Olympiakomitean huoli harrastuksista putoavista lapsista ja nuorista sai lisäkatetta, kun järjestö julkaisi lajiliitoille tekemänsä kyselyn tuloksia keskiviikkona.
Kysely vahvisti jo aiemmin kerrottua asiaa: koronavuosi leikkasi urheilua lisenssillä harrastavien lasten ja nuorten määrää rajusti. Alle 18-vuotiaat lunastivat viime vuonna 27 000 lisenssiä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pudotusta on kahdeksan prosenttia.
Tuoreimmat luvut viittaavat jopa karumpaan kehitykseen. Maaliskuun lopussa lisenssien määrä oli 14 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin, jolloin koronaviruspandemia oli vielä varsin tuore asia. Noin joka seitsemäs lisenssi on siis jäänyt uusimatta.
Luvut eivät kerro suoraan lopettaneiden määrää, sillä yhdellä ihmisellä voi olla lisenssi useampaan lajiin. Olympiakomitean kyselyyn vastasi 78 prosenttia varsinaisista jäsenjärjestöistä.
Kaikkiaan Olympiakomiteaan kuuluu 89 varsinaista jäsenjärjestöä ja 30 kumppanuusjärjestöä.
”Isoja harrastajamääriä pyörittävät lajit vastasivat, mutta 22 prosenttia jäsenliitoista puuttuu, joten todellinen luku on isompi kuin 27 000. Puuttuvat lajit ovat pieniä, mutta niistäkin kertyy massaa”, kertoo Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen.
Kyselyssä selvisi, että korona-aika on kohdellut eri lajeja eri tavoin. Olympiakomitea ei kerro lajikohtaisia lukuja kaikista lajeista tarkasti, mutta esimerkiksi jalkapallossa lisenssien määrä putosi 6,3 prosenttia.
Pienissä lajeissa lisenssimäärä saattoi pienentyä jopa 30 prosenttia. Kaikkiaan vuonna 2020 hankittiin 50 000 lisenssiä vähemmän kuin vuoonna 2019.
”Pienemmissä lajiliitoissa on vähemmän resursseja. Voimaa viedä asioita etenpäin poikkeusoloissa ei ole niin paljon.”
Joissakin lajeissa koronavirus toi mukanaan kasvua. Se vaati sen, että harrastaminen oli mahdollista koronaturvallisesti. Esimerkiksi golfissa lisenssien määrä on noussut 5,6 prosenttia.
Harrastajamäärän putoamisen vaikutuksista yhteiskuntaan Salonen viittaa Euroopan komission tekemään selvitykseen. Sen perusteella urheilun parissa olevista työpaikoista katosi viime vuonna 12–15 prosenttia.
”Jos lapsia ja nuoria ei saada houkuteltua takaisin urheilun ja liikunnan pariin, koronakriisi näkyy kansanterveydellisinä menoina vuosien ja vuosikymmenten päähän”, Salonen varoittaa.
Avointen kysymysten perusteella lajiliitoista nousi esiin lasten halu kilpailla ja kisailla. Toisaalta myös matalan kynnyksen toimintaa pidettiin tärkeänä.
Toiminnan järjestämisessä kyse on myös taloudesta. Olympiakomitea esitti aiemmin huhtikuussa koronatukipakettia seuraavaan lisätalousarvioon.
”Sinne yhtenä elementtinä toivomme avustusmahdollisuuksia, jotka ovat tulevaisuuteen kohdistuvia eivätkä vain menneisiin taloudellisiin menetyksiin perustuvia.”
Keskeiseksi huolenaiheeksi liitoille tehdyssä kyselyssä nousi seurojen asema. Liitotkin ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa ja tasapainoilemaan, mutta esimerkiksi kulujen pienentyminen on suojannut niitä suurilta tappioilta.
Kuluja on pienentänyt esimerkiksi se, että ulkomaanleirejä on jäänyt monissa liitoissa pois ohjelmasta. Liittojen yhteenlasketuissa tuloissa lasku oli kymmenen ja menoissa yhdeksän prosenttia. Tuloissa ovat mukana Opetus- ja kulttuuriministeriöltä tulleet korona-avustukset.
”Seurakentän viestit ovat huolestuttavia. Siellä tilanne on pahempi”, Salonen sanoo.
Olympiakomitea selvittää seuraavaksi juuri seurojen tilannetta vastaavalla kyselytutkimuksella. Selvitys valmistuu kesäkuussa.
Siinä missä nuoria on pudonnut seuratoiminnasta, aikuiset ovat kyselyn perusteella lunastaneet lisenssinsä kuuliaisesti, vaikka harrastuksen pariin ei olisi päässytkään.
Täysi-ikäisissä lisenssien määrä laski 23 000:lla. Prosenteissa pudotus on vain kolme prosenttia, eli alle puolet lasten ja nuorten lukemasta. Vuoden välein maaliskuussa tehdyssä vertailussa laskua oli jo kuusi prosenttia.
