Vihatut omistajat - Urheilu | HS.fi

Manchester Unitedin kannattajien suurin protesti oli viime sunnuntaina. Sen seurauksena Manchester Unitedin ja Liverpoolin välinen ottelu peruttiin.

Vihatut omistajat

Protestit vyöryivät Valioliigaan, ja etenkin Manchester Unitedin ja Arsenalin kannattajat ovat lähteneet vastustamaan seurojen yhdysvaltalaisia omistajia. Sen sijaan Liverpoolissa on ollut rauhallisempaa. Mitä suomalaiskannattajat ajattelevat seurojen yhdysvaltalaisista omistajista?


8.5. 2:00 | Päivitetty 8.5. 9:36

Pandemia koetteli ja koettelee edelleen myös jalkapalloa, mutta etenkin Englannissa huomio on nyt kannattajien protestoinnissa. Muutaman viikon takaiset julkistukset Euroopan Superliigasta (ESL) nostattivat vastalauseiden myrskyn, eivätkä nopeat vetäytymiset hankkeesta ole hillinneet kannattajien suuttumusta.

Etenkin kahden yhdysvaltalais­omistuksessa olevan seuran, Manchester Unitedin ja Arsenalin, kannattajat ovat lähteneet stadioneiden ulkopuolelle kovaäänisesti vastustamaan seurojen nykyomistusta.

Myös Liverpoolilla on yhdysvaltalainen omistaja, mutta siellä on lähinnä vastustettu Superliigaa, seuran omistajaa ei ainakaan yhtä voimakkaasti.

Unitedin ja Arsenalin kannattajien keskuudessa vastustus oli kovaa jo ennen ESL-suunnitelmia, mutta ESL mursi padon ja äänenpainot ovat koventuneet. Manchesterissa protestit kasvoivat viime sunnuntaina jo niin suuriksi, että Manchester Unitedin ja Liverpoolin välinen ottelu täytyi perua.

Keitä nämä omistajat ovat ja mitä seurojen suomalaiset kannattajayhdistykset heistä ajattelevat?

Manchester Unitedin omistaa yhdysvaltalainen Glazerien perhe. Malcolm Glazer hankki Unitedin omistukseensa vuonna 2005.

Malcolm Glazer kuoli vuonna 2014, jonka jälkeen hänen pojistaan Joel ja Avram Glazer ovat häärineet Manchester Unitedin parissa, etupäässä Joel. Avram Glazer on keskittynyt enemmän perheen toiseen urheiluomistukseen, amerikkalaisen jalkapallon NFL-seuraan Tampa Bay Buccaneersiin.

Manchester Unitedin manageri Ole Gunnar Solskjær (kesk.) tapasi Joel ja Avram Glazerin Barcelonan Camp Noulla huhtikuussa 2019.

Glazerit ovat tehneet omaisuuteensa kiinteistöillä. He omistavat muun muassa lukuisia kauppakeskuksia Yhdysvalloissa.

Manchester Unitedin Suomen kannattajayhdistyksen, MUSCOF ry:n, puheenjohtaja Severi Soverila toteaa, että protesteja on ollut siitä lähtien, kun Glazerit tulivat omistajiksi.

”Kun he tulivat seuraan, he toivat mukanaan hirveät lainat. Nyt seura on pahasti velkaantunut ja kovia korkoja maksetaan. Samaan aikaan he pumppaavat kymmenien miljoonien puntien osinkoja vuosittain itselleen”, Soverila kertoo.

”Pelaajiin on panostettu, mutta stadionin on annettu rapistua ja harjoituskeskus on heikentynyt.”

Soverila tiivistää asian näin: ”Kyseessä on yhdysvaltalainen bisnesmalli: heillä ei ole mitään kiinnostusta seuraa kohtaan.”

Glazereita ei ole myöskään juuri nähty Manchester Unitedin peleissä. Soverilan mukaan he eivät ole edes tervetulleita Old Traffordille. Jo ensimmäinen kerta oli kannattajille liikaa.

”Heidät piti viedä pois poliisisaattueessa.”

Mitä seuran omistukselle pitäisi tehdä?

”Unelmatilanne olisi Saksan 50+1-malli [kukaan ei voi omistaa yli 49 prosenttia seurasta] tai sellainen omistaja, jonka ensisijainen tavoite ei olisi tehdä Manchester Unitedilla rahaa vaan kehittää seuraa kaikin mahdollisin keinoin”, Soverila sanoo.

”Tai sitten nykyiset omistajat tuntisivat jonkinlaisen piston sydämessään ja kuuntelisivat kannattajia. Ottaisivat fanijärjestöjä mukaan päätöksentekoon. Ei kyllä tule tapahtumaan.”

Soverila arvioi, että nyt nähdyt protestoinnit ovat vasta alkusoittoa.

”Saattaa johtaa vielä suurempiinkin mellakoihin. Jo ennen koronaa stadion oli räjähdyspisteessä.”

Manchester Unitedin kannattajia tunkeutui protestoimaan Old Trafford -stadionin kentälle viime sunnuntaina.

Jos olisit itse ollut Manchesterissa viime sunnuntain protestien aikana, mitä olisit tehnyt?

”Olisin ollut mukana protesteissa, mutta en olisi ollut rikkomassa paikkoja tai ryntäämässä stadionille ensimmäisenä. Tietysti tyhmyys joukossa tiivistyy. Olisin laulanut anti-Glazer-lauluja.”

Soverila korostaa, että tyytymättömyys ei kumpua siitä, että managerilegenda Alex Fergusonin eli kevään 2013 jälkeen seura ei ole voittanut Englannin Valioliigaa.

”Luulen, että protestimielialaa silti olisi. ’Love United, Hate Glazers’ ei ole kadonnut mihinkään. Se alkoi jo vuonna 2005, vaikka sen jälkeenkin mestaruuksia on tullut.”

Arsenalin omistaa Kroenke Sports & Enterteinment (KSE), joka on yhdysvaltalaisen Stan Kroenken omistama yritysrypäs. Kroenke aloitti Arsenalin osakkeiden ostamisen vuonna 2007, ja vuonna 2018 hän sai seuran kokonaan omistukseensa, kun viimeinen vähemmistöosakas Alisher Usmanov myi oman osuutensa.

Stan Kroenke saapuu harvoin katsomaan Arsenalin otteluja. Toukokuussa 2018 hän oli paikalla, kun Arsenal kohtasi Burnleyn.

KSE omistaa myös muun muassa Los Angeles Ramsin (NFL), Denver Nuggetsin (NBA), Colorado Avalanchen (NHL) ja Colorado Rapidsin (MLS). Kroenke omistaa myös suuria maatiloja ja tuhansia lehmiä.

Arsenalin Suomen kannattajayhdistyksen, Arsenal Finland ry:n, puheenjohtaja Petteri Hakanen sanoo suunnilleen samaa kuin Soverila: mielenosoitukset ovat pitkän kehityksen tulos.

”Fanit eivät ole olleet pitkään aikaan tyytyväisiä, ja nyt tavallaan astuttiin tietyn rajan yli, mikä nosti tunteet pintaan.”

Hakanen korostaa, että Euroopassa ei ole totuttu yhdysvaltalaiseen seuraomistajuuteen, jossa yksi omistaja pystyy sanelemaan kaiken.

”Toisaalta on myös se, että miten raha on liikkunut, eli Kroenke ei ole sijoittanut seuraan siten, että olisimme Euroopan huipulla, mihin ollaan totuttu.”

Kroenken omistuksen aikana Arsenal ei ole voittanut kertaakaan Valioliigaa, eikä joukkue ole selviytynyt muutamiin vuosiin Mestarien liigaan.

Hakanen nostaa esille myös sen, että KSE ei käytännössä koskaan kommentoi mitään seuraan liittyviä asioita. Stan Kroenken lempinimikin on Silent-Stan (Hiljainen-Stan).

”Esimerkiksi Superliigasta Arsenal antoi vähiten kommentteja. Seuran nettisivuilla julkaistiin anteeksipyyntö, jonka oli allekirjoittanut hallitus, joka oli pr-mielessä katastrofi”, Hakanen toteaa.

Arsenalin kannattajat protestoivat seuran omistajaa Stan Kroenkea vastaan 23. huhtikuuta 2021.

Jotain hyvääkin Hakanen näkee KSE:n toiminnassa verrattuna Manchester Unitediin: seura ei ole velkaantunut.

Mitä seuran omistukselle pitäisi tehdä?

”Kun arvo lasketaan miljardiluokassa, ostajaehdokkaita on vähän. En jaksa uskoa Spotify-kuvioon [Spotifyn pääomistaja Daniel Ek on kiinnostunut Arsenalin ostamisesta]. Onhan se kiva romanttinen ajatus, että nuori rikastunut fanipoika ostaisi seuran seuralegendojen Thierry Henryn, Dennis Bergkampin ja Patrick Vieiran kanssa.”

Jos olisit ollut protestointien aikana Lontoossa, mitä olisit tehnyt?

”Olisin lähinnä mennyt katsomaan meininkiä.”

Liverpool siirtyi John W. Henryn 40-prosenttisesti omistaman Fenway Sports Groupin hallintaan vuonna 2010, kun myös yhdysvaltalaiset George Gillett ja Tom Hicks myivät seuran 300 miljoonalla punnalla.

Liverpoolin pääomistaja John W. Henry oli katsomassa kauden 2019–2020 avausottelua Liverpool–Norwich 9. elokuuta 2019.

Seuran arvo on sen jälkeen moninkertaistunut. Vain reilu viikko sitten Lähi-idästä tuli kolmen miljardin punnan ostotarjous, joka hylättiin.

Fenway Sports Group omistaa myös muun muassa baseballseura Boston Red Socksin.

Liverpool on voittanut aivan äskettäin Mestarien liigan (kaudella 2018–2019) ja Englannin Valioliigan (kaudella 2019–2020).

Liverpoolin Suomen kannattajayhdistyksen, OLSC Finland ry:n puheenjohtajan Iiro Romon suhtautuminen seuran omistajaan on aivan erilainen kuin Manchester Unitedin ja Arsenalin kannattajien omiinsa. Romo korostaa, että nykyinen seurajohto on tehnyt paljon hyviä asioita Liverpoolille.

”Jotenkin lähtisin siitä, seurajohdolle on tukea enemmän kuin muissa vastaavissa seuroissa.”

Romon mielestä myös Superliigasta vetäytyminen tapahtui Liverpoolissa suoraselkäisemmin kuin esimerkiksi Manchester Unitedissa ja Arsenalissa.

”Seurajohto nosti Henryn johdolla käden ylös virheen merkiksi, ja melko suoraselkäisellä ja vilpittömän oloisella anteeksipyynnöllä tulivat julkisuuteen.”

Romo kertoo käyneensä ”pienen valitun ryhmän” kanssa keskustelua, olisiko seuran omistukseen jokin parempi ratkaisu. Vastaus on selkeä.

”Hyvin vaikea nähdä, mikä olisi parempi ratkaisu. Nykyinen seurajohto on kuitenkin nostanut Liverpoolin takaisin jalkapalloilevan maailman huulille tekemällä oikeita ratkaisuja. Siellä on satsattu stadionin laajennukseen ja uuteen harjoituskeskukseen.”

Myös korjausliikettä Superliigan jäljiltä on tekeillä. Seuran toimitusjohtaja Billy Hogan on pitämässä perjantaina videopalaverin kannattajayhdistysten kanssa.

”Siellä lähdetään selkeästi korjaamaan tilannetta. Seurajohto on reagoinut siihen, että virallisia kannattajayhdistyksiä otetaan jatkossa enemmän huomioon.”

Myös Liverpoolissa vastustettiin yhdysvaltalaisomistusta, kun Superliiga-hanke tuli julkisuuteen.

Miten Henryn suhtautuminen Liverpooliin eroaa Glazerien suhtautumisesta Manchester Unitediin tai Kroenken Arsenaliin? Michiganin yliopiston urheilumanageroinnin professorilla Stefan Szymanskilla on tähän selkeä näkemys.

”Tehtyään miljardit finanssimarkkinoilla hän on todella paneutunut tähän harrastukseensa, mikä on hiukan erilaista, sillä nämä muut [Glazerit ja Kroenke] ovat enemmänkin sitoutuneet rahantekoon”, Szymanski totesi Liverpool Echolle.

”John Henry näkee tämän siten, että vaikka hän menettäisi rahaa, se ei satuta häntä niin paljon, koska hänellä on runsaasti rahaa muista bisneksistä.”

Szymanskin mukaan miljardiomaisuus selittää sen, miksi myös Henry aliarvioi kannattajien suhtautumisen Superliigaan.

”Hän elää jossain määrin eristetyssä maailmassa.”

Liverpool–Southampton la klo 22.15, Aston Villa–Manchester United su klo 16.05, Arsenal–West Bromwich su klo 21.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat