kannata, kun yleisö on poissa.

Mestis on kallis sarja pitkien välimatkojen ja korkeiden matkakustannusten takia. Liigassa matkustetaan suunnilleen saman verran, mutta sponsoritulot ovat moninkertaiset. Lisäksi on televisiosopimus.

”En olisi valmis lopettamaan pelejä vielä tammikuussa”, Jääkiekkoliiton kilpailusäännöistä vastaava Pirkka Antila sanoi.

Naisten liigaa pelataan koko ajan, ja sarja viedään loppuun joka tapauksessa.

”Naisten sarja on ollut koko ajan käynnissä ja ainut, jota on pelattu koko ajan”, Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Matti Nurminen sanoi.

”Siellä on katsottu, että yleisötulot eivät ole niin merkittäviä, että kannattaisi olla pelaamatta ja odottaa yleisön pääsemistä halliin.”

 ”Ovat ne mielettömän isoja rahoja, jotka jäävät saamatta.”

Helsingin Jäähallissa muistutetaan turvaväleistä, vaikka HIFK ei saa ottaa peleihinsä yleisöä.­

Liiga joutui peruuttamaan viime keväänä pudotuspelit, jolloin arvioitiin 10–15 miljoonan euron tappiota.

Joulukuuhun mennessä oli pelattuna noin kolmannes kaudesta, kunnes sarja keskeytettiin vähäksi aikaa, ja sen jälkeen hallit joutuivat sulkemaan ovensa yleisöltä.

Suomessa jylläävän tautitilanteen takia on oletettavaa, että jäähallit pysyvät tyhjinä vielä pitkään. Ehkä jopa koko kauden.

”Ne ovat järjettömän isot, ja on vaikea antaa yhtä lukua”, Hiltunen sanoo tappioista, mutta veikkaa niiden nousevan kymmeniin miljooniin.

”Nyt jos jäävät pudotuspelit ja kaksi kolmasosaa runkosarjasta pelattavaksi ilman yleisöä, ovat ne mielettömän isoja rahoja, jotka jäävät saamatta.”

Liigan kokonaisliikevaihto pyörii noin 120 miljoonassa eurossa, ja siitä on helppo päätellä tappioiden nousevan kymmeniin miljooniin, jos kevään loppuun asti pelataan ilman yleisöä.

Alkukaudella sarjaa pelattiin rajoitetun yleisömäärän kanssa. Katsojaluvut jäivät joka paikkakunnalla melko säännöllisesti pienemmiksi kuin olisi ollut sallittua ottaa yleisöä.

Katsojat eivät uskaltautuneet halleihin.

 ”Kukaan ei voinut ennustaa, että tulee näin pitkä, syvä ja kova kriisi.”

Kannattajien liput odottavat HIFK:n faneja Helsingin Jäähallissa.­

HIFK:n toimitusjohtaja Jukka Valtanen sanoo, että he menettivät eniten irtolippujen ostajissa, yritysvieraiden jäätyä pois ja vip-lippujen myynnissä.

Kausikorttilaiset pääsivät peleihin, ja osa heistä uskaltautui paikalle.

IFK:ssa oli laskettu ennen kauden alkua budjetiksi 8,9 miljoonaa euroa. Tällä tulobudjetilla piti tehdä nollatulos.

”Me olemme siinä mielessä onnellisessa olotilassa. Meillä on aika pitkä jakso, ettemme ole tehneet kovinkaan paljon tappioita. Ne [säästyneet rahat] on laitettu jemmaan tulevaisuuden kehityshankkeita ja kriisitilanteita varten. Kukaan ei voinut ennustaa, että tulee näin pitkä, syvä ja kova kriisi”, Valtanen sanoo.

Niin IFK:ssa kuin muissakin liigaseuroissa on leikattu palkkoja. JYPissä oli valmennus lomautettuna kesällä ja talvella uudestaan. SaiPa on lomauttanut valmentajansa.

Kaikki seurat ovat suhteessa yhtä suurissa vaikeuksissa.

Liigaseurat eli niitä pyörittävät taustayhtiöt saivat parisen viikkoa sitten avustuksia Valtiokonttorin kustannustuki kakkosesta. Summat vaihtelivat Jukurien noin 60 000 eurosta Tapparan noin 476 000 euroon.

Jukurien toimitusjohtaja Jukka Toivakka sanoi, että satojen tuhansien tappiot ovat tulossa.

”Ilman valtion lisätukea tulee olemaan tukalaa. Rahaa pitää tulla jostain, ja jos ei tule valtiolta, sitten omistajilta tai pankeilta”, Toivakka sanoi. ”Tilanne iskee isoihin ja pieniin.”

Jakoperusteena oli, että yhtiön liikevaihdon oli pitänyt pudota kesäkuun ja lokakuun välisenä aikana yli 30 prosenttia.

”Meillä romahti maalis–huhtikuun tulos hieman yli 1,2 miljoonaa euroa ja liikevaihto kaksi miljoonaa”, Valtanen sanoo.

Ensimmäisellä hakukierroksella HIFK ei saanut mitään, mutta toisella kierroksella tukea tuli noin 421 000 euroa.

”Meillä oli vertailukelpoinen liikevaihto pudonnut 56 prosenttia.”

Valtanen pitää saatua korvausta erittäin tervetulleena, mutta suhteuttaa sen seuran kuukausimenoihin, jotka ovat kokonaisuudessaan noin 600 000–700 000 euroa.

”Se tuli tarpeeseen, kun tämä on kassan kanssa selviytymistaistelua.”

 ”Me elämme mediakorvauksen ja niiden tuottojen varassa, joita seurat ovat hankkineet.”

HIFK juhli 8. tammikuuta pelatussa ottelussa 3–2-voittoa JYPistä. Ottelu pelattiin ilman yleisöä.­

Miksi Liigaa sitten pelataan, kun tulot ovat pudonneet melkein olemattomiin ja pelaajien palkat, matkakulut ja toimiston kulut pyörivät?

Puheenjohtaja Hiltunen sanoo, että näkyvyys on ykkösasia ja konkurssien välttäminen toinen.

Kolmaskin syy on hyvin olennainen.

”Me elämme mediakorvauksen ja niiden tuottojen varassa, joita seurat ovat hankkineet, ja pyrimme tekemään töitä, että niillä on arvoa eikä niitä tarvitse palauttaa”, Hiltunen sanoo.

Olisi joillekin seuroille lopullinen kuolinisku, jos pelit päättyisivät ja esimerkiksi saadut sponsorirahat täytyisi palauttaa, kun yhteistyökumppani ei saa mitään vastinetta rahoilleen.

Hiltunen korostaa, että Valtiokonttorin tuet tulivat viime syksyltä, mutta marraskuusta eteenpäin ei ole tullut mitään.

”Tukimekanismit tulevat hitaasti ja myöhässä, mutta hyvä, että niitä tulee.”

”Jos emme saa koko loppukauden aikana ottaa yleisöä ja jos tukimenetelmät laahaavat perässä, seurojen kassavirrat loppuvat, ja kohta ei pystytä laskuja ja palkkoja maksamaan.”

Hiltunen ja Valtanen ovat yhtä mieltä siitä, että lajin pitää pysyä esillä mediassa ja somessa, saada välähdyksiä urheilu-uutisiin ja näyttää suoria lähetyksiä televisiossa.

”Jos ei olisi mitään sisältöä eri kanavissa, olisi vaara, että meidät unohdettaisiin”, Valtanen sanoo.

Konkurssien välttämiseen liittyy vielä yksi oleellinen asia. Jos seura menee nurin, se katoaa moneksi kaudeksi Liigan kartalta.

”Meillä on esimerkkejä muista lajeista, joissa seurat ovat menneet konkurssiin. Paluu ei tapahdu hetkessä. Sen takia seurat tekevät kaikkensa, että ne pysyvät hengissä. Jos nyt menee nurin, ensi syksynä ei ole realiteetteja pelata sarjaa”, Hiltunen linjaa.

Taloudelliset tappiot, uudet lyhytaikaiset velat ja palkkojen alennukset ovat parempi vaihtoehto kuin nurin meneminen.

Tämän kauden pelastamisella voi onnistua pelastamaan monta seuraavaa, vaikka pienemmälläkin budjetilla.

”Kyllä me tästä läpi menemme, mutta tärkeintä olisi, että seisotaan pää pystyssä ennen seuraavaa kautta”, Valtanen sanoo.

Tampereen Hakametsä on viimeistä täyttä kautta Tapparan ja Ilveksen liigajoukkueiden käytössä. Sielläkin ottelut pelataan ilman yleisöä.­

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat