Helmarit on vuosien kehitystyön jälkeen taas arvokisoissa – tuleeko joukkueesta samanlainen ilmiö ensi vuonna kuin Huuhkajista? - Urheilu | HS.fi

Helmarit on vuosien kehitystyön jälkeen taas arvokisoissa – tuleeko joukkueesta samanlainen ilmiö ensi vuonna kuin Huuhkajista?

Suomen naisten jalkapalloilulle EM-kisapaikka on samanlainen jättipotti kuin Huuhkajien ensimmäinen arvokisapaikka. Aika näyttää, minkälainen ilmiö Anna Signeulin valmentamasta Helmareista tulee, kirjoittaa HS:n urheilutoimittaja Ari Virtanen.

Suomen pelaajat juhlivat voittoa perjantaina.­

19.2. 20:33

Suomen naisten jalkapallomaajoukkue pelaa ensi vuonna arvoturnauksessa ensi kertaa yhdeksään vuoteen. Suomalainen jalkapalloilu jatkaa viime vuosien voittokulkua, joka alkoi oikeastaan syksyllä 2018 miesten maajoukkueen menestyksestä Kansojen liigassa ja jatkui miesten EM-kisapaikan saavuttamisella. Suomalainen maajoukkuejalkapallo on tällä haavaa hienossa nousussa.

Naisten maajoukkueen paikka Englannin vuoden 2022 EM-turnauksessa on looginen seuraus joukkueen kehittymisestä. Helmarit nosti tasoaan valtavasti sitten viime MM-karsintojen, jolloin joukkueen arvokisahaaveet romuttuivat jo ennen viimeistä ottelupäivää.

Menestyksen mahdollistaneisiin tekijöihin on laskettava mukaan tietysti myös arpaonni. Jos oli Huuhkajilla onnea ensin Kansojen liigassa ja sitten EM-karsinnoissa, oli arpaonni suotuisa myös Helmareille. Ykköskorista Suomen EM-karsintalohkoon tullut Skotlanti oli kenties helpoin mahdollinen vastustaja kovista maista.

Viime kerralla Suomi hävisi puolet kahdeksasta karsintaottelustaan, tällä kertaa Suomi ei ole hävinnyt vielä yhtään ottelua, kun karsintoja on ottelu jäljellä. Viime kerralla kahdeksan ottelun maaliero oli 9–13, ja nyt se oli ennen kahta viimeistä ottelua 18–2.

Menestyksen tärkeimpiä tekijöitä on pitävä puolustus, ja näissä karsinnoissa Suomen puolustus on ollut raudanluja.

Viime karsinnoissa Suomi hävisi lohkossaan fyysisesti Itävallalle ja taidollisesti Espanjalle. Tällä kertaa Suomi oli fyysisesti yhtä vahva kuin lohkon ennakkosuosikki Skotlanti. Joukkueen fyysinen kunto on ollut yksi osa-alueista, joihin päävalmentaja Anna Signeul on erityisesti panostanut. Se on näkynyt pelissä. Helmarit on pystynyt puolustamaan uutterasti koko ottelun ajan ja hyökkäämään ja iskemään vastaan vielä otteluiden viime hetkillä.

Maajoukkueessa päävalmentajan mahdollisuudet kehittää pelaajia ovat rajalliset. Signeul onkin pyrkinyt kehittämään omaa pelaajakaartiaan auttamalla seurasiirroissa. Kun pelaajat ovat päässeet pelaamaan ja harjoittelemaan laadukkaampiin sarjoihin, parempiin seuroihin ja toimintaympäristöihin, on taso noussut myös maajoukkueessa.

Kaikkea ei voi yksi valmentaja osata, ja siksi myös valmennusryhmällä on suuri merkitys. Apuvalmentaja Lars Mosanderin pestaamisesta vuosi sitten on näyttänyt olevan hyötyä Helmareille, sillä hän on auttanut organisoimaan puolustusta. Mosanderin aloitettua työnsä Helmarit ei ole päästänyt kilpailullisissa otteluissa maaliakaan.

Suomen naisten jalkapalloilulle arvokisapaikka on monen vuoden tauon jälkeen samanlainen jättipotti kuin mitä Huuhkajien ensimmäinen arvokisapaikka oli. Huuhkajista tuli karsintamenestyksen aikana eräänlainen ilmiö joukkueena, ja aika näyttää minkälainen ilmiö Signeulin valmentamasta Helmareista tulee.

Vielä joukkueen pelaajat eivät ole yhtä tuttuja suurelle yleisölle kuin teemupukit ja lukashradeckyt. Ilmiön syntyminen vaatii tuekseen arvokisojen medianäkyvyyden. Ehkä ensi vuonna suuri yleisökin tuntee sellaisia pelaajia kuin Natalia Kuikka, Emma Koivisto ja Eveliina Summanen.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat