Suomen urheilun valioita - Urheilu | HS.fi

Suomen urheilun valioita

Kun Suomessa valitaan urheilulajien parhaita, valinta osuu usein mieheen. Tässä jutussa HS kertoo kymmenestä valovoimaisesta suomalaisnaisesta, jotka ovat lajiensa valioita.


17.2. 2:00 | Päivitetty 17.2. 8:51

Kun Suomen urheilutoimittajain liiton jäsenet äänestivät vuoden urheilijaa, viidentoista ehdokkaan listalle mahtui vain neljä urheilevaa naista. Lajien parhaiksi ylsi jo enemmän. Runsaan 70 lajin kirjossa noin 20 lajin ykkönen oli nainen.

Varsinaisesta syrjinnästä ei kaiketi voi puhua, sillä äänestykset tapahtuvat ainakin pääosin menestyksen mukaan. Vuosina 2008–2012 oli viiden vuoden putki, kun vuoden urheilijaksi valittiin nainen.

Kun puhutaan ammattiurheiluun liittyvästä rahasta, eroa miesten ja naisten välille tulee jo merkittävästi. Kansainvälisesti tennistähti Naomi Osaka kiilasi tienestilistalla sijalle 29. Edellä oli 28 miestä.

Suomalaisurheilijoista miljoonatuloihin pääsevät lähinnä NHL-jääkiekkoilijat, jokunen jalkapalloilija ja formulakuskit. He ovat kaikki miehiä.

Urheilevista naisista oli vuodesta toiseen ykkönen nyt jo uransa lopettanut ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

HS listaa kymmenen naista, jotka ovat kansainvälisen urheiluhuipun tuntumassa tai matkalla sinne.

Usein urheilukeskustelussa nousee esille kysymys, mihin ovat kadonneet perinteisten suomalaislajien menestyjät. Tämä lista antaa omalta osaltaan vastauksen siihen: lajit ovat vaihtuneet.

Emma Kimiläinen, autourheilu

Emma Kimiläinen ajoi vuonna 2019 W Series -sarjan avauskaudella.­

Kuuluuko Emma Kimiläinen, 31, urheilijoihin, joiden ura on huipulla tai nousussa? Vastaus on helppo: kyllä.

Kimiläisen uralla on ollut runsaasti erilaisia vastoinkäymisiä, eikä Valtteri Bottaksen usein kartingsarjoissa voittaneen autourheilijan parasta ole vielä nähty.

Kimiläinen ajoi vuonna 2019 ensimmäisellä formuloiden W Series -kaudella yhteispisteissä viidenneksi ja voitti yhden osakilpailun. Kautta varjostivat niskavaivat, jotka tulivat heti avausosakilpailun kolarissa.

”Nyt olen hyvässä fyysisessä kunnossa. Itse asiassa koronavuoden aikana meni ylitreenaamiseksi. Kun treenaa kovaa, pitää myös levätä kovaa”, Kimiläinen sanoo puhelimitse ja nauraa.

Koronaviruspandemian takia viime kausi jäi kokonaan väliin, mutta alkavalla kaudella W Seriesin näkyvyys nousee uudelle tasolle, kun sarjaa ajetaan F1-kisojen yhteydessä. Kimiläinen on selvästi yksi sarjan suosikeista.

”Mestaruuden voitto on täysin mahdollinen ja ainoa asia, jota tavoittelen.”

Kimiläinen on tyytyväinen, kun kisat siirtyivät DTM-ajoista F1-kisoihin.

”Meidät nostetaan jalustalle, mikä on todella kivaa ja antaa lisäbuustia.”

Jos Kimiläinen voittaa sarjan, hän ei voi osallistua siihen vuonna 2022 uusien sääntöjen myötä. Mitkä ovat jatkossa tavoitteet?

”Tavoitteena on aina ollut ammattilaisuus ja ehdottomasti voittaa Le Mans [legendaarinen 24 tunnin kilpailu].”

Lisäksi Kimiläinen toivoo, että hänen kykynsä huomattaisiin F1-kisojen yhteydessä.

”Jos se ei ole jokin F1-tiimi, niin jokin muu, joka toteaa: ’Hitto, toi kyllä pitää saada mukaan jengiin.’ Sitä kautta voisi avautua uusia uria.”

Emilia Leppänen, crossfit

Emilia Leppänen on kilpaillut crossfitissä kahdeksan vuotta.­

Crossfit on jatkuvasti suosiotaan kasvattava laji, jossa treenataan lihasvoimaa, kestävyyttä, nopeutta ja notkeutta. Harrastus on kasvanut myös kilpailumuodoksi, jonka maailmanmestaria kutsutaan ”maailman kovakuntoisimmaksi ihmiseksi”.

Crossfitin naisten maailmanlistalla 50 parhaan joukossa on Suomen ykkönen Emilia Leppänen, joka muutti alkuvuodesta takaisin Suomeen Sveitsistä. Leppänen on kilpaillut lajissa kahdeksan vuoden ajan.

”Ihastuin crossfitiin kilpavoimistelu-urani jälkeen, koska laji oli jotain täysin uutta ja erilaista. En esimerkiksi ollut koskaan aiemmin tehnyt painoharjoittelua tai yhdistänyt uintia, soutua ja hiihtoa harjoitteluun. Lisäksi salilla treenattiin miesten kanssa ja vielä samoja asioita, ja sekin oli minulle täysin uutta ja kivaa”, Leppänen kertoo.

”Crossfit ei ole kilpailijalle helppo laji, sillä osa-alueita on paljon ja kaikkien alueiden pitää olla hallussa, jos haluaa pärjätä.”

Kaisa Alanko, lentopallo

Kaisa Alanko on Suomen maajoukkueen ja Nantesin huippupassari.­

Harva suomalainen pelaa minkään lajin Mestarien liigassa. Kaisa Alanko on yksi heistä. Passari pelasi pitkään ammattilaisena Saksassa, jossa tuli myös mestaruus Schwerinin joukkueessa. Pari kautta sitten Alanko siirtyi Ranskan liigan Nantesiin.

Kaiken lisäksi Alanko on seuransa avainpelaajia. Nantes on tällä hetkellä Ranskan liigassa kolmantena.

Mestarien liigassa pelit eivät sujuneet aivan parhaalla mahdollisella tavalla: kuudesta ottelusta kaksi voittoa. Nantes on rankattu Euroopan 14:nneksi parhaaksi lentopallojoukkueeksi.

Urheilutoimittajien liitto valitsi Alangon, 28, vuoden parhaaksi suomalaiseksi lentopalloilijaksi.

Matilda Castren, golf

Matilda Castren on noussut hurjasti golfin maailmanlistalla.­

Suomalaiset golfinpelaajat ovat laajalla rintamalla ottaneet jalansijaa ammattilaisturnauksissa. Matilda Castren, 25, pelaa pääosin Yhdysvalloissa ja on kipuamassa maailmanlistalla 200 parhaan joukkoon.

Castrenin viime vuosi sujui mallikkaasti, etenkin loppuvuosi: hän nappasi voiton Yhdysvaltojen kakkostason turnauksessa ja oli parhaimmillaan kahdeksas LPGA-kiertueella. Lisäksi major-turnausdebyytti PGA:ssa toi 23. sijan.

Hyvä menestys näkyi vahvasti rankingsijoituksessa, sillä vielä vuoden 2020 syksyllä Castrenin sijoitus oli yli 900:n.

”Tässä on vielä matkaa jäljellä, että pääsee top 100:aan ja top 50:een. Nyt on kiva välitavoite saavutettu”, Castren totesi HS:lle lokakuussa noustuaan suomalaispelaajien ykköseksi.

Elisa Holopainen, jääkiekko

Elisa Holopainen on tehnyt vakuuttavaa jälkeä Naisten Liigassa.­

Tehot puhuvat puolestaan: 32+22=54, kun takana oli 18 liigaottelua. KalPan hyökkääjä Elisa Holopainen, 19, johtaa ylivoimaisesti Naisten Liigan pistepörssiä.

Holopainen on dominoinut useita otteluita, ja esimerkiksi viime marraskuussa pelatussa Sport–KalPa-ottelussa hän teki neljä maalia ja syötti kaksi. Ottelu päättyi KalPan hyväksi 6–0.

Holopainen kuuluu myös jääkiekkomaajoukkueeseen ja oli alkuvuodesta 2019 legendaarisessa hopeajoukkueessa. Alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa Holopainen on valittu parhaaksi hyökkääjäksi.

Veera Kauppi, salibandy

Veera Kauppi on vakiinnuttanut paikkansa salibandyn huippupelaajana.­

Yksi perinteisiltä lajeilta harrastajia kaapannut laji on salibandy. Sen suomalainen ykköspelaaja on Veera Kauppi, joka pelaa nykyään Ruotsin pääsarjassa Thorengruppenissa.

Kauppi on pelannut tällä kaudella 15 ottelussa, ja tehopisteet ovat 22+24=46 (tilanne 15. helmikuuta pelatun kierroksen jälkeen). Thorengruppen johtaa Ruotsin superliigaa.

Maailman parhaat salibandyn pelaajat listaava ruotsalainen Innebandymagazinet valitsi Kaupin tällä kertaa maailman toiseksi parhaaksi naisten sarjojen salibandyn pelaajaksi. Kauppi on voittanut äänestyksen vuosina 2017 ja 2018.

Ruotsin salibandyn naisten superliigan verkkosivujen avaussivulla mainitaan nimeltä kolme tähtipelaajaa. Kauppi on yksi heistä.

Awak Kuier, koripallo

Awak Kuier kuuluu Suomen naisten koripallomaajoukkueen tärkeimpiin pelaajiin.­

Suomen koripallo voi saada kevään aikana toisen pelaajan Pohjois-Amerikan ammattilaissarjaan. Kun huhtikuussa järjestetään WNBA:n varaustilaisuus, 19-vuotiaan Awak Kuierin nimi poimittaneen kärkipäässä, arvioiden mukaan mahdollisesti jopa kolmantena ja joka tapauksessa kymmenen ensimmäisen joukossa.

Tällä hetkellä Kuier pelaa ammattilaisena Italian liigan Ragusassa. Hän kuuluu Ragusan avausviisikkoon ja tekee pisteitä runsaan kymmenen pisteen keskiarvolla. Ragusa on Italian liigassa kolmantena.

Kuier on 194 senttiä pitkä ja monipuolinen pelaaja, joka heittojen lisäksi napsii levypalloja, syöttää ja riistää palloja.

Natalia Kuikka, jalkapallo

Helmarien puolustaja Natalia Kuikka jatkaa peliuraansa Yhdysvalloissa.­

Arvostetun The Guardian -lehden listalla puolustaja Natalia Kuikka oli taannoin maailman 92:nneksi paras jalkapalloa pelaava nainen. Ruotsissa Kuikka oli voittamassa mestaruutta Göteborgin joukkueessa ja hänet valittiin sarjan parhaaksi puolustajaksi. Kuikka on myös maajoukkueen, Helmareiden, kantavia voimia.

Suomessa Kuikka, 25, ei ollut ehdolla vuoden urheilijaksi, mutta koska äänestyksessä sai valita myös yhden vapaavalintaisen ehdokkaan, hänkin sai ääniä. Kuikka sijoittui 17:nneksi ja sai myös yhden ykkössijan.

Kuikkaa odottavat nyt uudet haasteet: hän siirtyy pelaamaan Pohjois-Amerikan kivikovaan ammattilaissarjaan NWSL-liigaan, jossa vastaan tulevat muun muassa yhdysvaltalaistähdet Megan Rapinoe (Seattle Reign FC) ja Alex Morgan (Orlando Pride).

Nella Nyqvist, sulkapallo

Nella Nyqvist on matkalla sulkapallon huipulle.­

Kun Anu Nieminen päätti sulkapallouransa, Suomesta ei ole vielä löytynyt seuraavaa kansainvälisen huipputason pelaajaa. Nella Nyqvist, 14, saattaa olla matkalla sinne, sillä hän voitti syksyllä alle 15-vuotiaiden Euroopan mestaruuden ja alle 19-vuotiaiden EM-kotikisoistakin irtosi pronssi.

Suomen rankingissa Nyqvist on kivunnut naisten listalla jo neljänneksi. Listan ykkösenä on yhä Airi Mikkelä, joka lopetti uransa viime vuonna. Mikkelää vastaan käydyt harjoitukset ovat tarjonneet Nyqvistille tilaisuuden verrata omaa tasoa Suomen kärkeen.

”Aina on tullut tiukkoja pelejä, mutta Airi vie yleensä vielä muutaman erän enemmän. Olen aika lähellä”, Nyqvist arvioi tammikuussa, kun HS valitsi hänet vuoden 2020 nuoreksi urheilijaksi.

Fanny Samppa, aerobic

Fanny Samppa valittiin vuoden aerobic-urheilijaksi Suomessa.­

Suomeen suorastaan satoi aerobicin MM- ja EM-kultamitaleja Tuuli Matinsalon ja Tiia Piilin kilpaillessa 1990- ja 2000-luvuilla. Heidän jälkeensä laji on muuttunut, ja suomalaiset kilpailevat nykyisin Kansainvälisen voimisteluliiton alaisissa kilpailuissa.

”Ihan eri laji on kyseessä”, sanoo turkulainen Fanny Samppa, 20, joka on hallitseva Suomen mestari.

Sampan mielestä laji muistutti aiemmin fitness-urheilua, kun nyt se on selkeästi voimistelua, jossa on olennaista puhdas tekniikka.

Koronapandemian takia viime vuonna ei järjestetty arvokisoja, mutta vuonna 2019 Samppa sijoittui EM-kisoissa 12:nneksi. Joukkuekilpailussa Suomen joukkue, jossa myös Samppa oli mukana, ylsi finaaliin ja sijalle 8.

”Toivottavasti järjestetään tänä vuonna MM-kisat ja saan paikan yksilökisaan”, Samppa kertoo.

Samppa harjoittelee noin 20 tuntia viikossa. Laji on vaativa, mutta kilpailusuorituksessa sellaista vaikutusta ei pitäisi syntyä katsojalle.

”Tavoite on, että se näyttäisi katsojan mielestä helpolta.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat