Marsalkka hurahtaa golfiin - Urheilu | HS.fi

Marsalkka Mannerheimista on kirjoitettu kymmeniä kirjoja, mutta valtaosa niistä keskittyy hänen sotilas- ja poliittiseen uraansa.­

Marsalkka hurahtaa golfiin

Emeritusprofessori Jukka Paakki kirjoitti kirjan marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin golfharrastuksesta. Paakin mielestä harjoitusvälineet, muun muassa laskuvarjopallot, kertovat, että Mannerheim suhtautui golfiin tosissaan.


23.4. 2:00 | Päivitetty 23.4. 12:26

”Mailan osuma palloon on kuin kevyt gongin kumahdus. Valkea pallo purjehtii siniselle taivaalle, lentää kohtisuoraan kohti griiniä, putoaa sen etuosaan, vierii pari metriä eteenpäin ja pysähtyy niille sijoilleen.”

Tähän tapaan kuvataan tänään perjantaina julkaistavassa kirjassa, kuinka Suomen suurmiehiin lukeutuva marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867–1951) jää koukkuun golfiin.

”Mannerheim ei ole pysyä nahoissaan. Vaikka hän oli epäonnistunut surkeasti ensimmäisissä lyönneissään, ovat kolme peräkkäistä onnistumista korvanneet ne kaikki korkojen kera. Golf taitaa sittenkin olla hänelle täydellisesti sopiva laji, koska se ei vaadi niinkään fysiikkaa ja voimaa, vaan pikemminkin älyä ja strategiaa. Ja niitä kumpaakin hänellä on vaikka muille jakaa!”

Näin Jukka Paakki kirjoittaa kirjassaan Mannerheim – tuntematon golfari.

Kyseessä on faktapohjainen romaani. Faktaa on se, että Mannerheim pelasi golfia noin sata vuotta sitten, ainakin Ranskan Rivieralla ja nykyisen Tšekin Karlovy Varyssa.

Mannerheimin golfinpeluusta on jäänyt melko vähän tietoa, joten Paakki on kirjoittanut siitä siinä hengessä, että näin asiat ovat voineet hyvinkin tapahtua.

”Yritin kirjoittaa viihdyttävästi ja uskottavasti”, Paakki sanoo.

Mutta miten Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen emeritusprofessori päätyi tekemään Mannerheimin golfinpeluusta kirjan?

Paakki on kokenut kirjoittaja, sillä työurallaan hän teki useita tietokirjoja omasta alastaan. Hän on myös innokas ja aktiivinen golfinpelaaja. Kun hän jäi pari vuotta sitten eläkkeelle, talvisin eli golfkauden ulkopuolella alkoi olla luppoaikaa.

”Omasta alasta en viitsinyt enää kirjoittaa, mutta eläkkeellä kaipasin tekemistä. Niinpä ajattelin, että kirjoitan golfaiheisen kirjan, koska Suomessa sellaisia ei ole hirveästi kirjoitettu”, Paakki sanoo.

Aluksi Paakki pyrki kirjoittamaan elämäkerran jostakin nimekkäästä suomalaisesta kilpapelaajasta, mutta kukaan heistä ei innostunut ajatuksesta.

”Ajattelin sitten kirjoittaa sellaisesta aiheesta, joka ei ole riippuvainen nykypelaajien ajankäytöstä eikä avusta. Nopeasti nousi Mannerheim mieleen, koska olin kuullut, että hän oli golfannut. Se tuntui itsestänikin kiinnostavalta.”

Alun perin Paakin tarkoituksena oli kirjoittaa Mannerheimin golfharrastuksesta tietokirja.

”Rupesin kaivamaan lähteitä, mutta kyllä se oli aika köyhää.”

 ”Kyllä hän on ollut Suomen ensimmäisiä golfin harrastajia.”

Emeritusprofessori Jukka Paakki kirjoitti faktapohjaisen romaanin Mannerheimin golfharrastuksesta.­

Mannerheimista on kirjoitettu kymmeniä kirjoja.

”Luin monta kirjaa hänestä. Historioitsijat keskittyivät Mannerheimin sotilas- ja poliittiseen uraan, mutta muutamassa kirjassa mainittiin golf. Se antoi varmuuden, että kyllä hän oli pelannut golfia”, Paakki kertoo.

Lisäksi Paakki löysi muutaman lehtiartikkelin, joissa kerrottiin Mannerheimin golfinpeluuseen liittyvistä asioista.

”Faktoja oli kuitenkin niin vähän, että ei siitä saanut aikaan tietokirjaa. Mutta kun aihe oli sen verran hyvä, ja innostuin siitä, niin ajattelin, että kirjoitetaan sitten romaani ja pannaan faktojen päälle mahdollista fiktiota.”

Konkreettista todistusaineistoa Mannerheimin golfaamisesta ovat hänen bäginsä, mailansa sekä harjoitusvälineensä.

”Selvitysten perusteella hän on pelannut varmasti vuonna 1919 Ranskan Rivieralla ja 1920-luvun alkupuolella Rivieralla ja Karlovy Varyssa. Kyllä hän on ollut Suomen ensimmäisiä golfin harrastajia.”

Vuonna 1923 Mannerheim joutui Algeriassa pahaan auto-onnettomuuteen.

”Hänellä meni luita poikki, ja toinen jalka lyheni. Hän ei varmaan sen jälkeen pelannut pitkään aikaan, jos pelasi enää muutenkaan.”

Kirjassa Mannerheim tutustuu golfiin ollessaan tyttärensä Sophyn kanssa lomamatkalla Antibesissa syksyllä 1919.

”Se ei oikein selvinnyt, minkä takia Mannerheim alkoi pelata golfia.”

Moni golfin harrastaja on aloittanut lajin jonkun kaverin usuttamana. Näin tapahtuu kirjassa myös Mannerheimille. Hänet houkuttelee kokeilemaan lajia seudulla asuva vanha tuttu, Venäjän keisarisukua oleva Mihail Romanov, jonka tiedetään todellisuudessakin pelanneen golfia ja perustaneen Cannesiin golfkentän.

”Lähdin rakentamaan Mannerheimille tyypillistä klubipelaajan uraa. Hän hurahtaa golfiin, kohta hän huomaa, että se ei suju ollenkaan. Sitten hän ostaa lisää mailoja ja kaikennäköisiä vehkeitä ja rupeaa vielä kilpailemaankin.”

Paakki yrittää tietoisesti kuvata kirjassa, millaista golfin pelaaminen oli sata vuotta sitten, jolloin Suomessa ei ollut vielä golfkenttiä.

Kirjassa esitellään muun muassa sen ajan välineitä, palloja, terminologiaa, lyöntitekniikoita ja sääntöjä sekä avataan myös golfin syvintä olemusta, jotta asiasta saisi käsityksen myös sellainen lukija, jolle golf ei ole tuttua.

”Minua nämä asiat kiinnostivat, ja ajattelin, että se voisi olla hyvää ajankuvaa. Se puoli ei ole fiktiota.”

Tehdessään pohjatöitä romaaniaan varten Paakki perehtyi perustasoa tarkemmin myös Mannerheimin uraan, jonka aikaisempia vaiheita tulee esille kirjassakin.

”Onhan hän ollut kova kaveri.”

 ”Jotain voi päätellä esimerkiksi hänen välineistään. Hän hankki ihan kunnon välineet.”

Todistusaineistoa marsalkka Mannerheimin golfaamisesta ovat ainakin hänen bäginsä, mailansa ja harjoitusvälineensä. Bägi ja viisi mailaa ovat vitriinissä pienessä golfaiheisessa museossa Hillsin golfkentällä Vihdissä.­

Miten kova pelaaja Mannerheim oli golfkentällä?

”Historioitsijoiden esiin kaivamissa dokumenteissa ei kerrota yhtään, miten hyvin hän pelasi golfia. Jotain voi päätellä esimerkiksi hänen välineistään. Hän hankki ihan kunnon välineet. Ilmeisesti hän hankki ensin viisi mailaa Rivieralta ja pari vuotta myöhemmin kolme lisämailaa.”

Paakki tulkitsee, että Mannerheim suhtautui golfiin tosissaan.

”Hänellä oli kaikennäköisiä harjoitusvälineitä, muun muassa laskuvarjopalloja sekä oppikirja Modern Golf. Siihen kirjaan hän teki hiirenkorvamerkintöjäkin. Kyllä hän paneutui golfiin tosissaan ja varmaan harjoittelikin. Sellaista tietoa ei ole löytynyt, mikä esimerkiksi hänen tasoituksensa oli.”

Laskuvarjopallojen idea oli se, että niissä on kiinni laskuvarjo, joka jarruttaa pallon lentoa, jolloin lyöntejä voi harjoitella pienellä alueella.

Paakki sanoo käyttäneensä itseään mallina kuvatessaan Mannerheimin kehitystä golfarina.

”Jos hän rupesi pelaamaan golfia yhtä innokkaasti kuin minä ja suunnilleen samanikäisenä, niin ehkä hän edistyi suunnilleen samalla tavalla ja oli parin vuoden päästä ihan hyväkin pelaaja.”

Romaaniin Paakki luo draamaa ja jännitystä kiihkeällä reikäpeliottelulla, jossa Mannerheim kohtaa vihamiehensä ja todellisen henkilön, saksalaisen kenraalin Rüdiger von der Goltzin.

”Olisi ollut aika tylsää kirjoittaa vain, että Mannerheim lätki palloa siellä täällä.”

”Ajattelin, että sitä kovempi matsi mitä kovempi vastustaja. Von der Goltz oli sisällissodassa Saksan sotajoukkojen päällikkö ja huseerasi täällä melkein vuoden ajan. Siinä oli kiistaa, kumpi sitä sotaa oikeasti johti, Mannerheim vai von der Goltz. He eivät tulleet yhtään toimeen keskenään. Hän oli juuri sopiva vastustaja Mannerheimille.”

Kirjassa kaksikon golfottelussa on poikkeuksellinen panos.

”Mannerheimhan oli naistenmies. Siitä on kirjoitettu omia kirjojaankin. Hänellä oli naisystäviä ja rakastajattaria siellä sun täällä”, Paakki toteaa, mutta ei kerrota ottelun panoksesta tässä yhteydessä enempää.

Vihtiläinen Paakki innostui kaunokirjallisesta kirjoittamisesta pari vuotta sitten kansalaisopiston novellikurssilla.

”Siellä kirjoitin lopputyönä parinkymmenen sivun novellin nuoruusajoistani, ja olen kirjoittanut myös suvustani historiikin.”

Kannustusta kirjoittamiseen tuli jo kouluaikoina. Ruokolahtelainen Paakki valmistui ylioppilaaksi Imatran yhteislyseosta. Siellä hänen äidinkielenopettajanaan toimi Riitta Uosukainen, josta tuli sittemmin muun muassa kansanedustaja, ministeri ja eduskunnan puhemies.

”Riitta oli hyvä ja kannustava opettaja.”

Paakki, 65, kirjoittaa tyylillä, jossa on humoristinen pohjavire.

”Se on luontainen tyylini. Tämäntyyppistä tekstiä olen aina kirjoittanut, myös tietokirjoissa.”

 ”Jäätiin sitten melkein saman tien koukkuun golfiin.”

Oman golfharrastuksen Paakki aloitti vaimonsa Annen kanssa vuonna 2006, kun silloiset naapurit Helsingissä kannustivat kurssille.

Pariskunta oli pelannut pitkään lentopalloa, parhaimmillaan Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla.

”Siinä alkoivat mennä olkapäät ja polvet niin huonoon kuntoon, että piti löytää joku lempeämpi laji. Jäätiin sitten melkein saman tien koukkuun golfiin. Oltiin silloin viisikymppisiä molemmat.”

Nykyään pariskunta pelaa vuosittain jopa 150–180 kierrosta. He ovat pelanneet 21 eri maassa yhteensä 194 kentällä, joista 84 on Suomessa.

Paakit ovat myös yhdistäneet entisen ja nykyisen suosikkilajinsa. He ovat matkustaneet kannustamaan Suomen miesten lentopallomaajoukkueetta MM- ja EM-kisoihin ja pelanneet niillä reissuilla golfia.

Golfin parissa Jukka Paakki aikoo pysyä jatkossa myös kirjailijana.

”Riippuu paljon siitä, millaisen vastaanoton tämä kirja saa. Seuraavaksi haluaisin kirjoittaa samantyyppisen romaanin siitä, kuinka Suomessa ruvettiin pelaamaan golfia 1930-luvulla, Helsingin Talissa ja Viipurissa.”

Jukka Paakki: Mannerheim – tuntematon golfari, Aviador Kustannus, 328 sivua

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat