Yli kaikkien vaikeuksien - Urheilu | HS.fi

Aitajuoksija Annimari Korte harjoitteli vuosi sitten kotikentällään Kirkkonummen Veikkolassa palattuaan Yhdysvalloista, jossa koronapandemia sulki harjoituspaikat.

Yli kaikkien vaikeuksien

Aitajuoksija Annimari Korte nousi sitkeydellään aitajuoksun huipulle, vaikka loukkaantumiset ja sairastelut olivat päättää lupaavan uran. Korte kertoo tuoreessa kirjassaan, että jopa kuolema kävi mielessä.


7.5. 2:00 | Päivitetty 7.5. 9:37

Urheilukirja

Mika Saukkonen: Annimari Korte – Yli kaikkien aitojen. Tammi. 269 s.

 

Urheilija ei tervettä päivää näe, on kovin kulunut ilmaisu, mutta Annimari Kortteen kohdalla se on enemmän kuin totta.

Korte on kärsinyt urallaan lukuisista loukkaantumisista ja pitkäaikaisista sairasteluista. Tätä taustaa vasten on jopa pieni ihme, että hän raivasi tiensä takaisin aitajuoksun huipulle yli 30-vuotiaana.

Kesällä 2019 Korte juoksi Suomen ennätyksen 12,72 sekuntia 100 metrin aidoissa. Samalla hän rikkoi Tokion olympiarajan. Koronapandemian takia olympiaedustus toteutuu vasta tänä kesänä, jos olympialaisia ei sitten vielä peruta.

”Sellaista vaihtoehtoa ei ole. Sillä ajatuksella mennään, että kisat on. Finaalipaikan täytyy olla tavoitteena”, huhtikuussa 33 vuotta täyttänyt Korte sanoo HS:lle.

Ennen olympialaisia Korte aikoo kilpailla kaksi kertaa ulkomailla ja viisi kertaa kotimaassa. ”Vielä on vähän epäselvää, missä aloitan.”

Jotta voisi ymmärtää alkua, pitää katsoa loppua.

Perjantaina ilmestyvässä kirjassa Annimari Korte – Yli kaikkien aitojen Korte kertoo miettineensä jo ajankohdan, koska hän lopettaa uransa: se tapahtuu Helsingin olympiastadionilla Ruotsi-ottelussa syksyllä 2024.

Sitä ennen Korte haluaa kilpailla myös Pariisin kesäolympialaisissa 2024, jos terveys vain sen sallii.

”Täytyy vain toivoa, että pysyy terveenä.”

Kun ura aikanaan päättyy, Korte kertoo minämuotoon kirjoitetussa kirjassa haluavansa tehdä jotain, mistä on hyötyä muille ihmisille.

”Mahdollisesti voisin työskennellä urheilun parissa, ja valmentaminenkin kiinnostaa, sillä haluaisin jakaa kokemuksiani. En ole myöskään vielä haudannut unelmaani tohtorin tutkinnosta”, Korte sanoo Mika Saukkosen kirjoittaman kirjan lopulla.

Korte oli tehnyt jo vuoden 2014 mittaan suunnitelmia jatko-opinnoista Yhdysvalloissa ja Englannissa suoritettujen tutkintojen jatkoksi. Hänen aikomuksenaan oli lähteä Brysseliin tekemään väitöstutkimusta urheilupolitiikasta.

Paloa jatkaa urheilu-uraa mahdollisemman pitkään voi selittää Kortteen vaikeilla vuosilla 2012–2017. Tuona aikana hän ei kilpaillut kertaakaan sairastelukierteen takia.

Ensin harjoittelun esti hyvälaatuinen tulehdus kylkirustoissa, Tietzen syndrooma. Kesti pitkään ennen kuin vaiva saatiin diagnosoitua.

Ruokatorven pitkäaikainen tulehdus johti sairaalakäynteihin. Korte on allerginen lähes kaikille. Viljat aiheuttivat tulehduksen koko kehoon.

Jouluna 2014 iski niin paha masennus, että Korte kertoo halunneensa kuolla. Hän otti liikaa rauhoittavia ennen kuin istui auton rattiin.

”Tulkaa auttamaan, en jaksa enää”, Korte sai soitettua äidilleen, kun auton ikkunat huurtuivat.

Äidin soitto hätäkeskukseen selvitti, ettei rauhoittavien määrä ollut hengenvaarallinen.

”Tilanne oli aika vaikea. Nyt se tuntuu tosi kaukaiselta. Olen onnellisempi kuin mitä olen koskaan ollut. Tuntuu vaikealta ajatella, miten huono olo minulla oli”, Korte muistelee runsaan kuuden vuoden takaista hetkeä.

Kipinä aitajuoksuun syttyi uudelleen vasta Barcelonassa keväällä 2017, kun Korte oli ulkoiluttamassa koiriaan Mayaa ja Raadia. Korte päätyi sattumalta Mar Bellan yleisurheilukentän laidalle.

Ensimmäisillä kerroilla aitajuoksusta ei tahtonut tulla mitään pitkän tauon jälkeen. Vähitellen oikea rytmi alkoi taas löytyä, ja Korte pääsi mukaan Luis Sevillano Gonzalon valmennusryhmään.

”Aloin vähitellen vakavissani miettiä, ottaisinko sittenkin tavoitteekseni 14 sekunnin alituksen ja Kalevan kisat”, Korte kertoo kirjassa.

Edellisistä Kalevan kisoista oli vierähtänyt jo kymmenen vuotta. Silloin Korte juoksi 19-vuotiaana SM-pronssia. Tulevaisuus näytti hyvältä – vielä silloin.

Annimari Korte harjoituksissa Eläintarhan urheilukentällä vuonna 2007.

Mar Bellan kentältä kesti kuitenkin vielä vuoden ennen kuin Korte juoksi taas Kalevan kisoissa. Vuonna 2018 hän sijoittui Jyväskylässä hopealla, 2019 pronssille ja voitti vihdoin viime vuonna Turussa ensimmäisen Suomen mestaruutensa.

Turun-kisan jälkeinen dopingtesti kesti todella kauan. Korte kärsi rankan päivän jälkeisestä nestehukasta.

”Oikea takareiteni kramppasi todella pahasti. Reisi oli aivan kasassa ja jalka koukussa. Tuntui kuin reiden sisällä olisi ollut pallo”, Korte kertoo kirjassa.

Kalevan kisojen dopingtesti jäi mieleen toisestakin syystä. Korte sai siihen liittyvää postia myöhemmin syksyllä.

Suekin (Suomen urheilun eettinen keskus) kirje oli järkytys. Kortteen dopingtestistä oli löytynyt metyyliprednisolonia, joka on kilpailussa kielletty glukokortikoidi. Suek pyysi selvitystä viikon aikana.

”Kirje oli kuin nyrkinisku. Ajatukset kieppuivat päässäni. Elämäni on pilalla. Urani on pilalla. Kaikki on pilalla. Tämä ei voi olla mitenkään mahdollista. Kultamitali otetaan pois. Tämä oli tässä”, Korte kertoo kirjassa.

Annimari Korte on jo päättänyt, koska urheilu-ura loppuu. Sen jälkeen hän aikoo jatkaa työskentelyä urheilun parissa ja myös väitöskirjan tekeminen on suunnitelmissa.

Kituliaan tunnin jälkeen Korte sai lääkäreiltään helpottavan tiedon: kysymys on varmaankin siitä kortisonipistoksesta, joka annettiin kaksi päivää ennen Kalevan kisojen juoksua.

Urheilulääkäri Ilkka Räsänen vakuutti Kortteelle, että kortisonia saa antaa jänteen ympärille, jänteen ympärillä olevaan tulehdukseen, nivelen sisäisesti tai suihkeena nenään tai astmalääkkeenä paikallisesti.

Suek tyytyi selvitykseen. Asiaan ei enää ollut tarvetta palata.

Vuoden 2022 alusta alkaen kortisoni on kielletty riippumatta siitä, miten se on annettu.

Edellisen kerran Korte oli joutunut dopingtestin takia hankaluuksiin harjoituspaikassaan Valenciassa, kun hän oli laiminlyönyt olinpaikan ilmoittamisvelvollisuuden.

Rankan treeniviikon jälkeen Korte oli ottanut pitkävaikutteisen unitabletin. Korte oli vedellyt sikeitä, kun testaajat soittivat lauantaiaamuna ovikelloa ja odottelivat oven takana.

”En halua enää kertaakaan joutua vastaavaan tilanteeseen.”

Annimari Korte saa pidettyä lantionsa hyvässä asennossa, kun hän ylittää aitoja. Häntä valmentaneen Atte Pettisen mukaan se on yksi Kortteen menestyksen salaisuus.

Yli kaikkien aitojen on tarina sinnikkäästä harjoittelusta, peräänantamattomuudesta, mutta myös rakastumisista ja surusta. Kortteella on myös paljon nuoria faneja, jotka löytävät kirjan sivuilta idolinsa.

”Yritän kertoa kirjassa rehellisesti kaikista vaikeuksistani, että kuka tahansa voisi saada niistä inspiraatiota, vertaistukea ja voimaa.”

Korte kertoo avoimesti poikaystävistään ja suhteistaan muutaman ulkomaalaisen huippuaiturin, kuten ranskalaisen Pascal Martinot-Lagarden kanssa.

”Aitajuoksu on kuin pyörällä ajoa: kun sen kerran oppii, sen osaa koko elämän ajan”, Martinot-Lagarde sanoi Kortteelle.

Surullisia hetkiä Kortteelle ovat olleet hänen lapsuuden ystävänsä ja ikätoverinsa väkivaltainen kuolema Lohjalla vain 21-vuotiaana sekä keihäänheittäjän ja hyvän ystävän Brian Toledon kuolema moottoripyöräonnettomuudessa.

Peräänantamattomuutta puolestaan osoittaa käynti selkävaivojen takia urheilulääkäri Sakari Oravan pakeilla.

”Ei tällä selällä koskaan enää ainakaan juosta. Kannattaa harkita vaikka pingiksen peluuta”, Orava sanoi.

Lopulta apua selkävaivaan löytyi Ruotsista, jonka alppimaajoukkueen lääkäri keksi polttaa leikkauksessa pienet tuntohermot selkärangan fasettinivelien ympärillä.

Korte pelkäsi, että leikkauksesta tulee hänelle iso lasku. Sitä ei koskaan tullut.

Suomen aitajuoksun onneksi Kortteesta ei myöskään tullut pingispelaajaa.

Jarkko Kause hieroo Annimari Kortetta Minskissä, jossa käytiin yleisurheiluottelu Eurooppa vastaan Yhdysvallat syyskuussa 2019. Korte sijoittui viidenneksi ajalla 12,98. ”Tämä oli yksi parhaista saavutuksistani. Tuntui hienolta olla yksi maanosan parhaista aitureista.”

Elokuussa 2020 Annimari Korte voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa 100 metrin aidoissa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat