Arkajalasta kasvoi voittaja - Urheilu | HS.fi

Emma Koivisto aloitti jalkapalloilun Kruununhaan SAPAssa, jonka kotikenttä on nykyään Haapaniemen kentällä Helsingissä.­

Arkajalasta kasvoi voittaja

Jalkapallomaajoukkueen luottopuolustaja Emma Koivisto oli nuorempana niin arka ja ujo, ettei saanut jännitykseltään aina suutaan auki. Elämän käännekohdassa Koiviston ja hänen isänsä keskustelusta ei tahtonut tulla mitään, mutta sitten isä jätti tyttären tyynylle kirjeen, josta ei puhuttu enää koskaan.


19.2. 2:00 | Päivitetty 19.2. 17:13

”Rakas Emma, jostain syystä meidän on vaikea keskustella keskenään ja siksi ajattelinkin lähestyä näin kirjallisesti.”

Näin alkoi Jukka-Pekka Koiviston kirje 19-vuotiaalle tyttärelleen kesäkuussa 2014. Isällä ja tyttärellä oli hyvät välit, mutta yhdestä asiasta oli vaikea keskustella.

Jalkapallomaajoukkueen puolustajan Emma Koiviston piti päättää kesällä 2014, lähtisikö hän opiskelemaan Yhdysvaltoihin neljäksi vuodeksi. Siinä vaiheessa isä ja tytär eivät päässeet keskusteluissa montaa lausetta eteenpäin. Siksi isä rupesi kirjoittamaan kirjettä.

”Josko jaksaisit lukea näitä minun ajatuksiani. Ymmärrän kyllä, että olet illalla harjoitusten jälkeen väsynyt ja haluat lepuuttaa ajatuksiasi. Vaikka olette veljesi kanssa jo aikuisia, olette kuitenkin äidille ja minulle lapsia, rakkaita sellaisia. Siksi me haluamme vielä huolehtia teistä ja olla tukena ja turvana, mikäli se on tarpeen.”

Tarjous urheilustipendistä Floridan yliopistoon tuli vuonna 2014 yllätyksenä Emma Koivistolle ja hänen perheelleen. Alkuvuonna 2014 FSU:n yliopistojoukkueen valmentaja Mark Krikorian oli Suomessa ja tapasi samalla Koiviston.

HJK:ssa silloin pelannut Koivisto oli ollut mykoplasman sairastamisen vuoksi pari kuukautta sivussa, eikä Krikorian nähnyt Suomessa haluamansa pelaajan peliä. Emma Koivistosta oli kerrottu kuitenkin niin paljon hyviä asioita Krikorianille, että hän lähestyi pelaajaa useampaan otteeseen kevään aikana.

”Emma on ollut aina aika ujo ja kärsinyt koti-ikävästä maaottelumatkoilla. Häntä varmaan pelotti, miten koti-ikävä iskee Yhdysvalloissa”, Jukka-Pekka Koivisto kertoo tyttärensä kipuilusta asian kanssa.

Emma Koivisto mietti ja mietti päätöstään, kunnes ratkaisua ei voinut enää siirtää.

”Emma sanoi puhelimessa Markille, että hän ilmoittaa maajoukkueleirin jälkeen päätöksensä. Mark sanoi, että hän haluaa päätöksen ennen leiriä, kahden vuorokauden sisällä.”

Jukka-Pekka Koivisto kirjoitti lopulta parisivuisen kirjeen yliopistostipendin hyödyistä ja vei sen tyttärensä tyynylle. Kirjeestä ei sen jälkeen puhuttu.

”Kerroin kirjeessä, mitä stipendi merkitsee hänelle ja meille perheenä ja kaikista tärkeimpänä, mitä se tarkoittaa hänelle jalkapalloilijana.”

Viikonlopun aikana Emma Koivisto soitti Tuija Hyyryselle, joka oli harjoitellut Floridassa. Hyyrysen kehuilla oli merkittävä vaikutus Koiviston päätökseen. Sunnuntaina hän ilmoitti ottavansa vastaan stipendin.

 ”En hirveästi puhunut kenellekään. Minun ei ole ollut helppoa tutustua uusiin ihmisiin.”

B-juniori-ikäisenä Emma Koivisto kertoi isälleen unelmastaan pelata jonain päivänä Suomen maajoukkueessa. Nykyään yksi hänen unelmastaan on pelata EM-kisoissa, ja se unelma on lähellä toteutumistaan.­

Koivisto, 26, kertoo olleensa etenkin nuorempana arka ja ujo.

”En hirveästi puhunut kenellekään. Minun ei ole ollut helppoa tutustua uusiin ihmisiin.”

Pelko iski etenkin silloin, kun maajoukkueessa piti muiden edessä esitellä ryhmätöitä. Silloin hän oli hyvin kaukana omalta mukavuusalueeltaan. Koiviston mukaan tilanteesta teki vielä kammottavamman se, kun piti puhua englantia.

”Kaikki ovat olleet ymmärtäväisiä. En ole koskaan kuullut, että kukaan olisi pitänyt sitä outona. Kaikki ovat ajatelleet, että olen vain ujo ja arka.”

Jutta Rautiainen valmensi Koivistoa HJK:n naisten liigajoukkueessa vuosina 2010–2012. Rautiaisen mukaan Koivisto saattoi olla kentän ulkopuolella ujo, muttei kentällä.

”Ei hän olisi muuten pelannut. Hän oli lahjakas nuori, urheilullinen ja monipuolinen tyttö, joka halusi kehittyä.”

Yhdysvalloissa Koiviston oli viimein voitettava arkuutensa, ja myös siksi opiskeluajasta tuli hänelle käännekohta.

”Kun lähdin Yhdysvaltoihin ja muutin pois kotoa, se oli tosi iso juttu minulle.”

”Minusta tuntuu, että Amerikan vuosien aikana muutuin aika paljon. Amerikkalainen kulttuuri ja elämä on niin ulospäin suuntautunutta. Siellä ei ole varaa olla ujo. Se kokemus muutti minua eniten.”

Ensimmäisen vuotensa Floridan yliopistolla Koivisto asui yliopistokampuksen asuntolassa ja jakoi pieneen huoneensa joukkuekaverinsa Arianna Hudsonin kanssa. Yhdysvaltalainen joukkuekaveri auttoi suomalaista koulutehtävissä, englannin kielessä ja käytännön asioissa.

”Aluksi tarvitsin Ariannan apua melkein kaikessa. Jos puhelimeni soi, ja näin puhelun tulevan paikallisesta numerosta, annoin puhelimen saman tien Ariannalle. Jos en ymmärtänyt koulutehtäviä, hän auttoi niissä. Hän luki aina esseeni ja korjasi virheitä.”

Koivisto sanoo olleensa aina täydellisyyden tavoittelija, joka ei halunnut tehdä virheitä. Englannin kielen puhumisessa kynnys oli todella korkealla.

”Toisena vuotenani Yhdysvalloissa Arianna oli hämmästynyt ja ylpeä siitä, että uskalsin vastata itse puheluihini.”

Sama täydellisyyden tavoittelu näkyi myös jalkapallossa. Koivisto ei ollut kovinkaan usein tyytyväinen peleihinsä tai suorituksiinsa. Urheilun ja opiskelun yhdistäminen otti koville. Hän halusi suoriutua kaikesta hyvin.

Nyt Koivisto opiskelee Hankenin englanninkielessä ohjelmassa kauppatieteitä, mutta osaa ottaa opiskelun rennommin.

”Olen oppinut välttämään täydellisyyden tavoittelua. Välillä menen sieltä, mistä aita on matalin. Ennen halusin tehdä kaiken täydellisesti. Nykyään olen oppinut priorisoimaan.”

 ”Hän ei ole murentunut kovassa paikassa.”

Emma Koiviston vahvuutena on ollut laitapakkina hyökkäyspeliin osallistuminen, ja se osa-alue hänen pelaamisessaan on myös kehittynyt viime vuosina.­

Isän mukaan tytär otti isoja askelia urheilu-urallaan Yhdysvalloissa.

”Se oli niin loistava paikka kehittyä. Siihen liittyi hyvin paljon muutakin kehittymistä, aikuistumista ja itsenäistymistä. Ilman jalkapalloa Emma olisi tullut Yhdysvalloista viikon jälkeen pois. Jalkapallo on auttanut itsenäistymistä ja päinvastoin.”

Koivisto sanoo, että on aina pyrkinyt etenemään päivä kerrallaan urheilu-urallaan.

”Olen ollut epävarma kyvyistäni, kun olen ajatellut, että voisin olla parempi. Ehkä silloin aloin uskoa olevani hyvä pelaaja, kun pääsin maajoukkueeseen. Kun Yhdysvalloissa ja Ruotsissa olen saanut paljon peliaikaa, olen alkanut ajatella, että olen ihan hyvä pelaaja.”

Koivisto muistaa hyvin ensimmäisen pelinsä maajoukkueen avauskokoonpanossa syyskuussa 2012 Viroa vastaan. Kun päävalmentaja Andre Jeglertz mietti tuuraajaa loukkaantuneelle Annika Kukkoselle, Marko Saloranta sanoi, että Emma on aina pärjännyt siinä tehtävässä, johon hänet on heitetty.

”Emma oli nuorena tosi hiljainen kentän ulkopuolella. Kun hän meni kalkkiviivan yli, hän oli täysin erilainen. Ensimmäisessä harjoituksessa Emma ei mennyt kertaakaan piiloon. Hän ei ole murentunut kovassa paikassa”, Saloranta kertoo.

Siinä pelissä Suomi varmisti paikkansa vuoden 2013 EM-kisoissa.

”Muistan, että sain silloin paljon kehuja. Se oli iso juttu, että sain olla avauksessa ja pelata koko pelin.”

 ”Nuorempana en tajunnut, miten iso juttu se oli, että Suomi pääsi kisoihin.”

Emma Koiviston entisten valmentajien mukaan puolustaja on pärjännyt kaikissa kovissa peleissä, joihin hän on joutunut.­

Koivisto on joka paikassa ottanut itselleen lopulta avauskokoonpanon paikan: HJK:ssa, Hongassa, maajoukkueessa, Floridan yliopistossa, Ruotsin liigassa Göteborg FC:ssä ja seuraavaksi sama on edessä Englannin Superliigassa Brighton Hove & Albionin joukkueessa, minne hän siirtyi helmikuun alussa.

Koivisto kertoo saaneensa tarjouksia myös Yhdysvalloista, Espanjasta ja Italiasta, mutta hän oli jo päätöksensä tehnyt.

”Minulla on ollut aika pitkään haaveena päästä pelaamaan Englantiin sen sarjan takia. Mielestäni se on yksi Euroopan kovatasoisimmista sarjoista. Sinne haluavat mennä lukuisat pelaajat ympäri maailmaa. Uskon, että sarja kasvaa ja kehittyy entisestään. Englannin liigan taso oli ratkaisevin asia päätöksessäni.”

Jukka-Pekka Koiviston mukaan tyttärellä on selvästi ollut unelmia pienestä pitäen.

”Unelmat, haaveet ja tavoitteet ovat koko ajan nousseet. Joka ikinen kerta Emma on täyttänyt isommat saappaat, joihin hänen on pitänyt hypätä. Emma on pitänyt sisällään tavoitteensa. EM-unelma on ollut varmasti jo pitempään ja menestyminen siellä.”

Nyt Koivisto on käytännössä yhden ottelun päässä EM-unelmasta. Jos Suomi voittaa perjantaina Helsingissä Portugalin, on kisapaikka varma. Se korvaisi pettymyksen, jonka Koivisto koki, kun häneltä jäivät selän rasitusmurtuman takia EM-kisat väliin vuonna 2013.

”Haluan uskoa, että minulla olisi ollut mahdollisuus olla kisoissa. Olin ollut leirillä ennen kisoja.”

Nyt hän on pelannut 59 maaottelua naisten maajoukkueessa ja on yksi monista joukkueen avainpelaajista.

”Tuohan se vielä lisää nälkää päästä kisoihin, kun minulta puuttuu kokemus niistä. Nuorempana en tajunnut, miten iso juttu se oli, että Suomi pääsi kisoihin. Nyt osaisin arvostaa sitä vielä enemmän, kun olen ollut vaikuttamassa siihen ja taistellut sen eteen, että pääsisimme kisoihin.”

Kun arkuus on karissut matkan varrelta, näkyy se kentälläkin.

”Toivottavasti se näkyy myös pelisuorituksissani, että luotan itseeni ja uskallan pyytää ja haluta palloa. Siinä on iso ero, että onko pelaajalla itseluottamusta vai ei. Se näkyy suorituksessa. Uskallan puhua kentälläkin enemmän ja vaatia muilta pelaajilta enemmän. Se heijastuu vähän kaikkeen tekemiseen.”

Lukiko Emma Koivisto isänsä kirjeen? Kyllä, mutta siitä ei keskusteltu.

”Toivottavasti jaksoit lukea , kun minä jaksoin tämän kirjoittaakin, isä.”

Suomi-Portugali kello 18.15 Töölön jalkapallostadionilla. YLE TV2 näyttää ottelun.

Emma Koivisto sanoo olevansa etuoikeutetussa asemassa, kun saa edustaa maataan.­

Emma Koivisto

Suomen jalkapallomaajoukkueen ja Brighton Hove & Albionin laitapuolustaja

Syntynyt syyskuussa 1994.

Aloitti jalkapalloilun 6-vuotiaana Kruununhaan SAPAssa.

Siirtyi 12-vuotiaana SAPAn poikien joukkueesta HJK:n tyttöjoukkueeseen.

Pelasi kotimaan liigassa HJK:ssa ja Hongassa vuosina 2010–2014.

Floridan yliopistojoukkueessa vuodet 2014–2018.

Göteborg FC:n joukkueessa Ruotsissa vuosina 2018–2020.

Yhdysvaltain yliopistomestaruus ja Ruotsin mestaruus.

Maajoukkueessa 59 ottelua ja kaksi maalia.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat