Synnyinkunnan suursuosikki - Urheilu | HS.fi

Kontiolahden Urheilijoita edustava Kaisa Mäkäräinen kilpaili viikonloppuna lapsuudenmaisemissaan Ristijärven Saukkovaaralla. Kisaradan viimeinen nousu nimettiin SM-kisoissa Kaisan nousuksi, ja Mäkäräinen ohitti nimikkonousussaan muun muassa Tellervo Rannon.­

Synnyinkunnan suursuosikki

Oman nimikkonousun Ristijärven Saukkovaaralle saanut Kaisa Mäkäräinen kilpaili syntymäkunnassaan ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen. Hän sijoittui sunnuntaina hiihdetyssä 30 kilometrin vapaan hiihtotavan SM-kilpailussa viidenneksi.


28.3. 17:22

Ristijärvi

2000-luvun suomalaisiin menestysurheilijoihin kuuluva Kaisa Mäkäräinen sai viikonloppuna lämpimän vastaanoton synnyinkunnassaan Ristijärvellä.

Mäkäräinen kilpaili lapsuuden maisemissaan kahdella matkalla, ja vaikka yleisöä ei ladunvarteen päästettykään, vapaaehtoisen talkooväen lehmänkellot kilkattivat ja kannustushuudot raikuivat aina Mäkäräisen sivakoidessa näköpiiriin.

Nykyään kuntohiihtäjäksi itseään kutsuva Mäkäräinen, 38, asui Ristijärvellä lukioikäiseksi saakka, mutta edellisistä kisoista Saukkovaaralla on aikaa.

”En muista tarkkaan, mutta mielestäni en ole hiihtänyt täällä silloin, kun olen asunut Joensuussa”, Mäkäräinen arveli.

Sotkamon urheilulukion käynyt Mäkäräinen muutti Joensuuhun vuonna 2003.

 ”Mielestäni en ole hiihtänyt täällä silloin, kun olen asunut Joensuussa.”

Mäkäräisen merkitys kasvattajaseuralleen on yhä valtava, ja hänen kotikylältään Pyhännänkylältä oli paljon väkeä SM-kisojen organisaatiossa. Kilpailunjohtaja Arto Tolonen piti Mäkäräisen osallistumista äärettömän tärkeänä.

”Vielä tärkeämpää se olisi ollut, jos yleisöä olisi päässyt paikalle. Olisimme pyörittäneet lipputuloilla junioritoimintaa vuosien ajan”, Tolonen sanoi.

Mäkäräinen sijoittui 30 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa viidenneksi. Eroa kultamitalisti Riitta-Liisa Roposeen kertyi lähes kaksi minuuttia, mutta mitali jäi alle minuutin päähän.

”Minulla oli niin paljon huonompi suksi, että kun lähdimme laskupätkille, ei ollut mitään jakoja pysyä ’Ritun’ perässä”, Mäkäräinen sanoi.

Hän kertoi luiston olleen hyvä noin seitsemän kilometriä. Raskaat olosuhteet ja kova vauhti sysäsivät avauskierroksen nautinnon taka-alalle.

”Pelkäsin, miten paljon tummun viimeiselle kympille.”

 ”Pelkäsin, miten paljon tummun viimeiselle kympille.”

Kaisa Mäkäräinen (vas.) ja 30 kilometrin mestari Riitta-Liisa Roponen hiihtivät toisen kympin lenkin aikana yhtä matkaa.­

Hiihtäjät pääsivät Saukkovaaran SM-laduilla haastamaan itseään myös laskettelurinteessä. Vaativa nousu nimettiin kisaviikonloppuna Kaisan nousuksi.

”Kaisan kuokka on äärettömän vahva – se on hänen lyömäaseensa. Kun tuossa tuommoinen nousu on, niin on itsestäänselvää, että se on Kaisan nousu”, Tolonen perusteli.

Mäkäräinen kertoi kuulleensa mukavasta yllätyksestä perjantaiaamuna. Nimikkonousu tarjosi haastetta etenkin 30 kilometrin kisan päätöshetkillä.

”Päätin, että en tule ankkaa tuohon loppuun. Kyllä se vetää jalan tönköksi”, hän analysoi.

Myös kultamitalisti Roponen joutui nousussa koville.

”Sanoinkin jo, että toivottavasti minua ei näytetty televisiossa siinä vaiheessa, koska se oli semmoista mäen päälle yrittämistä. Olin ihan nakit siinä vaiheessa.”

 ”Päätin, että en tule ankkaa tuohon loppuun. Kyllä se vetää jalan tönköksi.”

Päälajissaan ampumahiihdossa maailmanmestaruuden ja kaikkiaan kuusi MM-mitalia saavuttanut sekä maailmancupin kokonaiskilpailun kolmesti voittanut Mäkäräinen sai hiihto-oppinsa Saukkovaaralla Ristijärven Pyryn harjoituksissa.

”Kaisa oli pikkutyttö, kun pidimme vaimoni kanssa hiihtokoulua. Kaisa polki jalkaa, puri hammasta ja sanoi, että minä en lähde harjoittelemaan tyttöjen kanssa, vaan minä lähden poikien mukaan”, Tolonen muisteli.

”Hän oli silloin erittäin määrätietoinen ja voimakastahtoinen nuori tyttö.”

Mäkäräisen lapsuudessa latuprofiilit olivat nykyistä helpommat erilaisen kiertosuunnan vuoksi. Viikonloppuna Mäkäräinen pääsi tutustumaan latuihin myös toisesta perspektiivistä Ylen asiantuntijana.

”Jos urheilua tekisi ihan tosissaan, niin ei seisoskelisi neljää tuntia edellisenä päivänä. Kyllä tämä jaloissa tuntui”, hän sanoi ja arvioi tuoneensa perjantain lähetykseen enemmän Ristijärven kuin perinteisen hiihdon asiantuntemusta.

 ”Kaisa polki jalkaa, puri hammasta ja sanoi, että minä en lähde harjoittelemaan tyttöjen kanssa.”

”Päätin, että en tule ankkaa tuohon loppuun. Kyllä se vetää jalan tönköksi”, Kaisa Mäkäräinen analysoi nimikkonousuaan.­

Kolmenkympin mestari Roponen lähti matkaan minuutin myöhemmin kuin Mäkäräinen. Hän saavutti Mäkäräisen toisen lenkin alussa.

”Tulin Kaisan rinnalle ja sanoin, tehdäänkö yhteistuumin hommia ja mennään mieluummin peräkanaa kuin rinnakkain. Niin me sitten vedettiin vähän aikaa yhteisvoimin”, Roponen kertasi.

Kokeneet hiihtäjät paljastivat miettineensä tuolloin vauhdin olevan liikaa.

”Kun hiihdimme ’Ritun’ kanssa, tuntui, että onkohan tämä ihan itsemurhaa. Kovaa mentiin, mutta kunnialla selvisin siitä”, Mäkäräinen sanoi.

”Kun sain Kaisan kiinni, niin mietin, että en minä pysy [mukana], kun se vauhti oli niin hirveää. Kun menin edelle, Kaisa sanoi, että hänestä tuntui samalta”, Roponen sanoi.

 ”Kun hiihdimme ’Ritun’ kanssa, tuntui, että onkohan tämä ihan itsemurhaa.”

Miesten 50 kilometrin kisa päättyi odotetusti Iivo Niskasen juhliin.

Viikonlopun triplamestari kukisti Kari Variksen yli viidellä ja puolella minuutilla (5.39,6). Voittomarginaali on uran suurin.

”Yritin hiihtää tasaista kovaa. Minulla oli mielessä, että saan sen Rukalla hiihdetyn ennätyseron vähän isommaksi, ja onneksi se sinne loppuun tulikin”, Niskanen sanoi vuoden 2016 SM-kisaan viitaten.

Tuolloin Niskanen kukisti Juho Mikkosen hieman yli viidellä minuutilla (5.06,3). Tuoretta voittohiihtoaan Niskanen piti kovan luokan suorituksena.

”Oli varmaan yksi kovimmista keleistä, mitä on ollut. Latukin on kova, kun suoria laskuja ei ollut missään vaiheessa.”

Tuskainen kuninkuusmatka päättyi yllätyskosintaan

1 Eino Vuollet kosi 50 kilometrin kisan jälkeen tyttöystäväänsä Janiika Ojalaa, joka juonittiin kisoihin erikoisluvalla huoltajana. ”Onneksi sain hänet tähän. Piti vielä vähän huijata, että tämä on mahdollisesti viimeinen kilpailuni”, Vuollet sanoi. Iloisesti yllättynyt Ojala jäi lähes sanattomaksi. ”Sanoin vaan, että joo, ja itkin siinä.”

2 Saukkovaaralla hiihdettiin 9 756 metrin mittaista lenkkiä eli naisten kisan tarkka mitta oli 29 kilometriä ja 268 metriä. Miehet hiihtivät 48 kilometriä ja 780 metriä.

3 Riitta-Liisa Roposelle kisa oli henkisesti ja fyysisesti rankka. ”Kun kympin lenkkiä hiihdettiin, siellä oli pitkiä pätkiä, joissa ei ollut väliaikamiehiä, kannustajia ja huoltomiehiä. Piti koko ajan muistuttaa, että pidä itsesi lujilla – tässä on kisa menossa.”

4 Lämpötila pysyi yöllä plussalla, joten pitkät matkat kilpailtiin työmiehen kelissä vettyneillä ja raskailla laduilla. Roponen kertoi sauvojen menneen läpi radasta. ”Sukset imivät tosi paljon”, Kaisa Mäkäräinen lisäsi.

5 Koronavirus esti SM-kisojen järjestämisen vuosi sitten, ja nyt Ristijärvellä kisattiin ilman yleisöä. ”Menetetty katsojatulo ja myynti ovat varovaisen arvion mukaan vähintään satatuhatta euroa”, kilpailunjohtaja Arto Tolonen sanoi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat