Euroopan jalkapalloliitto Uefa laski: HJK tuottaa yli 35 miljoonaa euroa yhteiskunnalle - Urheilu | HS.fi

Euroopan jalkapalloliitto Uefa laski: HJK tuottaa yli 35 miljoonaa euroa yhteiskunnalle

Kuopion Palloseura kertoi omista luvuistaan viime lokakuussa.

HJK:n T15-akatemiajoukkue harjoittelee Saharan pallokentällä Urheilukadun varrella Helsingissä.­

9.3. 2:00 | Päivitetty 9.3. 6:53

Helsingin Jalkapalloklubi näkyy ympäri pääkaupunkia, koskettaa tuhansia lapsia ja heidän perheitään mutta myös tuottaa toiminnallaan yhteiskunnalle lähes 35,89 miljoonan euron hyödyn.

Tähän tulokseen on päästy Euroopan jalkapalloliiton Uefan laskelmilla.

Uefan Grow -hanke käyttää niin sanottua SROI-mallinnusta (Social Return on Investment), joka toimii työvälineenä, kun lasketaan jalkapalloseuran tuomaa hyötyä yhteiskunnalle.

HJK:n noin 3 600 jäsentä ja lisäksi yli 700 vapaaehtoista pystyvät tuottamaan yli 35 miljoonan euron sosiaalisen hyödyn, jossa pelkästään terveysvaikutuksiin lasketaan lähes 13 miljoonaa. Lukema tarkoittaa säästyneitä sairauskuluja, joissa on päästy niinkin tarkkaan lukemaan kuin 166 vältettyä sydän- ja verisuonitapausta, 44 vältettyä mielenterveystapausta tai 14 estettyä dementiaa.

Taloudelliseksi hyödyksi tutkimus sai 16,4 miljoonaa euroa, joista osallistumismaksuja, varusteita, matkakuluja, ruokia ja muita menoja on laskettu kertyvän 15,8 miljoonaa.

Uefan Grow -hankkeeseen osallistui viisi seuraa Suomesta. Kuopion Palloseura tuli ensimmäisenä julkisuuteen viime lokakuussa. Seura vei tiedotustilaisuuden Kuopion valtuustotaloon ja kertoi KuPSin tuovan omalle alueelleen 12,49 miljoonan euron taloudellisen hyödyn.

HJK tuli toisena seurana julkisuuteen omilla luvuillaan, ja tulossa ovat vielä Seinäjoen Jalkapallokerho, Tampereen Ilves ja Vantaan Jalkapalloseura omilla tiedoillaan.

”Tämä on sillä tavalla tärkeää, että urheiluseurat laajemminkin, eikä puhuta nyt pelkästään HJK:sta, ovat vähän huonoja tuomaan viestiä esiin siitä, mikä niiden merkitys on yhteiskunnalle. Hyvin usein merkitystä mitataan vain sarjataulukolla tai tuloslaskelmilla”, sanoi Liiga-HJK Oy:n puheenjohtaja Olli-Pekka Lyytikäinen, joka kuuluu myös HJK ry:n hallitukseen.

”Kuinka arvokasta lasten ja nuorten liikuttaminen loppujen lopuksi on. Se on merkittävää, ja siksi urheiluseurojen pitää itse opetella tuomaan sitä esille silloin, kun keskustellaan, kuinka paljon yhteiskunnan pitäisi panostaa olosuhteisiin ja vetäjiin. Nyt tämä on Uefan mittaus, ja me olemme sillä tavalla hyötymässä siitä”, Lyytikäinen sanoi HS:lle.

Vastaavia mittauksia tehdään monissa maissa eikä pelkästään suomalaisia seuroja varten.

Lyytikäinen uskoo, että tutkimuksessa saatu tulos pysäyttää miettimään, miten laajaa on HJK:n toiminta, joka alkaa iltapäiväkerhoista ja vammaisurheilusta kattaen kilpatoiminnan useissa ikäluokissa aina HJK:n Kansallisen liigan joukkueeseen.

Veikkausliigassa pelaava HJK ei kuulunut tutkimukseen kuin omistamiensa kenttien kautta. HJK:lla on seitsemän omaa tai vähintään osaomistuksessa olevaa kenttää Helsingissä.

”Suuri yleisö ei aina ymmärrä, miten mittavaa työtä teemme kotouttamisen, tasa-arvon ja sellaisten asioiden ympärillä”, Lyytikäinen sanoi.

Palloliiton seurapalvelujohtaja Timo Huttunen sanoi, että tavoitteena olisi saada 40–50 seuraa mallinnettua kesään mennessä.

”HJK on Palloliiton toiseksi suurin seura Ilveksen jälkeen”, Huttunen sanoi. ”HJK:n vaikuttavuus on iltapäiväkerhoineen erittäin poikkeuksellista liikuntapuolella.”

Ilveksen tulokset voivat olla myös erittäin merkittäviä Tampereen seudulle, kun seura operoi vajaan 5 000 jäsenensä voimin.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat