Ilkka Herolan salainen ase - Urheilu | HS.fi

Ilkka Herola hiihtolenkillä Puijon maisemissa.­

Ilkka Herolan salainen ase

Ilkka Herolan hurjan hiihtokunnon yksi salaisuus on tuttu naapurin mies: ”Sehän on ihan yliskamarin hyvinvoinnin takia tärkeää, että on välillä juttuseuraa ja aika kuluu mukavammin.”


24.2. 2:00 | Päivitetty 24.2. 16:11

Ilkka Herola on ollut jo usean vuoden ajan yhdistetyssä yksi maailman parhaista hiihtäjistä. Menestys ei ole jäänyt kiinni vauhdista ladulla, vaan onnistumisesta mäkihypyssä.

Yhdistetyn maailmancupissa Herola voitti viime kaudella niin sanotun hiihtoaikacupin, eli hän oli keskimäärin nopein hiihtäjä. Kahdella edeltävällä kaudella vastaavat sijoitukset olivat toinen ja kolmas. Tämän kauden tilanteessa hän on toisena.

Herola, 25, myöntää suoraan, että hänen fyysiset omaisuutensa sopivat paremmin ladulle kuin mäkeen, jossa kysytään räjähtävyyttä, nopeutta ja voimaa.

”Olen enemmän hidas ja kestävä tyyppi. Ominaisuuksillani ei ole helppoa olla mäessä paras, joten minun pitää pystyä mäessä käyttämään nopeus-voimapotentiaaliani aika hyvin. Oman fysiikan hyödyntämisessä olen pystynyt paikkaamaan vähän puutteellista nopeus-voimapuolta.”

 ”Sehän on ihan yliskamarin hyvinvoinnin takia tärkeää, että on välillä juttuseuraa ja aika kuluu mukavammin.”

Ilkka Herola arvioi, että hänen kehittymisensä hiihtäjänä perustuu parantuneeseen tekniikkaan ja taloudellisuuteen.­

Sijoitukset hiihtoaikacupissa kertovat, että Herola on pystynyt kehittymään ladulla viime vuosina. Hänen mielestään kehitys perustuu parantuneeseen hiihdon tekniikkaan ja taloudellisuuteen.

”Saan suorituskyvystäni paremmin irti hiihtämällä.”

Hiihdon kehittämisessä Herolalla on ollut eräänlainen salainen ase: naapurin mies Kuopiossa.

”Kyllä Ilkka on huomattavasti kovemmalla kestävyyskapasiteetilla varustettu urheilija tänä päivänä kuin vaikka Lahden MM-kisojen [2017] aikaan. On ollut mukava nähdä kehitys läheltä”, sanoo Herolan naapuri.

Hän on nimeltään Iivo Niskanen.

Niskanen ja Herola asuivat aiemmin usean vuoden ajan naapuritaloissa, mutta viime syksynä Herola otti hieman etäisyyttä ja muutti – lähes kilometrin päähän.

Tältä pohjalta Niskanen ja Herola ovat hyviä treenikavereita.

”Totta kai on hienoa, että lähellä on helposti saapuvilla lenkkikaveri, joka yleensä jaksaa koko lenkin olla mukana ja vähän pidempääkin. Ei lopu kestävyys ja kirikyky siitä miehestä kesken näihin minun treeneihini. Se on ollut iso etu ja apu. Jos pääsee katsomaan yhtä maailman parhaista hiihtäjistä lähietäisyydeltä useamman vuoden ajan, niin siitä oppii väkisinkin jotain. Sekin on iso etuoikeus”, Herola sanoo.

Herola kertoo harjoittelevansa Niskasen kanssa niin paljon kuin leiri- ja kilpailuohjelmat antavat siihen mahdollisuuksia. Toki myös harjoitusohjelmien pitää sopia yhteen.

”Kun Iivokin viettää viikossa 20–30 tuntia erilaisten lenkkien parissa, niin sehän on ihan yliskamarin hyvinvoinnin takia tärkeää, että on välillä juttuseuraa ja aika kuluu mukavammin.”

Herola laskee, että vuoden aikana he harjoittelevat keskimäärin kerran tai kaksi viikossa. Talvella kyse on tietysti hiihdosta, mutta sulan maan aikaan ohjelmassa on rullahiihdon lisäksi juoksua ja pyöräilyä.

 ”Iivo on vähintäänkin sellainen tietopankki.”

”Jos pääsee katsomaan yhtä maailman parhaista hiihtäjistä lähietäisyydeltä useamman vuoden ajan, niin siitä oppii väkisinkin jotain”, Ilkka Herola sanoo.­

Iivo Niskanen hiihti Suomen mestariksi 15 kilometrin vapaan kisassa Pyhäjärvellä 13. helmikuuta.­

Ennen MM-kisoja kaksikko harjoitteli yhdessä Kuopion Puijolla toissa viikon sunnuntaina. Tuolloin Niskasella oli ohjelmassa kevyt palauttava lenkki SM-kisojen jälkeen.

”Minä tein vetoja, ja Iivo siinä kuvasi treenin sivussa ja antoi vähän tekniikkaan liittyvää palautetta.”

Herola myöntää, että Niskanen on ajoittain hänelle ikään kuin sivutoiminen valmentaja.

”Varmaan ainakin sitä kautta, että sieltä valuu tietotaitoa, myös vähän uudenlaista ja tarkempaakin ymmärrystä kestävyysharjoittelusta. Iivo on vähintäänkin sellainen tietopankki, joten sillä tavalla hän osallistuu tähän minunkin urakulkuun.”

Herola kertoo keskustelevansa Niskasen kanssa harjoitusten aikana paljon kestävyysharjoittelusta, josta Niskanen on hyvin kiinnostunut laajemminkin kuin omaan valmentautumiseensa liittyen.

”Keskustelemme paljon muun muassa siitä, millaisia teknisiä asioita nykyhiihdossa painotetaan. Yhdessä pohdimme syvempää analyysiä ja käytännön toteutusta. Iivo voi hiihdostani tarkkailla sitä, miten ne asiat toteutuvat tai mitä voisi kokeilla uutena juttuna.”

Vaikka yhdistetyssä kilpaillaan vain vapaalla hiihtotavalla, Herolan hiihtoharjoittelusta noin kolmannes tapahtuu perinteisellä.

”Pertsaa tulee hiihdettyä nykyään aika paljon, koska se on mäkiharjoittelun kannalta armollisempaa. Siinä liikkeet ovat pakaran kiertäjille paljon helpompia. Siinä ei tule sellaista staattista pitoa, joten se jumittaa vähemmän. Pertsa on huoltaville ja palauttaville lenkeille parempi harjoitusmuoto.”

Entä mitä muuta kuin juttukaverin Niskanen on saanut Herolasta yhteisissä harjoituksissa?

”Varmaan mäkivalmennukseen paljon. Olisi varmaan heti kokeillessa aivan timanttinen säärikulma, ja homma toimisi hyppyrin keulalla. Sitä päivää odotellaan”, Herola velmuilee.

 ”Mielestäni on tärkeää, että uran aikana olisi jonkinlaisia suunnitelmia tulevaisuudelle.”

Vaikka yhdistetyssä kilpaillaan vain vapaalla hiihtotavalla, Ilkka Herolan hiihtoharjoittelusta noin kolmannes tapahtuu perinteisellä.­

Vakavammin Herola uskoo Niskasen saaneen jotain palautumispuoleen, jota yhdistetyn urheilijat joutuvat miettimään kahden lajin näkökulmasta.

”Analysoimme hyvin tarkasti kehon vireystilaa ja hermoston tilaa. Varmaan siihen olen pystynyt antamaan Iivolle mahdollisesti jonkinlaista uutta näkökulmaa ja vähän erilaista oman boksin ulkopuolista ajattelua.”

Niskanen kokee saaneensa monipuolista harjoittelua, seuraa pidemmille lenkeille, ajatuksia voimaharjoittelusta ja sparrausta nopeusharjoitteluun.

”Kyllä esimerkiksi kovan aamutehon jälkeinen treeni sujuu huomattavasti joutuisammin, kun pyytää Ilkan kevyelle palauttavalle treenille iltapäiväksi”, Niskanen sanoo.

Kaksikon kaveruudesta kertoo paljon sekin, että urheilun ulkopuolella he ovat yhtiökumppaneita. He ovat osakkaita yrityksessä, jonka toimiala on kiinteistöhallinto. Käytännössä kyse on sijoitusasuntojen vuokraamisesta.

Yhtiössä ovat mukana myös Herolan veli sekä vanha armeijakaveri.

”Se on sellaista harrastustoimintaa ajatellen uran jälkeistä aikaa. Pysyy välillä ajatukset muillakin urilla kuin pelkästään urheilussa. Mielestäni on tärkeää, että uran aikana olisi jonkinlaisia suunnitelmia tulevaisuudelle”, Herola sanoo.

Niskasta lukuun ottamatta muut kolme osakasta opiskelevat kauppatieteitä Itä-Suomen yliopistossa.

”Ajateltiin enemmän oppimis- ja säästämismielessä sijoitustoimintaa näihin kiinteistöihin. Kyse ei ole siitä, että se tässä vaiheessa työllistäisi, vaan enemmän se on muun elämän oppia. Oppii tekemään kirjanpitoa ja muuta”, sanoo Herola, joka vie opintojaan eteenpäin vähitellen urheilun rinnalla.

Musiikki, opiskelu ja pienimuotoinen liiketoiminta vievät välillä Ilkka Herolan ajatuksia pois urheilusta.­

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat