Judoliiton kevätsiivous - Urheilu | HS.fi

Judoliiton kevätkokouksessa on edessä vääntö puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan asemasta. Kuva on judon SM-kilpailuista vuodelta 2018. Pyry Halonen valkoisessa puvussa ja Klaus Verlin sinisessä.­

Judoliiton kevätsiivous

Liiton kevätkokous päättää, jäävätkö toiminnanjohtajan potkut voimaan vai alkaako puheenjohtajan lähtölaskenta.


12.4. 2:00 | Päivitetty 12.4. 16:11

Suomen Judoliiton kevätkokouksessa viikon päästä Vantaalla ratkeaa, kumpi lopulta joutuu lähtemään: irtisanottu toiminnanjohtaja Pekka Lehdes vai irtisanomista ajanut puheenjohtaja Esa Niemi.

Niemi aloitti Judoliiton puheenjohtajana vuodenvaihteessa ja järjesti lähes ensi töikseen potkut Lehdekselle. Prosessi oli kaikkea muuta kuin yksimielinen, ja on täysin mahdollista, että kevätkokous tahtoo toiminnanjohtajan jatkavan. Se olisi arvovaltatappio puheenjohtajalle ja voisi käynnistää ketjurektion, jossa liiton hallitus vaihtuu.

Muodollisesti kyse on Lahden Judoseuran esityksestä kevätkokoukselle. Seura esitti 17. maaliskuuta, että kokous kumoaisi hallituksen päätöksen toiminnanjohtajan tehtävän lakkauttamisesta ja perustaisi tehtävän uudelleen liiton voimassaolevan toimintasuunnitelman mukaisesti.

Judoliittoon kuuluu yli 120 jäsenseuraa. Palkattuja työntekijöitä on useita ja budjetti normaalivuonna noin miljoona euroa.

Lahtelaisten mielestä liitto tarvitseekin toiminnanjohtajansa tai muuten on ”ilmeinen uhka, että juuri kuntoon saatu valmennusorganisaatio ja huippuryhmän positiivinen kehitys ajautuvat sekaannuksen tilaan tukitoimintojen hankaloituessa”.

Hallituksen niukan enemmistön näkökanta on ollut toinen: toiminnanjohtajan tehtävän lakkauttaminen on ensi askel hallinnon kokonaisuudistuksessa ja hallintouudistus taas väline liiton strategian toteuttamisessa. Siinä tavoitteina ovat arvokisamitali sekä 10 000 rekisteröitynyttä judokaa.

Vaikka nuoret ja parajudokat ovat tahkonneet judon arvokisamitaleja, viimeisestä yleisen sarjan arvokisamitalista on lähes 30 vuotta. Sen toi Jorma Korhonen vuonna 1993. Kuvassa hän ottelee SM-kullasta Mika Mäkelän (alla) kanssa vuonna 1998.­

Kevätkokouksen asetelmia kärjistää entisestään puheenjohtaja Esa Niemen kirjallinen vastaus Lahden Judoseuran esitykseen. Siinä Niemi muistuttaa hallituksen tehtävistä hoitaa liiton varoja ja valita tarpeelliset toimihenkilöt tavalla, joka asettaa liiton selkä seinää vasten.

Niemi on sitonut arvovaltansa lakkauttamispäätöksen taakse tavalla, josta on vaikea peruuttaa. Jos kevätkokous kumoaa tehtävän lakkauttamisen, liiton säännöt pitäisi Niemen mukaan kirjoittaa uusiksi ja hallituksen tehtäviä siirtää yhdistyksen kokoukselle.

Hän kirjoittaa muun muassa:

”Yhdistyksen kokous toimisi näin myös liiton työntekijöiden esimiehenä, ja yhdistyksen kokouksen olisi syytä alkaa kokoontumaan esimerkiksi kuukauden välein päättämään esimiehelle kuuluvista tehtävistä.”

Niemi esittää myös harkittavaksi ”pitäisikö liiton säännöistä poistaa hallitus kokonaan, koska yllä olevilla toimenpiteillä hallituksella ei olisi enää toimivaltaa”.

Pekka Lehdes aloitti Judoliiton toiminnanjohtajana vuonna 1997. Hänet irtisanottiin maaliskuussa.­

Toiminnanjohtajan tehtävän lakkauttaminen valmisteltiin liiton uuden puheenjohtajan Niemen johdolla ripeästi tammi–helmikuussa. Lakkauttamisesta päätettiin liiton hallituksen kokouksessa 3. maaliskuuta.

Judoliittoa vuodesta 1997 palvellut Pekka Lehdes sai irtisanomisilmoituksen 24. maaliskuuta. Työsuhteen kerrottiin päättyvän 24. huhtikuuta eli irtisanomisaika oli kuukausi. Perusteluina irtisanomiselle olivat taloudelliset, tuotannolliset ja toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt. Toiminnanjohtajan tehtävän lakkauttamisen viemisestä Lehdeksen irtisanomiseen asti kerrottiin Judoliiton tiedotteessa 29. maaliskuuta.

Hallituksen päätös ei ollut yksimielinen. Liiton puheenjohtajiston kokoukseen tuomaa esitystä puolsi kuusi hallituksen jäsentä ja vastusti neljä. Liiton puheenjohtajistoon kuuluvat Esa Niemen lisäksi varapuheenjohtajat Teija Meling, Mika Mukkula ja Tero Rönkkö. Heistä Mukkula ilmoitti esitykseen eriävän mielipiteensä ja äänesti esitystä vastaan kolmen muun hallituksen jäsenen kanssa.

Erimielisyyttä aiheuttivat nimenomaan toiminnanjohtajan tehtävän lakkauttamisen perustelut ja irtisanomisen tarve. Vähemmistöön jääneiden pelkona on, että toiminnanjohtajan tehtävän lakkauttaminen haittaa Judoliiton toimintaa.

Judoliiton hallituksen kokouspöytäkirjassa hallinnon kokonaisuudistusta ja toiminnanjohtajan tehtävän lakkauttamista perustellaan muun muassa jäsenmaksutuottojen vähenemisellä.

Epävarmaa on myös liiton tulevaisuudessa saama rahoitus veikkausvoittovaroista ja sitä kautta opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Olympiakomitean tuista.

Edelleen perusteltiin, että talousnäkymän takia on tarve tehostaa toimintaa. Lisäksi hallintoa halutaan organisoida uudelleen ”vastaamaan tulevaisuuden tarpeita riippumatta siitä missä määrin taloudelliset haasteet realisoituvat”. Pöytäkirjassa viitataan myös yhteistyön lisäämiseen muiden kamppailulajiliittojen kanssa.

”Päätökset on tehty parhaan tiedon ja harkinnan valossa, jota hallituksella on kulloinkin ollut”, kertoo Niemi.

Toistaiseksi talous on kuitenkin ollut kunnossa. Koronavuosi 2020 vei tuottoja, mutta myös vähensi kuluja.

Tilikauden 2020 tulos oli plussalla ja liiton oma pääoma yli 147 000 euroa. Liiton rahavarat olivat yli 330 000 euroa.

 Judoliiton henkilöstö pelkää loppuun palamista.

Olympiakomitean varsinaisia jäsenliittoja on 89. Niistä lähes 80:ssa on toiminnanjohtaja. Osa liitoista on pienempiä kuin Judoliitto. Joissakin toiminnanjohtaja on liiton ainoa työntekijä.

Pekka Lehdes kertoo, että vuosituhannen vaihteessa Judoliiton hallinnossa työskenteli toiminnanjohtaja ja toimistosihteeri. Valmentajia oli yksi.

Nyt liitossa työskentelee toiminnanjohtaja, toimistosihteeri, valmennuspäällikkö, päävalmentaja, kaksi nuorten olympiavalmentajaa sekä koulutus- ja nuorisopäällikkö. Henkilöstöä on vuosien varrella lisätty valmennukseen mutta ei hallintoon, vaikka liitto on kasvanut ja jäsenistön tukitarpeet sen myötä.

Nyt hallinnosta on pudotettu pois toiminnanjohtaja, joka oli myös liiton henkilöstön esimies.

Esa Niemen Lahden Judoseuralle kirjoittaman vastineen mukaan kaikki toiminnanjohtajan tehtävät voidaan jakaa olemassa oleville henkilöille, liiton hallitukselle ja valiokunnille sekä tarvittaessa tueksi voidaan ostaa ulkopuolista palvelua.

Toiminnanjohtajan työt eivät toisin sanoen katoa minnekään, vaikka Lehdes ei niitä enää hoida.

Hallituksen jäsen Juha-Matti Salmela mainitsi tästä vastaehdotuksessaan puheenjohtajiston esitykselle helmikuussa. Hän perusteli, että jos toiminnanjohtajan tehtävä lakkautetaan ja työt siirtyvät toiselle, ei tehtävää ole lakkautettu tosiasiallisesti. Salmelan mukaan tämä voidaan tulkita laittomaksi irtisanomiseksi.

Liiton henkilöstö esitti helmikuussa huolensa jaksamisestaan, jos toiminnanjohtajan tehtävä lakkautetaan ja töitä jaetaan toimiston työntekijöille.

”Toiminnanjohtajan vakanssin lakkauttaminen ja tehtävien jakaminen muiden toimi- ja luottamushenkilöiden hoidettavaksi olisi henkilöstön käsityksen mukaan ratkaisu, joka johtaisi liiton toiminnan vääjäämättömään rapautumiseen ja pahimmassa tapauksessa kaaokseen, jäljelle jäävien toimihenkilöiden loppuun palamisiin, sairauslomiin ja jopa irtisanoutumisiin.”

 ”Judon arvojen mukaista on totuudessa pysyminen.”

Hallituksen maaliskuun kokouspöytäkirjan mukaan Mika Mukkula ja Juha-Matti Salmela luonnehtivat toiminnanjohtajan tehtävän lakkauttamisesitystä samoilla sanoilla: ”Minun ja judon arvojen vastainen.”

”Judon arvojen mukaista on totuudessa pysyminen”, Salmela tarkentaa.

Salmelan mielestä taloudelliset perustelut eivät olisi oikeuttaneet henkilöstöpäätöksiin.

”Tase kunnossa, tulos plussalla, ei osoitettua taloudellista katastrofia.”

”Jos päätös tehdään noilla perusteilla, se on huonoa työnantajapolitiikkaa. Jos vastuullista reagointia halutaan ennakolta, silloin keinovalikoima on jokin muu kuin toiminnanjohtajasta luopuminen.”

Kun tuotannollisia ja taloudellisia perusteita irtisanomiselle ei ole, Salmelan mukaan on syytä kysyä, halutaanko irtisanomisella eroon ei toiminnanjohtajasta vaan Pekka Lehdeksestä.

”Onko kyse osittain henkilöstä?”

Tähän Lahden Judoseuran varapuheenjohtaja Sanna Pyykönen sanoo omana mielipiteenään: ”Hallitus teki päätöksen siksi, että Lehdestä kohtaan on antipatioita.”

 ”Joitakin vihamiehiäkin on kertynyt.”

Puheenjohtaja Niemi ei suoraan vastaa kysymykseen, onko hänellä ja Pekka Lehdeksellä ristiriitoja.

”Erilaista puhetta maailmaan mahtuu, ja muutokset aiheuttavat usein vastarintaa. Asia ei tietenkään ole henkilökysymys, vaan toiminnanjohtajan tehtävän lakkauttaminen on vain yksi osa isompaa kokonaisuutta”, Niemi perustelee päätöstä.

Lehdeksen mukaan ristiriitoja oli aiemmin Niemen ensimmäisellä puheenjohtajakaudella.

Lisäksi Lehdes kertoo, että on pitkän uransa aikana joutunut tekemään ratkaisuja, jotka eivät ole miellyttäneet kaikkia: ”Joitakin vihamiehiäkin on kertynyt.”

Toiminnanjohtaja vastaa muun muassa kurinpitoon liittyvistä asioista, jotka harvoin ovat kovin mukavia.

Esa Niemi aloitti toisen kolmivuotiskautensa Judoliiton hallituksen puheenjohtajana tammikuussa. Niemi aloitti tänä vuonna myös Suomen Olympiakomitean hallituksessa.

Aiemmin hän johti Judoliittoa vuosina 2013–2015. Niemeä ei valittu jatkokaudelle. Vuoden 2020 puheenjohtajavaaleissa hän oli ainoa ehdokas.

Esa Niemi aloitti toisen kolmivuotiskautensa Judoliiton johdossa tammikuussa, edellinen kausi oli 2013–2015. Kuva on vuodelta 2016, jolloin hän tarttui SM-viikon pääsihteerin tehtävään.­

Palataan kevätkokouksen asioihin ja Esa Niemen vastaukseen Lahden Judoseuralle: jos kevätkokous kumoaa toiminnanjohtajan tehtävän lakkauttamisen, tarkoittaa se Niemen mukaan hallituksen toimivallan viemistä. Tämä taas edellyttää Niemen mukaan liiton sääntöjen muuttamista niin, että liittokokous ottaa vastuulleen suuren osan hallituksen tehtävistä. Liittokokouksia olisi ryhdyttävä järjestämään esimerkiksi kerran kuussa, Niemi kirjoittaa.

Kirjallisessa vastauksessaan Niemi kehottaa myös harkitsemaan hallituksen lakkauttamista, mikä olisi vastoin yhdistyslakia. Muita vaihtoehtoja tilanteen purkamiselle hän ei esitä.

HS:lle Niemi tarkentaa vastaustaan:

”En ole esittänyt hallituksen lakkauttamista kokonaan, vaan todennut, että jos kevätkokous päätyy tällaiseen ratkaisuun, niin yhdistyksen vuosikokous joutuu ottamaan työntekijöiden esimiesvastuun ja myöskin vastuun liiton talouden hoitamisesta, koska tällöin hallituksella ei olisi enää sääntöjen mukaista toimivaltaa.”

 ”Hallinnollinen kokeilu.”

Yhdistyslain mukaan yhdistyksellä ”on oltava hallitus, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä. Hallituksen on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita”.

Mikä yhdistys haluaa hallituksen, joka ei hoida tehtäviään?

Sellaisen Judoliitto olisi saamassa, jos toiminnanjohtajan tehtävän lakkauttaminen perutaan Niemen kuvaamin seurauksin. Tyytyisikö liitto tilanteeseen vai olisiko edessä ylimääräinen liittokokous, jossa hallitus ja sen puheenjohtaja vaihtuvat kokoonpanoon, joka noudattaa vuosikokouksen päätöksiä?

Kevätkokous voi myös päättää, että toiminnanjohtajan tehtävän lakkauttaminen pysyy voimassa. Onko Judoliiton jäsenistöllä varmuutta, mitä hallinnon kokonaisuudistuksen seuraava askel tuo tullessaan? Vai onko työ nyt jo tehty, kun toiminnanjohtaja on irtisanottu?

”Hallinnollinen kokeilu”, tiivistää Pekka Lehdes mielipiteensä liitosta ilman toiminnanjohtajaa.

Judokat Jorma Korhonen (oik.) ja Antti Renko keskittyneenä otteluun vuonna 1996.­

Suomen Judoliitto ry

Perustettiin vuonna 1958. Judoliitto on itämaisten kamppailulajien vanhin lajiliitto Suomessa.

Vuonna 2020 jäsenseuroja oli 127. Rekisteröityneitä jäseniä oli vajaat 6 000.

Liitossa työskentelee seitsemän päätoimista työntekijää.

Vuosibudjetti on ollut yli miljoonan, pandemiavuonna 2020 se oli noin 700 000 euroa.

Suomalaisilla judokoilla on 59 kansainvälistä arvokilpailumitalia aikuisten, nuorten ja parajudon arvokisoista.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat