Helmarit muurasi puolustuksensa umpeen ja suoraviivaisti hyökkäyksiään – näistä syistä Suomi ansaitsi paikan EM-turnauksessa - Urheilu | HS.fi

Helmarit muurasi puolustuksensa umpeen ja suoraviivaisti hyökkäyksiään – näistä syistä Suomi ansaitsi paikan EM-turnauksessa

Helmarit eteni arvokisoihin ensi kertaa sitten vuoden 2013, kun pelaajat pääsivät kovempiin seuroihin ja parempiin harjoituksiin, mutta menestyksen kannalta yhtä tärkeitä tekijöitä ovat olleet joukkuepelin kehittyminen ja yhtenäisyys, kirjoittaa HS:n urheilutoimittaja Ari Virtanen.

Suomen toppari Natalia Kuikka (kesk.) kurkotti korkeimmalle puskemaan palloa puolustusalueella Portugali-ottelussa. Toinen toppari Anna Westerlund (oik.) seurasi vierestä.­

23.2. 2:00 | Päivitetty 23.2. 6:17

Kun naisten A-maajoukkue lähti lokakuussa 2017 pelaamaan MM-karsintojen avausottelua Serbiaa vastaan, joukkueessa oli yhdeksän pelaajaa kotimaan liigasta. Viime perjantaina EM-kisapaikan saavutti joukkue, jonka pelaajista vain kaksi pelaa kotimaassa.

Eteenpäin on menty.

Kaksi vuotta sitten päättyneiden MM-karsintojen jälkeen maajoukkueen valmennusryhmä halusi pelaajat parempiin seuroihin ja parempiin toimintaympäristöihin. Siinä on onnistuttu.

Pelaajien kehittyminen on yksi tekijöistä, jotka veivät Helmarit arvokisoihin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2013.

Toinen tärkeä seikka on joukkuepelin kehittyminen, sen voi nähdä tilastoista. Vuoden 2022 EM-turnauksessa Englannissa pelaa yhtenäinen joukkue. Ja kolmanneksi on mainittava suosiollinen arpaonni.

Tänään päättyvissä karsinnoissa Suomen vastustajien Fifa-rankingin keskiarvo oli 61. Edellisissä MM-karsinnoissa se oli 34 ja edellisissä EM-karsinnoissa 45. Vastustajat olivat siis kovempia tuolloin.

Maajoukkueen apuvalmentajan Lars Mosanderin mukaan näissä EM-karsinnoissa joukkueen pelitempoon ja fyysisyyteen piti saada muutosta.

Helmarit on nyt kovaluisempi ja sitkeämpi joukkue. Se ottaa ja antaa iskuja paremmin ja jaksaa juosta väsymättä. Se on nähty kolmesti otteluiden viime hetkillä, kun Helmarit on tehnyt ratkaisevan maalin.

Ilman toimivaa puolustusta ei tule menestystä. Seitsemässä karsintaottelussa joukkue päästi vain kaksi maalia.

Otteluiden maaliodottama-arvojen perusteella Suomen olisi pitänyt päästää kahdessa Skotlanti-ottelussa 1,5 maalia ottelua kohden, mutta niin vain Suomi jätti kummassakin Skotlannin ilman maaleja.

Puolustuksen lisäksi Suomella on etunaan erinomainen maalivahti Tinja-Riikka Korpela, joka tarvittaessa tekee voittavia torjuntoja.

Joukkueen yhtenäistä puolustuspelaamista, prässipelaamista ja aluepuolustuksen yksityiskohtia on viilattu pitkään harjoituksissa.

”Olemme katsoneet tarkkaan pelaajien ja linjojen välisiä etäisyyksiä. Meidän linjojen väliin on vaikeata pelata palloa. Mikäli vastustaja onnistuu siinä, tiedämme, kuka pelaaja prässää ja miten muut reagoivat”, Mosander kertoo.

Helmareiden nykyisessä pelitavassa luovutetaan pallonhallinta suosiolla vastustajalle otteluissa, joissa vastustaja on tasavahva tai Suomea vahvempi.

Tilastoyhtiö MyCoazhin mukaan kuluneissa karsinnoissa Suomen pallonhallintaprosentti oli 46 eli pienempi kuin edellisissä EM-karsinnoissa vuosina 2015–2016. Tuolloin Suomi hallitsi palloa 49-prosenttisesti.

Helmareiden pallollisessa pelissä pallon keskinopeus oli MyCoazhin mukaan 5,9 metriä sekunnissa, mikä kertoo varsin suoraviivaisesta hyökkäyspelistä.

Vertailun vuoksi voi mainita, että miesten maajoukkueen EM-karsinnoissa Suomi liikutti palloa 6,15 metriä sekunnissa.

Helmarien hyökkäyspelin suoraviivaisuudesta kertoo sekin, että joukkue syötti karsintojen aikana pallon keskimäärin 42 kertaa ottelua vastustajan rangaistusalueelle. Edellisissä EM-karsinnoissa näin tapahtui keskimäärin 15 kertaa ottelua kohden.

Puolustuspelin tilastoista nousee pari osa-aluetta selvästi esiin.

EM-karsinnoissa Suomi on voittanut pääpelikamppailuista omalla puolustuskolmanneksellaan peräti 93 prosenttia. Edellisissä EM-karsinnoissa Suomen voittoprosentti näissä tilastoissa jäi 75:een.

Vastustaja on kuluneissa karsinnoissa syöttänyt Suomen rangaistusalueelle keskimäärin 26 kertaa ottelussa. Vain 29 prosenttia syötöistä on johtanut laukausyritykseen tai jatkosyöttöön.

Mosanderin mukaan tilanteiden voittaminen on paljon kiinni myös pelaajien asenteesta. Toppareita Anna Westerlundia ja Natalia Kuikkaa on vaikeata voittaa pääpalloissa.

”Meillä on nyt joitakin pelaajia, jotka ovat selkeästi hyviä pääpelaajia.”

Maajoukkueen pitkäaikaisen luottotopparin Anna Westerlundin mukaan joukkueen yhtenäisyys on yksi menestyksen kulmakivistä.

”Minulla on sellainen olo, kun astumme kentälle, että kaikki tietävät roolinsa. Tuntuu, että tämä joukkue on perhe. On helppo olla puolustuslinjassa, kun koko joukkue tekee töitä puolustuksen eteen.”

Westerlundin, 31, mukaan joukkueen parantunut kunto näkyy ratkaisumaaleina otteluiden viime sekunneilla. Åland Unitedissa pelaava toppari tekee ylimääräistä työtä seurajoukkueen harjoitusten jälkeen pysyäkseen kansainvälisten otteluiden vaatimassa kunnossa.

”Minun pitää kantaa vastuuni, jotta saan olla maajoukkueessa.”

Palkinto työstä tuli perjantaina, mutta joukkue haluaa päättää karsinnat voittoon.

”Totta kai, kun meillä on tällainen vire päällä, haluamme voittaa Kyproksen. Emme lähde peliin takki auki.”

Kypros–Suomi kello 19.00 Suomen aikaa. Yle TV2 näyttää ottelun.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat