Miten onnistuu Suomen hiihtäjiltä omien suksien voitelu? Paremmin kuin ruotsalaisilta, sanoo asiantuntija - Urheilu | HS.fi

Miten onnistuu Suomen hiihtäjiltä omien suksien voitelu? Paremmin kuin ruotsalaisilta, sanoo asiantuntija

Moni MM-joukkueen hiihtäjä arvioi pystyvänsä laittamaan omat suksensa vähintään tyydyttävästi kilpailukuntoon.

Suomen MM-joukkueen nuorin hiihtäjä Vilma Nissinen kuuluu niihin, jotka arvioivat pystyvänsä valmistamaan omat suksensa vähintään tyydyttävästi kilpailukuntoon. Kuva Vöyrin SM-hiihdoista vuoden 2020 helmikuulta.­

24.2. 2:00 | Päivitetty 24.2. 11:36

”Olen laittanut suksia itse 15-vuotiaasta lähtien, kun muutin lukion perässä Vuokattiin.”

Näin sanoo Suomen MM-joukkueen nuorin hiihtäjä, 23-vuotias Vilma Nissinen.

Hän on yksi niistä maajoukkuehiihtäjistä, jotka HS:n kyselyssä arvioivat pystyvänsä valmistamaan omat suksensa vähintään tyydyttävästi kilpailukuntoon.

Huipputason kilpailuissa alan ammattilaiset viimeistelevät maajoukkuehiihtäjien sukset kilpailuun. Siinä vaiheessa kyse on muun muassa voitelusta ja pohjan kuvioinnista, kun suksien testaaminen ja suksiparin valinta on tehty.

HS selvitti, millaiseksi maajoukkuehiihtäjät arvioivat oman suksihuolto-osaamisensa kouluarvosanoilla 4–10.

Kotioloissa kaikki hiihtäjät osaavat laittaa harjoitussuksensa riittävään iskuun, mutta kilpailussa ollaan aivan eri vaatimustasolla.

Maajoukkueen hiihtäjät vastasivat kyselyyn kiitettävän aktiivisesti, sillä vastausprosentti oli peräti 88. Kyselyyn vastasi 15 hiihtäjää, joista 14 kilpailee MM-kisoissa.

Tässä yhteydessä täytyy vielä painottaa, että tulokset perustuvat kunkin hiihtäjän omaan arvioon osaamisestaan. Jos asiaa pystyttäisiin jollakin tavalla luotettavasti mittamaan, tulokset voisivat olla erilaisia.

Kysymys kuului näin:

Jos voisit käyttää omatoimisesti (siis ilman kenenkään neuvoja) kaikkia huoltorekan voiteita, tarvikkeita ja välineitä, millaiseen kilpailukuntoon osaisit laittaa perinteisen suksesi? Toisin sanoen, minkä kouluarvosanan antaisit asteikolla 4–10 omista suksihuoltotaidoistasi? Oletetaan, että suksivalinta on tehty.

1) peruskelillä?

2) ns. ongelmakelillä?

Maajoukkuehiihtäjät arvioivat suksihuolto-osaamisensa tyydyttäväksi, koska keskiarvo peruskelillä oli 7,8. Miehet arvioivat oman osaamisensa hieman paremmaksi kuin naiset.

Peruskelille (esimerkiksi selkeälle pakkaskelille tai liisterikelille) miesten (7) keskiarvo oli 8,6 eli kiitettävän rajamailla. Naisten (8) vastaava keskiarvo oli 7,1 eli tyydyttävä.

Ongelmakelillä (esimerkiksi räntä-/nollakelillä) keskiarvot olivat pienemmät.

 ”Olen varsinkin nuorempana ollut kiinnostunut voidetälleistä ja kuvioinneista.”

Perttu Hyvärinen vauhdissa SM-ladulla Pyhäjärvellä 13. helmikuuta.­

Vilma Nissinen kertoo olleensa alusta lähtien mukana suksiensa huollossa.

”Isähän minun suksistani on ollut pääasiassa vastuussa varsinkin juniorivuosina, niin siinä sivussa olen yrittänyt opetella. Osaan laittaa purkkipidon, liisteripidon, purkkiliisteripidon, vahat, pulverit ja pinnoitteet ja helpolla kelillä myös kuviot”, kertoo Nissinen, joka kilpailee ensimmäistä kertaa aikuisten arvokisoissa.

Kuviot ovat oleellinen osa suksien luiston optimointia, ja niiden osalta moni kyselyyn vastannut hiihtäjä oli epävarma taidoistaan.

Muutama kyselyyn vastannut mieshiihtäjä kertoi tehneensä itse myös kisavoiteluja.

”Voitelen suksia päivittäin, ja olen tehnyt myös paljon kilpailuvoiteluja”, sanoo Juho Mikkonen.

Perttu Hyvärinen kertoo laittaneensa itse suksensa pienempiin kisoihin vielä noin viisi vuotta sitten.

”Olen varsinkin nuorempana ollut kiinnostunut voidetälleistä ja kuvioinneista, ja niitä tuli kyseltyä paljon huoltomiehiltä”, Hyvärinen sanoo.

 ”Kyllä jotkut Suomen hiihtäjät erottuisivat rekassa, jos he joutuisivat voiteluhommiin.”

Myös Iivo Niskanen arvioi pystyvänsä tarvittaessa voitelemaan itse sukset kilpailuun. Niskasen mukaan luistovoitelun tekeminen ei ole vaikeaa, jos tietää voitelutällin.

”Pitojen laitossa tulee esiin kokemus. Paras saavutus voitelijana on se, että voitin 17-vuotiaana itse pulveroiduilla suksilla hallitsevan maailmanmestarin (2009) Andrus Veerpalun pääsiäiskiertueella. Pitoja en laittanut itse, vaan Juho Mikkosen isä”, Niskanen muistelee.

Suomen hiihtäjien huoltopäällikkö Martin Norrgård.­

Suomen maajoukkueen huoltopäällikkö Martin Norrgård työskenteli viime kauden Ruotsin maajoukkueen suksihuoltajana ja on havainnut eroja suomalaisten ja ruotsalaisten hiihtäjien suksihuolto-osaamisessa.

”Kyllä jotkut Suomen hiihtäjät erottuisivat rekassa, jos he joutuisivat voiteluhommiin. Osaamisen taso on mielestäni aika korkeakin. He tekisivät itselleen parempia suksia kuin ruotsalaiset, se on selvä”, Norrgård sanoo.

Norrgård perustelee näkemystään sillä, että osa hiihtäjistä kyselee ja ottaa huoltomiehiltä selvää, mitä heidän suksiinsa on laitettu.

”Sehän on hyvä, vaikka niissä tilanteissa pitää keskittyä omaan kisaan. Jotkut miettivät tosi paljon, mitä on laitettu ja millaista kuviota on käytetty. Siinä osaaminen on korkealla tasolla.”

Siltä tasolta on kuitenkin Norrgårdin mukaan vielä matkaa ammattisuksihuoltajan osaamiseen.

”Se vaatisi melkein sen, että jokainen hiihtäjä olisi ainakin yhden kisapäivän kärpäsenä katossa ja seuraisi tarkkaan, miten kaikki hoidetaan. Näin tulisi iso kuva siitä, miten ja millä perusteella voiteet valitaan. Kyllä jotkut osaavat itse laittaa suksiaan. Sen näkee tyylistä, jolla he pitävät raudasta kiinni”, Norrgård sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat