Matkalla mahdottomaan - Urheilu | HS.fi

Konsta Kurikka näkee paljon samaa pesäpallon heittämisessä ja baseballin syöttöliikkeessä. ”Baseballissa koetetaan saada alakropasta työnnettyä mahdollisimman paljon vauhtia, kun lähdetään heittämään paikaltaan. Takajalalla eli ponnistavalla jalalla on iso merkitys siinä, että saadaan ihan viimeiset kilometrit heitosta irti”, hän sanoo.­

Matkalla mahdottomaan

Syksyllä pesäpallon SM-kultaa voittanut Konsta Kurikka haluaa kokeilla siipiään baseballin ammattilaisena. 20-vuotiaan Kurikan kova syöttö on jo huippupelaajien lukemissa, mutta unelmansa saavuttaakseen hänen on ylitettävä melkoinen vuori.


16.3. 14:00 | Päivitetty 17.3. 7:44

Yhdysvalloista hankitut mittalaitteet raksuttavat Leppävaaran urheilupuistossa, kun Konsta Kurikan käsi sivaltaa piiskan lailla baseballpallon matkaan.

Laitteiston avulla Kurikan heitot voidaan purkaa atomeiksi. Analyysin tueksi on tarjolla faktaa heiton nopeudesta, pallon liikesuunnista, syöttömatkan aikaisista kierteistä sekä pallon pyörimisnopeudesta.

”Olemme saaneet semmoista faktaa, mitä voidaan verrata Major Leaguen syöttäjiin”, Suomen Baseball- ja softball-liiton puheenjohtaja sekä miesten maajoukkueen general manager Jukka Ropponen kertoo.

Espoolaiseen urheiluhalliin rakennetun syöttökummun päällä harjoitteleva Kurikka on heittänyt baseballpalloa parhaimmillaan 94 mailin eli 151,3 kilometrin ja tavallista pesäpalloa 159 kilometrin tuntivauhdilla.

Kovan syöttönsä eli fastballin 20-vuotias urheilija on heittänyt sääntöjen mukaisesti eli paikaltaan ja oikeasta syöttöasennosta. Lisäksi syötöt ovat päätyneet oikeaan osoitteeseen.

”Kun kävin viime keväänä heittämässä ensimmäistä kertaa, niin moni yllättyi, miten syötöt menivät sinne catcherin [eli siepparin] hanskaan. Se on suht tärkeä juttu. Hyvä, että se onnistui jo nyt”, Kurikka sanoo.

Pesäpalloilija Konsta Kurikka hioi baseballsyöttöään tiistaina Espoon Leppävaarassa. Baseball- ja softball-liiton puheenjohtaja Jukka Ropponen mittasi taustalla heittojen nopeuksia.­

Kurikka kertoo kuulleensa, että pesäpalloilijat heittävät pallon syöttökummulta yleensä yli tai ohi, joten heitoissaan onnistuneen juvalaislähtöisen palloilulahjakkuuden lajikokeilu on käynnistynyt lupaavasti.

”Uskon, että kaverilla on potentiaalia parantaa reilusti. Nyt hänen syöttönsä tulee vielä melkein luontaisilla ominaisuuksilla, mutta tuo nopeus on sellainen, millä monet Major Leaguen syöttäjät syöttävät. Toki heillä on sitten myös muita taitoja lisäksi”, Ropponen näkee.

Aloittavien syöttäjien fastball-keskiarvo on pyörinyt MLB:ssä viime vuosina hieman alle 93 mailin eli vajaan 150 kilometrin tuntinopeuksissa. Pelkkä kova syöttö ei kuitenkaan riitä edes keskitasoiselle syöttäjälle.

Kurikka myöntää, että erilaisten syöttöjen harjoittelu on ollut vähäistä. Keväällä ylioppilaaksi Sotkamon urheilulukiosta kirjoittava Kurikka aloitti tammikuussa varusmiespalveluksensa Kainuun prikaatin huoltokomppaniassa.

Kiireinen nuorukainen kertoo saaneensa harjoitteluunsa arvokasta tukea New York Yankeesin Euroopan-kykyjenetsijältä Troy Williamsilta.

”Hän on laittanut klippejä ja vinkkejä, miten erilaisia syöttöjä syötetään. Siitä on ollut iso apu”, Kurikka kiittelee.

 ”Toki se on iso markkina, ja siellä on paljon yrittäjiä.”

Konsta Kurikka haaveilee urasta baseballin ammattilaisena.­

Tavoitteensa Kurikka on asettanut korkealle. Baseballin maajoukkuerinkiin valittu pesäpalloilija haluaa päästä uudessa lajissaan ammattilaiseksi asti.

Unelmansa saavuttaakseen suomalaisen on ylitettävä vuori, joka ei ole aivan pieni. Lapsuusvuosista lähtien baseballia harrastaneet Kurikan ikätoverit ovat hioneet syöttöjään vähintään sadoillatuhansilla heitoilla.

Tehoharjoittelun esimerkin Kurikka löytää läheltä. Maajoukkuerinkiin Kurikan tavoin kuuluva lukkarilegenda Toni Kohonen kertoi keväällä 2018 HS:n haastattelussa nostavansa pelkästään talvikauden aikana 55 000 syöttöä.

Vaikka Kohosen tekemien toistojen määrä olisi muutaman kuukauden sijaan koko vuoden saldo, kasvaisi luku vuosikymmenessä yli puoleen miljoonaan syöttöliikkeeseen – ja tällaista pelaajamassaa on valtavasti.

”Toki se on iso markkina, ja siellä on paljon yrittäjiä. On kuitenkin hyvin poikkeuksellista, että jostain löytyy 19–20-vuotias kaveri, jonka käsi on täysin kunnossa, eikä kierteiden harjoittelua ole tehty liian aikaisin”, Ropponen sanoo.

”Onhan se iso haaste, mutta en todellakaan pidä sitä mahdottomuutena. Minulla on aika iso lahja heittämiseen, ja uskon oppivani uudet heitot suht nopeasti. Mikään ei tule itsestään, vaan töitä pitää tehdä”, Kurikka lisää.

 ”Konsta olisi itse asiassa jo saanut koesopimuksen, ellei olisi tätä koronapandemiaa.”

Konsta Kurikan kova heittokäsi on tehnyt vaikutuksen baseball-piireissä aina ulkomaisia ammattilaisorganisaatioita myöten.­

Kova työkään ei aina tuo toivottua palkintoa, ja siksi Kurikan on tärkeää päästä ympäristöön, jossa on mahdollista kehittyä rauhassa.

”Ei ole oikein heittää vain jonnekin kaveria, jolla ei ole baseballtaustaa. Että tuossa on pari peliä – jos onnistut, niin hyvä ja jos et, niin se on siinä”, Ropponen muistuttaa.

Siksi katseet ovat nyt muun muassa Japanissa. Nousevan auringon maassa on jo kaksi ammattilaisseuraa, jotka ovat osoittaneet kiinnostuksensa Kurikkaa kohtaan.

”Konsta olisi itse asiassa jo saanut koesopimuksen, ellei olisi tätä koronapandemiaa. Toisena vaihtoehtona on käydä pelaamassa vuosi tai kaksi Yhdysvaltain yliopistosarjoissa”, Ropponen kertoo.

Ammattilaisuus, käytännössä palkan saaminen urheilusta, sulkee yliopistojen ovet. Ropponen ei usko rahan olevan ongelma Superpesistä ensin Imatran Pallo-Veikoissa ja nykyisin Sotkamon Jymyssä pelaavan Kurikan tilanteessa.

”Eihän NCAA tunne, että semmoista lajia kuin pesäpallo on olemassa, eli eivät he silloin noteeraakaan sitä. Pesiksessä korvaukset ovat enemmänkin suuria kulukorvauksia. Emme näe sitä ongelmana, mutta on ihan oikea pointti, että siitä on pidettävä huoli. Se on myös kommunikoitava oikein, ettei tule väärinkäsityksiä.”

Baseballin lyöntiliike on lähes samanlainen kuin pesäpallossa paikaltaan lyötäessä, Konsta Kurikka sanoo.­

Urheilua seuraavat massat tuntevat Jukka Ropposen jääkiekon parista. Hän on muun muassa Kiekko-Espoon, Jokerien, Bluesin ja Zürich Lionsin entinen maalivahtivalmentaja, jonka opissa Ari Sulander varttui 14-vuotiaasta pojanklopista 42-vuotiaaksi konkarivahdiksi.

Ropposella, 62, on vahva tausta myös pesäpallossa ja baseballissa. Hän on Helsingin Puna-Mustien kasvatti, joka aloitti baseballin Ruotsissa 1977 ja toi lajin Suomeen seuraavalla vuosikymmenellä Erkki Heikkilän kanssa.

Lajiliitto perustettiin 1981, ja Ropposesta tuli sen ensimmäinen puheenjohtaja. Hän voitti urallaan seitsemän SM-kultaa, toimi maajoukkueen syöttäjänä ja valittiin ensimmäisenä lajin suomalaiseen kunniagalleriaan Hall of Fameen.

Nyt Ropponen puhuu innokkaasti uudesta, tiistaina julkistetusta strategiasta ja yhteistyöstä Pesäpalloliiton kanssa. Mallina on yksi liitto, yksi strategia ja kolme lajia, ja perinteiset pesäpalloseurat ottavat sen myötä uudet lajit ohjelmaansa. Seinäjoen JymyJussit kokoaa baseballjoukkueen jo tulevalle kaudelle.

”Tuomme lajit ilmi yhdessä joka paikassa ja haemme yhteistä isoa etua lajeille. Uskon, että tässä on erittäin hyvä sauma tehdä oikeaa asiaa”, Ropponen sanoo.

”Nostan hattua, että pesäpalloväki on ollut hyvin valveutunutta. Yhteinen etu on ymmärretty hyvin, eikä omaa kapeaa aluetta katsota nurkkakuntaisesti ja perisuomalaisesti. On nähty se iso kuva, mihin maailma menee.”

 ”Se ei ole pesiksestä pois, jos siinä sivussa heittelee baseballia.”

Konsta Kurikka heittää baseballpalloa paikaltaan yli 150 kilometrin tuntinopeudella.­

Myös baseballin maajoukkue on brändätty uudelleen. Aiemmin Mäyrinä tunnettu joukkue toimii jatkossa nimellä Karhut. Tiistaina nimetyssä maajoukkueringissä on mukana kolme nykyistä superpesispelaajaa.

Kurikan ja Kouvolan Pallonlyöjissä pelaavan Kohosen lisäksi ryhmään kuuluu Hyvinkään Tahkon helsinkiläinen Luka Raesmaa, joka löi viime kesänä kunnarin ensimmäisellä lyöntivuorollaan Superpesiksessä.

Kaikki kolme pelaavat syöttäjinä myös baseballin SM-sarjassa, mikäli pesäpallokiireiltään ehtivät. Kurikan seura on Espoo Expos, Kohosen Lahti Pirates ja Raesmaan Helsinki Mets.

”Jymy on suhtautunut tähän hyvin ja myötämielisesti. Molemmilla on sama ajatus, että se ei ole pesiksestä pois, jos siinä sivussa heittelee baseballia”, Kurikka kiittelee.

Ropponen kokee pesäpalloilijoiden mukana olon suurimpana merkityksenä sen, että Kurikan tapainen pelaaja voi näyttää pesäpallosta löytyvän pelaajia, jotka ovat kansainvälisillä mittareilla huippu-urheilijoita.

”Se mittaus on tavallaan puuttunut tähän saakka. Ja kun saamme ensimmäiset ammattilaiset, niin muuttaahan se katsantokantaa, kun näkee, että täältä on oikeasti mahdollista päästä ulkomaille.”

Baseball- ja softball-liiton puheenjohtaja Jukka Ropponen uskoo, että Konsta Kurikalla on mahdollisuudet edetä baseballissa mihin asti tahansa.­

Kohti baseballkenttiä tähyävä Kurikka toteutti yhden uransa suurimmista tavoitteista voittaessaan pesäpallon miesten Suomen mestaruuden. Hän kuvailee viime syksyistä voittoa unelmiensa täyttymykseksi.

”Olen aina halunnut voittaa Suomen mestaruuden, ja voittaa sen Sotkamon Jymyssä. Se on ollut unelmani lapsesta saakka, ja kun se toteutui kahden lapsuudenidolin kanssa, niin olihan se todella hieno juttu.”

Nuo esikuvat olivat pelinjohtaja Jani Komulainen ja kapteeni Roope Korhonen. Kurikka vei keväällä Jymyn historian kaikkien aikojen kovimman heiton nimiinsä juuri Komulaiselta.

Kurikka heitti pesäpalloa tutkaan vauhdin kanssa 159 kilometriä tunnissa, kun Komulaisen ennätys oli 158 kilometriä tunnissa.

”Se oli ihan hauska juttu, ja Jani vielä mittasi sen heiton”, Kurikka sanoo.

”Minulla on kuitenkin vielä jonkin verran matkaa siihen, että vien Janilta muita ennätyksiä. Hänellä riittää noita mitaleita kaapissa sen verran, että pitää kävellä edelleen jalat maassa.”

 ”Jos Konsta heittäisi tänä päivänä 88 mailia, niin hän olisi tusinatavaraa.”

Pesäpallossa Kurikan tontti löytyy polttolinjasta, mihin kovakätinen pelaaja istuu ulkopelissä luontevasti. Kovat polttoheitot eroavat hänen mukaansa merkittävästi baseballin kovista syötöistä.

”Pesiksessä pääsee aika harvoin heittämään parhaasta mahdollisesta asennosta – ja jos sellainen lyönti tulee, niin ei tarvitse heittää täysillä, koska silloin lyönti on jollain tavalla epäonnistunut”, hän kokee.

Baseballin syöttöliikkeisiin Kurikka tarvitsee paikaltaan heittäessä myös enemmän apua alakropastaan. Heitto kuormittaa sekä olkapäätä että yläselän lihaksia lavan vierestä.

Ropponen uskoo Kurikan omaksuvan monipuolisemman syöttövalikoiman, hidastetun ja kierresyötön, ensimmäisen kautensa aikana. Jo nykyinen kontrolloitu fastball voisi riittää rahakentille.

”Sillä pystyisi jo hyvin olemaan ammattilaisjoukkueessa short relief pitcher, eli pystyisi tekemään näitä yhden–kahden vuoroparin osioita pelin loppupäässä”, hän kokee.

”Jos Konsta heittäisi tänä päivänä 88 mailia, niin hän olisi tusinatavaraa. Mutta kun tuon ikäinen kaveri, joka ei ole pelannut baseballia, tulee ja syöttää 94 mailia, niin niitä ei enää olekaan. Kun Konsta saa pelata rauhassa vuoden tai kaksi ennen näytönpaikkojaan, kaikki on mahdollista.”

 ”Uskon, että saan syöttööni lisänopeutta voimaharjoittelun avulla.”

Konsta Kurikka kuuluu tiistaina julkistettuun baseballin miesten maajoukkueeseen.­

MLB-historian kovin syöttö nähtiin syyskuussa 2010, kun Cincinnati Redsin kuubalaissyntyisen Aroldis Chapmanin syötön nopeudeksi mitattiin 105,1 mailia eli 169,1 kilometriä tunnissa.

Nykyisin New York Yankeesissa pelaava Chapman ei ole enää MLB:n kovakätisin syöttäjä. Titteli kuuluu St. Louis Cardinalsin Jordan Hicksille, joka syötti peräti 21 kovinta fastball-syöttöä kaudella 2019.

Paras noteeraus oli 104,3 mailia eli 167,9 kilometriä tunnissa. Toukokuussa 2018 Hicks puhkaisi 105 mailin haamurajan kahdesti samassa ottelussa. Viime kausi jäi Hicksiltä väliin koronaviruspandemian vuoksi.

Chapman ja Hicks ovat äärimmäisiä esimerkkejä kovakätisistä syöttäjistä, eikä vastaavien tulosten odottelu Kurikalta ole millään tavalla realismia. Hän kuitenkin uskoo rikkovansa jatkossakin omia ennätyksiään.

”Uskon, että saan syöttööni lisänopeutta voimaharjoittelun avulla. Tekniikka on jo aika hyvällä mallilla, ja vahvistan pieniä lihaksia koko ajan kuminauhoilla ja painavammilla palloilla. Sillä saadaan puristettua muutama kilometri lisää vauhtia”, hän arvioi.

”Paikat kestävät kyllä, ja olen heitellyt aika isoja määriä pesäpalloakin.”

Baseballin fastball-syöttöjen lukemat ovat urheilun huipputasoa. Vertailukohtaa voi hakea vaikkapa keihäänheitosta, jossa 90-metrisiin keihäskaariin vaaditaan keihään lähtönopeudeksi noin 30 metriä sekunnissa eli 108 kilometriä tunnissa.

Konsta Kurikka pitää baseballin lyöntiliikettä aika lailla samanlaisena kuin pesäpallon vauhdittomissa lämmittelylyönneissä: ”On siinä paljon samaa, mutta se on ylivoimaisesti vaikein asia tuossa baseball-hommassa se lyöminen”, hän sanoo.­

Ensimmäisen maaottelunsa Kurikka pelaa jo toukokuussa, mikäli koronavirustilanne sallii. Suomi isännöi Viroa ja Norjaa Helsingin Myllypurossa, ja Kurikalle on kaavailtu näyttöpaikkaa jompaankumpaan otteluun.

Tulevaisuudessa Kurikka haluaisi mitata tasonsa baseballin ykkösmaassa Yhdysvalloissa.

”Jää nähtäväksi, mihin sitä sitten päätyy. Tarkoitus olisi lähteä koittamaan tuota hommaa johonkin ensi syksynä. Toivottavasti riittäisi, että pääsisi pelaamaan ammatikseen”, hän sanoo.

Kurikka on nuoresta iästään huolimatta ollut monenlaisissa painepaikoissa. Hän joutui jo 18-vuotiaana tilanteeseen, jossa sekä IPV että Jymy kokivat tehneensä sopimuksen Kurikan kanssa.

Lopulta Kurikka todettiin syksyn 2019 välimiesmenettelyssä Jymyn pelaajaksi. Menettely päättyi sovintoratkaisuun, eikä sen sisältöä julkistettu.

”Minulla ei missään vaiheessa ollut mitään pelkoa tai semmoista. Oli aika itsestäänselvä juttu, miten se ratkesi, mutta kyllähän se vähän negatiivinen asia oli”, Kurikka sanoo.

Jukka Ropponen on Baseball- ja softball-liiton puheenjohtaja. Suuri yleisö tuntee hänet jääkiekkomaalivahtien valmentajana, mutta Ropposen tausta pesäpallossa ja baseballissa on vuosikymmenten mittainen.­

Kunnianhimoinen olympiatavoite

Vaikka pesäpalloilijat ovatkin tehneet olympiadebyyttinsä näytöslajina jo Helsingissä 1952, on lajin harrastajia vaikea kuvitella osaksi nykypäivän urheilun megatapahtumaa.

Tilanne voi kuitenkin olla toinen jo seitsemän vuoden kuluttua, mikäli Baseball- ja softball-liiton äärimmäisen kunnianhimoinen tavoite osallistumisesta Los Angelesin olympialaisiin toteutuu.

”Superpesiksen naiset ovat kovan tason urheilijoita kansainvälisestikin mitattuna. En usko, että suomalaiset edes ymmärtävät, kuinka tasokasta porukkaa meillä on ja kuinka hyvin he treenaavat”, liiton puheenjohtaja Jukka Ropponen sanoo.

”Todella hieno mahdollisuus. Erittäin hyvä juttu, että tämmöinen on tullut”, baseballin miesten maajoukkuerinkiin kuuluva Konsta Kurikka lisää.

Tie olympialaisiin on historian valossa pitkä ja kivinen. Suomesta on koottu joukkue kaksiin softballin EM-kisoihin, ja menestys on ollut vaatimatonta.

Vuonna 1988 Suomi sijoittui Tanskan Hørsholmissa pelatussa yhdeksän joukkueen turnauksessa kuudenneksi.

Edelliset EM-kisansa Suomi pelasi juuri naisten Superpesiksestä kootuilla pelaajilla vuonna 2005. Suomi jäi Prahassa pelatun kymmenen joukkueen B-sarjan jumboksi hävittyään kaikki ottelunsa.

”Lähdemme rakentamaan joukkuetta eri tavalla. Ei niin kuin silloin, kun kokeilimme edellisen kerran ja otimme vanhoja kokeneita pelaajia”, Ropponen sanoo.

Nyt suunnitelmissa on luoda rauhassa ryhmä Superpesiksessä ja Ykköspesiksessä pelaavista naisista. Tarkoitus on mahdollistaa molempien lajien pelaaminen.

”Meillä on 3–4 vuotta aikaa olla Euroopan kärkipään porukka. Vuoden 2027 EM-kisoissa on oltava ihan kärjessä, että saadaan se olympiapaikka”, Ropponen sanoo.

Softball nousi olympialajiksi Atlantassa 1996 ja putosi kisaohjelmasta Pekingin olympialaisten jälkeen 2008. Laji palaa viiden renkaan kisoihin Tokiossa.

”Jos kokoaisimme tänä päivänä joukkueen ja menisimme kisoihin, niin heittäminen ja kenttäpeli ovat jo Euroopan kärkiluokkaa, mutta syöttämisessä ja lyömisessä on kehitettävää”, Ropponen uskoo.

Konsta Kurikka

20-vuotias pesäpalloilija. Syntynyt tammikuussa 2001 Juvalla.

Siilinjärven Pesiksen kasvatti, pelaa Sotkamon Jymyssä.

Pesäpallossa SM-kultaa miehissä 2020 sekä pojissa 2020, 2019 ja 2017.

Kuuluu baseballin maajoukkuerinkiin. Edustaa seuratasolla Espoo Exposia.

Kirjoittaa tänä keväänä ylioppilaaksi Sotkamon urheilulukiosta.

Aloitti tammikuussa varusmiespalveluksensa Kainuun prikaatissa.

Heittänyt pesäpalloa vauhdin kanssa tutkaan 159 kilometriä tunnissa sekä baseball-palloa paikaltaan 151 kilometriä tunnissa.

Miesten Superpesiksen runkosarjassa 83 ottelua, 11+69=80 lyötyä ja 52 tuotua juoksua sekä 276 kärkilyöntiä. Pudotuspeleissä 8 ottelua, 0+2=2 lyötyä ja 2 tuotua juoksua sekä 14 kärkilyöntiä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat