Aki Riihilahti ihmettelee urheilun kohtelua koronaviruskriisissä: ”On pänninyt, että kaikkia rajoitetaan samalla tavalla” - Urheilu | HS.fi

Aki Riihilahti ihmettelee urheilun kohtelua koronaviruskriisissä: ”On pänninyt, että kaikkia rajoitetaan samalla tavalla”

HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti kaipaa enemmän suunnitelmallisuutta ja parempaa viestintää koronaepidemian kukistamisessa.

Aki Riihilahti haluaa enemmän suunnitelmallisuutta ja parempaa viestintää koronavirusrajoitteisiin. Kuva vuodelta 2019.­

25.3. 2:00 | Päivitetty 25.3. 10:52

Jalkapallon Veikkausliiga-seuran HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti sanoo suoraan, että urheilun kohtelu koronaviruspandemian aikana on ihmetyttänyt.

Urheilua ja liikuntaa on rajoitettu vuoden kestäneen koronaviruskriisin aikana merkittävästi, ja monissa lajeissa suurin osa otteluista on pelattu ilman yleisöä tai rajoitetulle katsojamäärälle.

Riihilahti korostaa, että terveyden pitää tietysti olla etusijalla rajoitustoimista päätettäessä, mutta hän kaipaisi erityisesti enemmän suunnitelmallisuutta ja parempaa viestintää.

”Nyt on ollut aikaviive ja suunnitelmallisuuden puute. Tuodaan viikoittain eri rajoituksia ja viestitään niistä ristiriitaisesti ja vasta kun tilanne on jo käsillä. Se on mahdoton yhtälö järkevän toiminnan kannalta”, Riihilahti sanoo.

Lisäksi kaiken urheilun heittäminen samaan koriin ihmetyttää.

”Tapahtumat ja tapahtumapaikat ovat erilaisia. On aivan eri asia olla sisällä tai ulkona. On pänninyt, että kaikkia rajoitetaan samalla tavalla: niin ammattimaisia tapahtumia organisoiduissa olosuhteissa kuin sattumanvaraisia kokoontumisia”, Riihilahti arvioi.

”Yleisöltä tulee paljon palautetta, että urheilua ja liikuntaa on rajoitettu ihmisten kohtaamisina monta muuta vastaavaa elämän osa-aluetta rankemmin. Kohtelua on vaikea ymmärtää.”

Riihilahti on ollut osana opetus- ja kulttuuriministeriön asettamaa työryhmää. Se on laatinut esityksen, jossa on portaat erilaisten yleisötilaisuuksien asteittaiseen avaamiseen koronavirustilanteen parantuessa.

Tautitilanteen kehitykseen sidottu suunnitelma esiteltiin maanantaina ja luovutettiin valtioneuvostolle.

”Nyt urheilu-, liikunta- ja tapahtuma-ala on hoitanut hommansa vastuullisesti verrattuna muuhun yhteiskuntaeloon, vaikka on jo vuoden mennyt sellaisessa usvassa, ettei tiedetä, mitä ensi viikolla tapahtuu”, Riihilahti sanoo.

”Tarvitaan näkymä ja selkeys, mitä mikäkin pandemian tilanne tarkoittaa, sillä viikoittaisten viranomaispäätösten kanssa eläminen on täysin mahdotonta toiminnallisesti ja liiketoiminnallisesti.”

Työryhmän esityksen lisäksi ministeriölle on esitelty kansainvälisesti monissa maissa oleva malli takuutuesta, jonka mukaan urheilu- tai muun tapahtuman järjestäjä saisi valtiolta tukea, jos monta vuotta järjestetty tapahtuma perutaan tai sitä rajoitetaan terveysturvallisuuden perusteella.

”Kaikki ymmärtävät rajoitukset ja sen, että terveys ajaa muun edelle, mutta yleisen hyvinvoinnin isoiksi maksumiehiksi jäävät rajoitusten vuoksi matkailu-, tapahtuma-, urheilu- ja ravintola-ala. Olisi aika luontevaa, että elinkeinovapauden rajoittamista jollain tavalla kompensoitaisiin.”

Veikkausliigan hallitseva mestari HJK on tuloksellisesti ollut hyvässä vireessä, ja Suomen cupin alkulohko hoitui puhtaalla pelillä.

Veikkausliigan alkua siirrettiin parilla viikolla niin, että europeleihin osallistuvat joukkueet aloittavat kautensa 24. huhtikuuta ja muut toukokuun alussa. Tästä aikataulusta ei Riihilahden mukaan ole kilpailullisesti mahdollista joustaa.

Tämä tarkoittaa, että ottelut on aloitettava todennäköisesti ilman yleisöä. Riihilahti on kuitenkin toiveikas, että yleisöä saataisiin katsomoihin kesän alkuun mennessä.

”Uskon, että saadaan hyviä tapahtumia nopeammin kuin uskotaankaan. Viime vuoteen verrattuna uskon, että vuodesta tulee huomattavasti parempi myös yleisön suhteen. Mutta senhän määrittelevät pandemia, terveys ja viranomaiset.”

HJK teki Riihilahden mukaan viime vuonna taloudellisesti noin nollatuloksen, mutta monella muulla seuralla yleisötulojen pieneneminen murto-osaan suunnitellusta vavisutti toimintaa huomattavasti enemmän.

”Toista vuotta noin vahvoilla rajoituksilla vetäminen tekee ottelutapahtumista liiketoiminnallisesti mahdottomia. Näen suurta huolta monesta seurasta ja myös monesta perinteisestä seuratoimijasta.”

Seurojen ahdinkoon liittyy myös kymmenientuhansien lasten ja nuorten harrastuksen loppuminen, kun mielekästä toimintaa ei ole ollut tarjolla. Riihilahti näkee kaksi tärkeää asiaa harrastuksen jatkumisen tai siihen palaamisen edellytyksenä: valmentajat ja olosuhteet.

”Avainasemassa on valmentajien pysyminen toimessa motivoituneena. Sen lisäksi kuntien kannattaa olla huolellisia olosuhteiden ja niihin liittyvien kustannusten kanssa. Olosuhteet ja valmennus ovat isoimmat asiat, että joku kehittyy tai pysyy pitkään harrastustoiminnassa mukana.”

Riihilahtea sapettaa se, että urheilua ja sen merkitystä muistetaan korostaa juhlapuheissa mutta vaikealla hetkellä iso osa urheilusta ja seuroista tuntuu unohtuvan ja jäävän päätösten ja tukien ulkopuolelle.

Yhdeksi syyksi urheilun unohtamiseen hän arvioi monimuotoisen kentän, jolle voi olla vaikea kehittää tarkoituksenmukaisia tukimalleja. Lisäksi peiliin katsominenkaan ei olisi Riihilahden mukaan pahitteeksi.

”Ei ole ehkä oltu selkeitä siinä, miten tuotettua arvoa, mittareita ja toimenpideratkaisuja tuodaan esiin. Paljon on kiinni myös omasta tekemisestä ja arvon osoittamisesta, jotta jonkun olisi helpompi päättää työkaluista meille. Moni on kova puhumaan, mutta vaatii paljon työtä löytää oikeita ratkaisuja.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat