Olympia­komiteasta tiukka viesti hallitukselle: ”On kestämätöntä, jos lasten ja nuorten harrastuksia rajoitetaan muutoin kuin aivan välttämättömistä syistä” - Urheilu | HS.fi

Olympia­komiteasta tiukka viesti hallitukselle: ”On kestämätöntä, jos lasten ja nuorten harrastuksia rajoitetaan muutoin kuin aivan välttämättömistä syistä”

Urheilu- ja liikunta kaipaavat hallitukselta selkeää aikataulua ja linjauksia koronaohjeisiin, sillä ensi kesän toiminnan järjestelyissä alkaa olla kiire.

Olympiakomitean Jaana Lautrilan mielestä lasten ja nuorten liikuntaharrastusten koronarajoitukset olisivat voineet olla lievempiä.­

7.4. 2:00 | Päivitetty 7.4. 15:42

Selkeyttä ja konkretiaa, kiitos!

Se on toive, joka kaikuu kirkkaana hallitukselle urheilun parissa toimivilta ihmisiltä. He odottavat päättäjiltä linjauksia siitä millä ehdoilla ja aikataululla koronarajoituksia puretaan ja paluu kohti normaalimpia aikoja voitaisiin urheilussa aloittaa.

Hallitus on neuvotellut exit-strategiasta viime viikolla, ja tietoja odotetaan tällä viikolla.

Jo aiemmin on julkaistu kulttuurialan tapahtumia koskeva ehdotus, joka asetti ehtoja niin valtakunnalliselle kuin paikalliselle tartuntojen ilmaantuvuudelle. Tarkkoja päivämääriä suunnitelma ei sisältänyt, ja esimerkiksi harrastustoimintaan yleisötapahtumapäätöksillä ei ole merkittävää vaikutusta.

HS kysyi viideltä urheilun parissa työskentelevältä ihmiseltä ajatuksia urheilun tarpeista exit-strategiassa . Konkretian kaipuun lisäksi esiin nousivat esimerkiksi rahoituksen turvaaminen kriisistä noustessa sekä lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien nopea avaaminen.

Tampereen Pyrinnön Elisa Hakanen tarkastelee tilannetta monesta näkökulmasta. Hakanen on ensi kesän Kalevan kisojen pääsihteeri sekä Pyrinnön koripallojoukkueen ja koko monilajisen seuran urheilutoimenjohtaja.

Hän sanoo kaipaavansa ratkaisuja, jotka tuovat toimintaan ennakoitavuutta.

”Tarvittaisiin sellaista konkretiaa, jonka avulla pystyttäisiin vähän ennakoimaan. Täälläkin seurataan kerran viikossa, mitä tapahtuu, ja muutetaan sen perusteella ohjeistuksia”, Hakanen sanoo.

Elisa Hakanen­

Samankaltainen toive on Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaalla.

”Jos olisi edes jollain tavalla selkeitä askelmerkkejä ja aikajänteitä, mitä tietyissä pisteissä tapahtuu”, Marjamaa toivoo.

. Suurin ja kiireellisin toive olisi päästä avaamaan lasten ja nuorten harrastustoiminta. Pesäpalloliiton toiminnanjohtaja Petri Pitkäranta muistuttaa viime kesän tilanteen iskeneen osin juuri lapsiin ja nuoriin. Mestarit pääsarjassa ratkottiin, mutta esimerkiksi suuria leirejä jouduttiin perumaan.

”Lasten ja nuorten leirien peruuntuminen oli viime kesänä katastrofaalinen isku, joka iski kesän kohokohtiin ja vaikutti myös perheiden kokoontumisiin”, Pitkäranta sanoo.

Ratkaisuja Suomen avaamisesta odottavat tällä hetkellä esimerkiksi Stadi cupin järjestäjät. Tyttöjen jalkapalloturnaus on määrä järjestää Helsingissä kahden kuukauden kuluttua, 10.–13. kesäkuuta. Viime kesänä turnausta ei pystytty järjestämään. Vuonna 2019 turnaus kokosi 4 000 pelaajaa.

”Päätöksiä turnauksesta pitäisi tehdä toukokuun alussa. Sen suhteen on paljon ristiriitaisia ajatuksia. Haluaisimme, että lapset ja nuoret pääsevät pelaamaan. Se on ykköstavoite”, sanoo turnauksen toiminnanjohtaja Minna Kauppinen.

”Tässä vaiheessa tarvittaisiin konkretiaa mihin tarttua. Mielellään haluaisimme jo tässä vaiheessa tietää, mitkä ovat stepit, joihin pitää päästä, että turnaus voisi toteutua.”

Lasten ja nuorten harrastamisen avaamisen puolesta liputtaa myös Olympiakomitea. Olympiakomitean seura- ja jäsentoiminnan johtaja sekä Nuorten akatemian hallituksen jäsen Jaana Laurila sanoo, että hallituksen pitäisi pystyä päätöksillään luomaan luottamusta ja oikeudenmukaisuuden tunnetta.

Laurilan mukaan päätöksien pitää olla läpinäkyvästi perusteltuja ja pohjautua tutkittuun tietoon. Hän kiittelee, että koronakriisin aikana keskusteluyhteys terveysviranomaisten ja Olympiakomitean välillä on toiminut hyvin.

Petri Pitkäranta­

Laurilan mielestä lasten ja nuorten liikuntaharrastusten rajoitukset olisivat voineet olla lievempiä. Hän hämmästelee tilannetta, jossa nuoret voivat oleilla ryhmissä ulkona, kaupungilla ja kauppakeskuksissa mutta eivät harrastustoiminnassa.

”On kestämätöntä, jos lasten ja nuorten liikuntaharrastuksia rajoitetaan muutoin kuin aivan välttämättömistä syistä. On vaikea ymmärtää sitä, miksi lapset eivät voisi osallistua ohjattuun harrastustoimintaan illalla koulujen saleissa, kun he voivat käydä koulua ja osallistua koulun liikuntatunneille päiväsaikaan noissa samoissa saleissa”, Laurila sanoo.

Laurilan mukaan harrastustoiminnasta on pudonnut pois kymmeniätuhansia lapsia ja negatiiviset vaikutukset voivat näkyä yhteiskunnassa vuosikymmeniä. Olympiakomiteassa on paitsi tehty kyselytutkimuksia myös nähty korona-ajan lisenssikehitys 90 lajin yhteisestä Suomisport-järjestelmästä.

Liikunnallisuuden yhteyttä koulutus- ja työuriin on tutkittu esimerkiksi vuonna 2017 julkaistussa Jaana Karin taloustieteen alan väitöskirjassa. Karin väitöskirjan mukaan liikunnallisilla lapsilla oli korkeammat arvosanat peruskoulun päättötodistuksessa, korkeammat ansiotulot ja vähemmän työttömyyskuukausia.

”Yksilölliset vaikutukset harrastusten sulkemisesta ovat olleet suuria erityisesti yläkoulu- ja lukioikäisten kohdalla. Monelle nuorelle urheiluharrastus on koulunkäyntiä tukeva voimavara, ja sen sulkeutuminen voi heijastua negatiivisesti myös opintoihin”, Jaana Laurila sanoo.

Minna Kauppinen­

Mukavan kesätapahtuman lisäksi puhutaan myös taloudellisista mahdollisuuksista pyörittää junioriurheilua. Stadi cupin Kauppinen muistuttaa, että monet seurat järjestävät kesällä omia turnauksiaan, jotka ovat osa varainhankintaa. Jos turnaukset eivät kesän aikana pyöri, rahakin jää tulematta.

”Meidän kannaltamme asia on vähän erilainen, kun emme ole niin kiinni päivittäisessä toiminnassa. Mutta jos toinen vuosi peräkkäin joudutaan perumaan turnaus, se on paitsi lapsille ja nuorille iso pettymys myös meille tulevia vuosia ajatellen iso takaisku. Yhdestä vuodesta on selvitty, mutta kovilla ollaan, jos toinen vuosi menee”, Kauppinen sanoo.

Olympiakomitean Laurila nostaa tärkeäksi asiaksi koronakriisistä selviämisen kannalta sen, että urheiluseuroille on tarjolla tukea. Hän muistuttaa seurojen työllistävän noin 10 000 ihmistä.

”Seurat pyörittävät vuosittain yli miljardin euron arvoista toimintaa, joka on yhteiskunnan kannalta välttämätöntä ja jonka korvaaminen muulla tavalla olisi yhteiskunnalle erittäin kallista ja vaikeaa”, Laurila sanoo.

Hänen mukaansa montaa seuraa uhkaa konkurssi tai toiminnan loppuminen talousvaikeuksien vuoksi.

”Vaikka koronakriisi hellittäisi, saatamme olla tilanteessa, jossa seuroille on koitunut niin paljon vahinkoa, että niillä ei ole kykyä toiminnan palauttamiseksi normaalitasolle. Tämän vuoksi on tärkeää, että liikunnan ja urheilun valtionrahoitusta tehostetaan koronasta toivuttaessa”, Laurila sanoo.

Osa toipumista on Laurilan mielestä yleisön päästäminen takaisin katsomoihin tilannekohtaisten arvioiden perusteella.

”Tuhansia ihmisiä vetäviin urheilukenttien ja stadioneiden ulkokatsomoihin voitaisiin turvallisesti ottaa satoja ihmisiä vaikka heti. Pienissä sisätiloissa on toimittava toisin, mutta jos katsomokapasiteetti on urheiluhallissakin vaikka tuhat, niin kyllä sisään voi turvallisesti isoilla turvaväleillä päästää sata ihmistä. Tässä toivoisin harkintaa, sillä jokainen euro on tiukoilla budjeteilla toimiville seuroille kullanarvoinen”, Laurila sanoo.

Timo Marjamaa­

Veikkausliiga on aloittamassa kauttaan joka tapauksessa vielä huhtikuun aikana. Toimitusjohtaja Marjamaa sanoo, että myyntiä on yritetty tehdä seuroissa normaalisti, mutta epävarmuus vaikuttaa.

”Siinä on haasteita, miten ihmiset uskaltavat ostaa, kun ei ole varmuutta, pääseekö paikalle ja mikä on taudin tilanne. Se vaikuttaa käytännön tasolla, mutta jokainen seura yrittää tehdä myyntiä normaalisti, jotta voisi pyörittää toimintaa tässä maassa. Ei meillä ole ylimääräisiä paksuja kassoja tai äärimmäisiä tukipaketteja”, Marjamaa sanoo.

Myös Tampereen Pyrinnössä tilanne näkyy mahdollisuuksissa tehdä kauppaa. Seura järjestää yleisurheilun Kalevan Kisat elokuussa. Tulkinnanvaraiset ohjeet aiheuttavat pohdintoja siitä, miten paljon lippuja uskalletaan laittaa myyntiin.

Viime kesän päätteeksi Tampereella järjestettiin Ruotsi-ottelu. Sen takia suunnitelmia terveysturvallisesta tapahtumasta tehtiin yhdessä viranomaisten kanssa, ja niitä on mahdollista soveltaa tänäkin vuonna.

”Ruotsi-ottelu järjestettiin muutamalle tuhannelle katsojalle. Talouden näkökulmasta siinä on iso ero täyteen katsomoon, mutta oma ajattelukin muuttui. Oli tärkeää pystyä järjestämään Ruotsi-ottelu edes jollain tavalla”, Hakanen sanoo.

Hakasella on myös toive huippu-urheilijoiden asemasta.

”Huippu-urheilijat ovat päässeet harjoittelemaan, mikä on upeaa. Mutta kun ajattelee olympialaisiin valmistautuvaa urheilijaa, niin juuri he tarvitsevat varmuutta. Tiedon, että tällöin kisat oikeasti alkavat ja miten harjoittelua laitetaan ohjelmaan.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat