Morjens ja näkemiin - Urheilu | HS.fi

Valmentaja Matti Liimatainen pettyi, kun urheilija ei luottanut häneen.­

Morjens ja näkemiin

Valmentaja Matti Liimataisen ja aitajuoksija Lotta Haralan yhteistyö päättyi maaliskuussa luottamuspulaan. Liimatainen katsoi, ettei hän kuulu urheilijalle tärkeisiin ihmisiin, kun hänelle ei kerrottu dopingrikkomuksesta.


18.4. 2:00 | Päivitetty 18.4. 16:38

Tampere

Valmentaja Matti Liimatainen aloittelee työpäiväänsä Pirkka-hallissa Tampereella.

Hän on ajanut hallille 50 kilometrin päästä kotoaan Mouhijärveltä Sastamalasta. Illalla on sama ajo takaisin. Matkalla on aikaa ajatella.

Yksi matka-ajattelun johtopäätös oli, että 62-vuotias Liimatainen päätti maaliskuussa lopettaa yhteistyön aitajuoksija Lotta Haralan kanssa.

Kokeneen valmentajan ja viime kesänä kotimaisen naisaitajuoksun kärkeen nousseen Haralan välirikko oli talven puheenaiheita urheilussa.

”Arvaan, mistä tulit puhumaan. Seitsenottelijoiden kesäsuunnitelmista”, huumoria viljelevä Liimatainen naurahtaa ensitöikseen.

Siitäkin, mutta palataan ottelijoihin myöhemmin.

Liimatainen kaataa karussa valmentajan kopissaan kahvia kuppeihin ja palaa pyynnöstä talven tapahtumiin. Seinälle on liimattu Liimataisen tunnettuja siteerauksia, kuten ”synkkää on” tai ”ei kelpaa”.

 ”En voi jatkaa, jos urheilija käyttäytyy eettisesti oudosti.”

Matti Liimatainen valmentajakopissaan Pirkka-hallissa. Seinälle on kiinnitetty hänen tunnettuja siteerauksiaan.­

Harala, 28, antoi viime elokuussa positiivisen dopingnäytteen, josta löytyi hyvin pieni määrä kielletyksi piristeeksi luokiteltua 5-metyyliheksaani-2-amiinia. Juoksija asettui omaehtoiseen toimintakieltoon kilpailukauden päätyttyä.

Kolmen kuukauden mittainen toimintakielto päättyi 12. tammikuuta, ja siitä tiedotettiin tammikuun lopussa. Liimatainen kuuli toimintakiellosta vasta julkistuspäivän aamuna.

”Vedin ylimääräisen nortin ja saattoi mennä askikin. Tunnen itseni ja mietin lopullista ratkaisua pitkään. Annoin talven kilpailukauden mennä loppuun ennen kuin päätin. Sitten sanoin morjens ja näkemiin”, Liimatainen sanoo.

Seitsenottelijat Miia Sillman, 25, ja Maria Huntington, 24, sekä aitajuoksija Julia Enarvi, 22, odottavat jo hallissa valmentajaansa aamutreeneihin.

”Kato, olet näköjään kammannut hiuksesi”, Huntingon vilkaisee oven raosta.

Harjoitusringissä viljellään välillä ”jätkämäistä” huumoria, mutta se tärkein, valmentajan ja urheilijan luottamus on aina ollut ryhmässä korkealla.

Haralan kohdalla sitä ei enää ole.

”Tuon tason urheilijaa ei voi valmentaa vasemmalla kädellä. On oleellista, että valmentajalla ja urheilijalla on täysi luottamus. Minulla ei ole mitään Lottaa vastaan. Loukkaava ei välttämättä ole oikea sana kuvaamaan asiaa, mutta ihmeissäni olin”, Liimatainen sanoo.

”Tulin sitten siihen ainoaan tulokseen, etten kuulu Lotan lähipiiriin tai tärkeisiin ihmisiin. En voi jatkaa, jos urheilija käyttäytyy eettisesti oudosti.”

 ”Tuli tunne, miltä tuntuu pässistä, kun sitä viedään narusta.”

Lotta Harala sijoittui 100 metrin aidoissa neljänneksi viime kesänä Kalevan kisoissa Turussa.­

Maanantaina Liimatainen lähtee urheilijoidensa kanssa kolmen viikon leirille Portugaliin. Huntingtonin ja Sillmanin lisäksi mukana on kaksi muuta seitsenottelijaa, 17-vuotias lupaus Saga Vanninen ja 20-vuotias Laura Lepistö.

HS:n tietojen mukaan Harala harjoittelee lähipiirinsä ja vanhojen, kuten Liimataiselta periytyneiden valmennusoppien avulla.

”Fyysisesti Lotta on tosi kova naisurheilija. Hänellä on eväät juosta satasen aidat alle kolmentoista sekunnin valmensi häntä kuka hyvänsä”, Liimatainen sanoo.

Haralan tapaus on ainutlaatuinen Liimataisen valmennusuralla.

”Nuoret nyt eivät aina puhu kaikkea tai muuntelevat totuutta, mutta ne eivät ole ratkaisevia. En pitänyt Lotan rikettä isona. Mutta se ei tuntunut kivalta, että kuulin siitä viimeisenä. Tuli tunne, miltä tuntuu pässistä, kun sitä viedään narusta”, Liimatainen sanoo.

 ”Toivon, että hän menestyy urheilijana.”

Haralan mukaan päätös olla kertomatta toimintakiellosta kenellekään perustui täysin juridisiin seikkoihin.

”Matti koki sen luottamuspulana. Matin päätös ei siis koske itse toimintakieltoa, vaan siitä aikaisemmin kertomatta jättämistä”, Harala kertoi aiemmin Aamulehdelle lähettämässään tekstiviestissä.

Aitajuoksija kertoi päättäneensä asiasta yhdessä asiantuntijatiiminsä kanssa. Harala on parhaillaan leirimatkalla Belekissä. Hän ei vastannut HS:n haastattelupyyntöihin.

Aiemmin Harala on kertonut käyttäneensä samaa lisäravinnetta jo viime keväänä harjoituksissa. Se oli kuitenkin eri valmistetta, jota hän oli aiemmin käyttänyt.

Harala ei ole kertonut valmistajan nimeä julkisuuteen, mikä on aiheuttanut ihmettelyä. Näin hän sanoo toimineensa lakimiesten kehotuksesta.

Harala on myös ilmoittanut harkitsevansa jatkotoimia valmistajaa kohtaan ja korostaa, että puhdas urheilu on aina ollut hänelle tärkeää.

Antidopingasioiden kurinpitolautakunnan päätöksessä Haralan rikkomusta pidettiin tahattomana. Myöhemmin lautakunta päätti tutkia uudestaan, onko urheilija rikkonut kolmen kuukauden toimintakieltoa.

Ottaisitko Haralan takaisin valmennusryhmääsi, jos hän pyytäisi käyttäytymistään sinua kohtaan anteeksi?

”En ihan heti ottaisi takaisin. Toivon, että hän menestyy urheilijana.”

Matti Liimatainen piti viikolla palaveria valmennettaviensa Miia Sillmanin (vas.) Julia Enarvin ja Maria Huntigtonin kanssa Pirkka-hallissa Tampereella.­

Seitsenottelijat tavoittelevat olympiapaikkoja

Matti Liimatainen on ansioitunut nimenomaan ottelijoiden valmentajana. Heistä Maria Huntington ja Miia Sillman tavoittelevat keväällä ja kesällä paikkaa Tokion kesäolympialaisiin, mutta se vaatii molemmilta täydellistä onnistumista.

Ensimmäinen mahdollisuus tarttua olympialippuun on toukokuun lopulla Götzisissä Itävallassa. Huntington ja Sillman on kutsuttu sinne ottelemaan, Vanninen on odotuslistalla.

Suomalaisten pitäisi tehdä siellä sen verran kovat tulokset, että he pääsivät ainakin rankingin kautta Tokioon. Suora pääsy vaatii SE-tulosta eli yli 6 400 pistettä.

”Silloin pitää onnistua joka lajissa, enää ei riitä perustekeminen”, Liimatainen laskee.

Toinen mahdollisuus on 12.–13. kesäkuuta Aronassa Espanjassa. Viimeinen oljenkorsi on kesäkuun lopulla Vaasassa erillisessä olympiarankingkilpailussa. Siihen kutsutaan suomalaisyleisurheilijat, joilla vielä on mahdollisuus päästä Tokioon.

Vaasassa seitsenottelun voittaja saa 60 rankingpistettä, joka voi riittää viime hetken olympiapaikkaan. Kaikkiaan Tokiossa kilpailee 24 seitsenottelijaa 4.–5. elokuuta.

”Voi olla, että kannattaa taktikoida. Aronassa voi hyvällä ottelulla saada kahdeksannesta sijasta 20 rankingpistettä, Vaasassa kolme kertaa enemmän”, Liimatainen sanoo.

SM-halleissa helmikuussa Liimataisen suojateille sattui musta hetki. Huntington, Sillman ja Lepistö keskeyttivät erilaisten vaivojen takia. Vanninen jätti kisat väliin.

”SM-hallit menivät totaalisen surkeasti. Nyt voi kehua, että ottelijat ovat hyvässä kunnossa, mutta mitä se tarkoittaa pisteissä, sitä ei tiedä kukaan”, Liimatainen kertoo.

Huntingonin edellinen ehjä seitsenottelu on kahden kesän takaa 2019 Kalevan kisoissa Lappeenrannassa, jossa hän otteli ennätyksensä 6 339 pistettä. Saman vuoden MM-kisoissa Dohassa hän keskeytti.

Viime vuoden Kalevan kisoissa Turussa Huntington voitti Suomen mestaruuden, mutta rikkoi vaivoin 6 000 pistettä, vaikka oli huippukunnossa.

”Turun-floppi ei niin paljon harmita, kun tulos ei kuitenkaan olisi kelvannut Tokioon”, Liimatainen sanoo.

Koronapandemian takia viime kesän tuloksilla ei ole merkitystä olympialaisten kannalta. Näin esimerkiksi moukarinheittäjä Aaron Kankaan huipputulos (79,05) ei kelpaa olympianäytöksi.

Matti Liimatainen ja Maria Huntigton.­

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat