Urheilun kurinpitäjä Suek saa ankaraa kritiikkiä oikeusoppineilta: ”Kaikki tekevät virheitä, mutta Suekissa niitä sattuu liian usein” - Urheilu | HS.fi

Urheilun kurinpitäjä Suek saa ankaraa kritiikkiä oikeusoppineilta: ”Kaikki tekevät virheitä, mutta Suekissa niitä sattuu liian usein”

Kokenut urheilujuristi Olli Rauste esittää uudenlaista mallia, jolla saataisiin tasapaino Suomen urheilun eettisen keskuksen nykyiselle yksinvaltiudelle suomalaisen urheilun valvojana. Suekin mielestä sen nykykäytännöt ovat hyviä ja toimivia.

Lotta Haralan toimintakiellon käsittely on yhä kesken urheilun kurinpitolautakunnassa. Harala naisten 100 m aitajuoksun loppukilpailussa Kalevan kisoissa Turussa 14. elokuuta 2020. Vasemmalla Nooralotta Neziri, oikealla Annimari Korte.

10.5. 2:00 | Päivitetty 10.5. 7:14

Valtion tarkastusviraston (VTV) pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin virkarikostutkinnassa esille nousi kysymys: kuka valvoo valvojaa?

VTV:tä valvoo eduskunnan tarkastusvaliokunta, mutta kuka valvoo urheilussa Suomen urheilun eettistä keskusta Suekia? Tällä hetkellä ei kukaan.

Kysymys askarruttaa urheiluoikeuden asiantuntijaa Olli Raustetta. Hänen mukaansa Suek on tällä hetkellä yksinvaltias urheilun kurinpitoasioissa. Tätä hän pitää puutteena Suomen urheilun oikeusjärjestelmässä.

”Suekin toiminnalle tarvitaan ulkopuolinen valvoja. Suek on tehnyt paljon hyvää, mutta jos se tekee virheen, seuraamukset kantaa urheilija, joka joutuu aiheettomasti Suekin mankeliin mediassa. Suekille on keskitetty urheilun kurinpidossa paljon valtaa”, Rauste sanoo HS:lle.

Rauste on hoitanut monen urheilijan oikeusasioita jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan.

Hän kertoo törmänneensä viime aikoina useaan tapaukseen, joissa Suekin toimintaa voi pitää vääränä.

Lotta Harala antoi viime elokuussa positiivisen dopingnäytteen, josta löytyi hyvin pieni määrä kielletyksi luokiteltua piristettä.

Esimerkiksi aitajuoksija Lotta Haralan toimintakiellossa Suek on Rausteen mukaan erehtynyt säännöissä.

”Suek on jo tammikuussa ilmoittanut medialle tutkivansa sitä, onko Harala rikkonut toimintakieltoaan osallistumalla Pirkka-hallissa järjestettyihin harjoituksiin. Mikään sääntö ei edes kiellä urheilijan osallistumista harjoituksiin väliaikaisen toimintakiellon aikana. Kiellettyä on sääntöjen mukaan vain kilpaileminen ja toimitsijana toimiminen”, Rauste toteaa.

Rausteen mukaan Suek pitää Haralaa pihdeissään asiassa, joka ei sääntöjen mukaan edes ole kielletty.

HS on nähnyt Haralan toimintakieltoa koskevan ilmoituksen. Ainakaan siitä ei löydy mainintaa, ettei hän saisi osallistua harjoituksiin, mutta aitajuoksijan toimintakieltoa käsittelevällä urheilun kurinpitolautakunnalla voi olla asiassa lisätietoa.

Toisessa esimerkissään Rauste kertoo vuosi sitten sattuneesta tapauksesta, jossa valmentaja koki joutuneensa lajissaan häirinnän ja kiusaamisen kohteeksi.

Valmentaja oli tehnyt asiasta ilmoituksen Suekille, joka oli tutkinut asiaa. Suek päätti, ettei tapaus anna aihetta toimenpiteisiin.

”Sen jälkeen valmentaja kysyi minulta, onko asiassa jotain tehtävissä. Nykysysteemissä ei ole, koska Suekin päätöksestä lopettaa jonkin asian tutkinta ei voi valittaa minnekään”, Rauste kummastelee.

Urheiluoikeuden asiantuntija Olli Rauste ehdottaa ulkopuolista valvovaa Suekille (Suomen urheilun eettinen keskus).

Suekin nettisivuilla on julkaistu luettelo henkilöistä, jotka ovat tällä hetkellä kilpailukiellossa. Listalla on suurelle yleisölle tuntemattomia yksityisiä ihmisiä, kuten naispuolisia fitness-urheilijoita, joista kerrotaan muun muassa tieto heidän lääkeaineiden käytöstään.

EU:n tietosuoja-asetuksen mukaan nämä ovat sellaisia henkilötietoja, joita yksityishenkilöistä ei saisi Rausteen mukaan netissä julkaista.

”Eihän Valvirakaan julkaise mitään listaa lääkäreistä, joiden lääkärinoikeudet on pantu hyllylle, eivätkä tuomioistuimet julkaise listaa henkilöistä, jotka on tuomittu rangaistukseen”, Rauste sanoo.

Suek vetoaa Maailman antidopingtoimiston Wadan säännöstöön.

”Wadan säännöt eivät voi syrjäyttää EU:n tietosuoja-asetusta. Wadan säännöissä on erikseen maininta siitä, että ristiriitatilanteessa pakottava lainsäädäntö menee sen säännöstön edelle.”

Suekin yläpuolella on opetus- ja kulttuuriministeriön asettama urheilun eettisten asioiden neuvottelukunta, mutta se toimii toimeksiantonsa mukaisesti vain suurten periaatelinjausten vetäjänä.

Neuvottelukunta ei ota kantaa yksittäistapauksiin, kuten esimerkiksi Haralan tai purjehtija Janne Järvisen tapauksiin.

Rausteen oma ehdotus valvonnan parantamiseksi on yhdistelmä syyttäjälaitoksen valvontamallista, Suomen urheilun oikeusturvalautakunnan organisointitavasta ja Kanadan urheiluorganisaatiosta.

Kanadassa valtio on nimittänyt erillisen asiamiehen valvomaan urheilijoiden oikeuksien toteutumista.

Urheilun oikeusturvalautakunnassa taas käytetään sivutoimisina työntekijöinä hovioikeuksien esittelijöitä, jotka päätyönsä ohessa toimivat urheilun oikeusturvalautakunnan sihteereinä ja esittelijöinä tuntikohtaisella palkkiolla.

”Opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi nimittää Kanadan-mallin mukainen mutta oman toimen ohella toimiva urheiluvaltuutettu tai urheiluasiamies”, Rauste esittää.

Tehtävä voitaisiin Rausteen mukaan perustaa esimerkiksi urheilun eettisten asioiden neuvottelukunnan yhteyteen niin, että valtuutettu antaisi vuosittain kertomuksen toiminnastaan neuvottelukunnan arvioitavaksi.

Tehtävään voitaisiin avoimen haun jälkeen nimittää esimerkiksi hovioikeuden tuomari tai kokenut asianajaja, joka olisi urheilujärjestöistä riippumaton.

”Jos Suekin tutkinnan kohteena tai alkuunpanijana oleva urheilija tai muu henkilö kokisi tulleensa väärin kohdelluksi, hän voisi tehdä kantelun urheiluvaltuutetulle. Valtuutettu tutkisi asian ja antaisi siitä nopeasti puolueettoman ratkaisunsa.”

Rausteen arvion mukaan asia voitaisiin ratkaista ministeriön nimittämällä sivutoimisella henkilöllä, joka olisi käytettävissä silloin, kun on tarvetta.

”Kustannus valtiolle jäisi arvioni mukaan muutamaan kymppitonniin vuodessa. Tällä tavalla saataisiin Suekin toiminnalle objektiivinen valvoja ja tasapaino Suekin nykyiselle yksinvaltiudelle suomalaisen urheilun valvojana.”

Toinen kokenut urheilun oikeusoppinut ja asianajaja Hannu Kalkas on tehnyt Suekin toiminnasta kantelun oikeuskanslerille, joka siirsi tapauksen käsittelyn opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Kantelu liittyy urheilijan maksamiin laboratoriotutkimuksiin, joka mahdollisesti on erittäin tärkeä todiste erään urheilijan syyttömyyden puolesta. Kantelun mukaan Suek on estänyt urheilijan oikeusturvan toteutumisen.

Kantelusta on tulossa ratkaisu kesäkuun lopulla.

Kalkas ei välttämättä kannata Rausteen ehdotusta erillisestä urheiluvaltuutetusta mutta on samaa mieltä, että Suekin toimintaa pitää valvoa paremmin.

”Kaikki tekevät virheitä, mutta Suekissa niitä sattuu liian usein. Ottaen huomioon Suekin aseman ja toiminnan tärkeyden, sen toiminta ei ole riittävän huolellista”, Kalkas sanoo.

Suekin pääsihteeri Teemu Japisson ei innostu Olli Rausteen ajatuksesta Suomen urheilun eettisen keskuksen ulkopuolisesta valvojasta.

Suek: Meillä ei ole kurinpitovaltaa

Suekin (Suomen urheilun eettinen keskus) pääsihteeri Teemu Japisson kiistää Olli Rausteen näkemyksen, että se olisi yksinvaltias urheilun kurinpitoasioissa.

”Jos meillä on todennäköiset syyt epäillä dopingrikkomusta, meillä on sääntöjen mukaan velvollisuus viedä se kurinpitolautakuntaan, joka on riippumaton elin. Poikkeuksen tekevät tapaukset, joissa urheilija myöntää syytteet ja esitetyt seuraamukset. Me toimimme syyttäjän ominaisuudessa. Suek ei ratkaise asiaa”, Japisson sanoo ja viittaa aitajuoksija Lotta Haralan toimintakieltoon.

Rausteen esille tuomaan toiseen esimerkkiin valmentajan kokemasta häirinnästä Japisson kommentoi yleisellä tasolla.

”Lajiliiton pyynnöstä voimme tehdä tutkinnan. Ja jos on tarve puuttua, käymme keskustelun lajiliiton kanssa. Tarvittaessa teemme tutkinnan ja luovutamme raportin lajiliitolle, joka päättää jatkotoimista.”

Japissonin mukaan tässäkään tapauksessa Suek ei päätä, meneekö tapaus kurinpitoon vai ei.

”Päinvastoin kertoo luottamuksesta Suekiin, että lajiliitot haluavat korostaa meidän rooliamme.”

Kolmannessa esimerkissä Rauste nostaa esiin Suekin julkaiseman nimilistan henkilöistä, jotka ovat tällä hetkellä kilpailukiellossa.

”Juuri näin tehdään. Toimintakielto ei koske vain yhtä lajia vaan koko Suomen urheilua ja kansainvälistä urheilua. On tärkeää, että meiltä löytyy lista, ketkä ovat toimintakiellossa”, Japisson sanoo.

Hän sanoo Suekin keskustelleen asiasta tietosuojeluvaltuutetun kanssa. Tämä ei ole kieltänyt listan julkaisemista muttei myöskään ole ottanut siihen kantaa.

”Jos hän sanoo, että muutetaan, niin muutetaan.”

Suekilla ei ole Japissonin mukaan mitään ulkopuolista valvontaa vastaan. Rausteen ehdotuksesta ulkopuolisen urheiluvaltuutetun nimittämisestä hän ei innostu.

”Itse en näe sitä tarpeellisena. Käytäntömme ovat mielestäni hyvät, ja niiden mukaan toimitaan. Olemme osa kansainvälistä antidopingyhteisöä. Wada (Maailman antidopingtoimisto) valvoo, että sääntöjä noudatetaan. Tiukin valvonta tulee sitä kautta.”

Suomessa Suekin toimintaa valvovat sen jäsenet Suomen Olympiakomitea ry, Suomen Paralympiakomitea ry ja Suomen Urheilulääkäriyhdistys.

Rahoituksensa Suek saa pääosin opetus- ja kulttuuriministeriöltä veikkausvoittovaroista.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat