Jättääkö yksi ominaisuus Iivo Niskasen alakynteen pehmeillä MM-laduilla? - Urheilu | HS.fi

Jättääkö yksi ominaisuus Iivo Niskasen alakynteen pehmeillä MM-laduilla?

MM-kisojen ladut olivat jo keskiviikkona pehmeää mössöä, kun Juho Mikkonen (vas.) ja Ristomatti Hakola harjoittelivat Oberstdorfissa.­

25.2. 2:00 | Päivitetty 25.2. 14:31

”Jos tänään olisi hiihdetty viisikymppiä pertsaa, niin olisi ollut ihan mukavaa.”

Näin Iivo Niskanen tokaisi kuukausi sitten Lahdessa jäätyään kahdeksanneksi maailmancupin yhdistelmäkilpailussa.

Tuohon lausahdukseen tiivistyy osuvasti se, millaiset ovat Suomen hiihtäjien mahdollisuudet saavuttaa Oberstdorfin MM-kisoissa mukavaa mitalien muodossa.

Niskanen on realismin nimissä Suomen ainoa mitalitoivo hiihdon henkilökohtaisissa kilpailuissa.

Vaikka Niskanen todennäköisesti yltää kärkikymmenikköön 30 km:n yhdistelmäkilpailussa ja 15 km:n (v) väliaikalähdössä, todelliset menestysmahdollisuudet ovat päätöspäivänä 50 km:n (p) yhteislähdössä eli samalla matkalla, jolla hän voitti olympiakultaa.

Siitä tuli eilen kuluneeksi tasan kolme vuotta.

Kolmissa edellisissä arvokisoissa Niskanen vastasi odotuksiin voittamalla MM-kultaa (2017), olympiakultaa (2018) ja suksiongelmista huolimatta MM-pronssia (2019). Se oli niissä kisoissa Suomen ainoa mitali.

Noita huippusuorituksia edelsi aina vähintään yksi kuntomittarina toiminut ja itseluottamusta terästänyt palkintokorokesijoitus maailmancupissa.

Tällä kaudella sellaista ei ole tullut. Normaalimatkojen mc-startteja Niskasella on takana vain viisi, ja paras sijoitus on viides.

Niskanen on kuitenkin osoittanut, että hän osaa ja hallitsee valmentajansa Olli Ohtosen kanssa valmistautumisen kauden tärkeimpään kilpailuun.

Näiden MM-kisojen alkaessa Niskanen saa olla tarkkana, ettei käräytä auringossa päätään, jonka hän ajeli kaljuksi ennen kisareissulle lähtöään.

Alppien lämpöaalto on asia, johon kukaan ei pysty vaikuttamaan. Voidaan olettaa, että Niskasen suksikalustosta löytyy noissa oloissa menopelejä, joilla ei tarvitse antaa tasoitusta yhdellekään vastustajalle.

On kuitenkin toinen muuttuja, sananmukaisesti, jonka takia Niskanen mahdollisesti joutuu alakynteen moniin koviin vastustajiinsa nähden.

MM-ladut ovat jo muuttuneet pehmeäksi ja märäksi mössöksi, sohjoksi, muusiksi – miten vain. Paljon puhuttu suolaaminen on kuin tekohengitystä, eikä helpotusta ole tarjolla edes yöpakkasista, joita ei näy sääennusteissa ainakaan kisojen alkupäivinä.

Niskanen on normaalimatkojen parhaiden hiihtäjien joukossa yksi isokokoisimmista. Saattaa käydä niin, että hän kyntää pehmeällä ladulla syvemmällä kuin kevyemmät kilpakumppaninsa.

Siinä kärsii ensin hiihtotekniikka ja sen seurauksena hiihdon taloudellisuus. Toisin sanoen meno on kuluttavampaa kuin kovemmalla pinnalla ja elimistö kuormittuu enemmän.

Pehmeä latu voi siis olla Niskaselle myrkkyä. Sitä samaa se voi yhtä lailla olla yhdelle pahimmista vastustajista, Venäjän Aleksandr Bolšunoville, joka on niin ikään verrattain kookas hiihtäjä.

Sen sijaan Suomen toiselle mitalitoivolle, Ilkka Herolalle, pehmeä latu tuskin aiheuttaa sen enempää päänvaivaa kuin hänen vastustajilleen. Niskasen naapuri ja treenikaveri on kevytrakenteinen urheilija, jolle epävarmuutta tuovat muuttujat liittyvät mäkihyppyyn.

Asetelma on selvä: jos Herola onnistuu mäessä, hän on yhtenä yhdistetyn kovimmista hiihtäjistä vahvoilla saavuttamaan mitalin.

Niskasen ja Herolan lisäksi mitalitoiveita kohdistuu miesten viestijoukkueeseen, joka lähtökohtaisesti kamppailee pronssimitalista Ranskan kanssa.

Edellytyksenä on kuitenkin muun muassa se, että Niskanen, Perttu Hyvärinen, Ristomatti Hakola ja Joni Mäki sekä heidän suksensa ovat täydessä iskussa ja ankkuri Mäki pystyy selättämään kisojen rankimman ladun tarjoamat haasteet.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat