Veikkausliiga teki tappioita ”miljoona turskaa”, mutta tänään sarja alkaa taas – HS kertoo mestarisuosikit ja arvioi haastajien mahdollisuudet - Urheilu | HS.fi

Veikkausliiga teki tappioita ”miljoona turskaa”, mutta tänään sarja alkaa taas – HS kertoo mestarisuosikit ja arvioi haastajien mahdollisuudet

Ammattilaisuuden säilyminen huolestuttaa Veikkausliigassa koronavuoden jälkeen. ”Tämän alemmas ei voida mennä”, sanoo seurajohtaja.

HJK:n Atomu Tanaka (vas.) ja Lucas Lingman tuulettivat maalia Veikkausliigassa marraskuussa. Molemmat pelaajat ovat tälläkin kaudella HJK:n mukana.

24.4. 2:00 | Päivitetty 24.4. 14:14

Jalkapallon Veikkausliiga selvisi lopulta melko lailla ehjin nahoin koronapandemian katastrofaalisesta ensimmäisestä vuodesta. Muutama seura teki valtavasti tappiota, mutta yksikään ei kaatunut koronan aiheuttamiin vaikeuksiin. HIFK:n tappiot olivat 700 000 euroa, KuPSin 200 000 euroa ja SJK:n –puheenjohtaja Raimo Sarajärven mukaan – ”miljoonan turskaa”.

Sarajärven mukaan positiivista on, että sarja alkaa. Hän huolettaa kuitenkin se, miten ammattilaisuus säilyy Veikkausliigassa.

”On havaittavissa, että osassa seuroja on tiukka budjetti. Jalkapallon kustannustasoa ei voi kauheasti enää leikata, jos halutaan ammattilaissarjasta puhua. Otimme askeleen taaksepäin koronan myötä, nyt pitäisi ottaa reippaasti askelia eteenpäin”, Sarajärvi sanoo.

Samaa sanoo eräs toinenkin seurajohtaja, jonka mukaan ”tämän alemmas ei voida mennä”.

Veikkausliigan ennen kautta ilmoitetut pelaajabudjetit ovat polkeneet paikallaan muutaman viime vuoden aikana. Kaudella 2018 seurojen yhteenlasketut pelaajabudjetit olivat 7,9 miljoonaa euroa ja tällä kaudella 8,3 miljoonaa euroa. Kehitystä ei ole tapahtunut, ja se on johtunut siitä, että rahavirrat eivät ole kasvaneet, eikä seurojen liiketoiminnassa ole tapahtunut kehitystä.

Viime vuosina HJK, SJK, KuPS, FC Honka ja FC Inter ovat erottuneet muista seuroista suuremmilla pelaajabudjeteilla, mutta Inter on nyt putoamassa tästä joukosta. Se on ajautumassa samaan keskikastiin, jossa ovat Ilves, FC Lahti ja IFK Mariehamn. Sitten tulee vaihtuva joukko häntäpään joukkueita.

Jotain pitäisi tehdä paremmin. Pelaajabudjettien olla suurempia. Se varmistaisi ennen kaikkea sen, että Veikkausliigassa pystyttäisiin pitämään kotimaisia parhaassa peli-iässä olevia pelaajia.

”Tosi moni on lähtenyt leikkaamaan palkkoja. Liian paljon pelaajia lopettaa 25-vuotiaana”, Sarajärvi sanoo.

Jos parikymppiselle pelaajalle tarjotaan parin tonnin bruttopalkkaa, niin hän rupeaa äkkiä katsomaan muita töitä.

SJK:ssa tähdätään siihen, että stadionin ympärille rakentuva liiketoiminta tuottaisi tuloja jalkapallotoiminnalle. SJK on laajentamassa stadionia kahdella miljoonalla eurolla, kertoo Sarajärvi. Stadionille rakennetaan ulkoilma-areena ja pelipäivistä tulee tapahtumapäiviä.

”Tähtäämme siihen, että muutoksella voisimme tienata 1,5–2 miljoonaa ylimääräistä rahaa jalkapalloon. Pyrimme siihen, että pystymme vakaampaan toimintaan”, Sarajärvi sanoo.

Vuonna 2014 Veikkausliigaan noussut SJK on pystynyt panostuksillaan nousemaan liigan kärkijoukkueiden joukkoon, mutta urheilullinen puoli on sakannut viime vuosina.

FC Honka on samoin panostanut paljon joukkueisiinsa, mutta toistaiseksi toiminnalta puuttuu pidempiaikainen perusta. Aivan liikaa on seuran taustayhtiön omistajan Färid Ainetdinin anteliaisuuden varassa.

HJK on edelleen omassa ylhäisessä yksinäisyydessään.

Aivan joka vuosi sekään ei ole onnistunut urheilullisesti, mutta nyt näyttää siltä, että se voi olla uuden monivuotisen dominanssikauden alussa. KuPSin resurssit ja valmennus on sillä mallilla, että se lienee aina joukkue, joka voi lyödä tällä kaudella kampoihin HJK:lle.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat