Jalkapallo-ottelut pääkaupunkiseudulla pelataan edelleen ilman yleisöä, mutta pientä toivoa paremmasta on – ”Saattaa olla, että tulee uudempaa ohjeistusta” - Urheilu | HS.fi

Jalkapallo-ottelut pääkaupunkiseudulla pelataan edelleen ilman yleisöä, mutta pientä toivoa paremmasta on – ”Saattaa olla, että tulee uudempaa ohjeistusta”

Tartuntatautilakia pitäisi muuttaa, mikäli haluttaisiin tehdä mahdolliseksi yleisötapahtumat kiihtymis- ja leviämisvaiheen alueilla.

HJK:n pelaajat pettyivät Suomen cupin finaalissa, joka pelattiin ilman yleisöä 8. toukokuuta.

14.5. 17:02

Jalkapalloseurat pääkaupunkiseudulla saavat odottaa vielä pitkään, että otteluihin voidaan ottaa yleisöä. Rajoitusten kanssa tuskailevat seurat voivat tarjota tällä haavaa katsojille lähinnä tyhjää kättä tai sitten irvailla rajoitusten kustannuksella tekemällä viiden hengen yleisöstä spektaakkelia.

HIFK päästää lauantaina viisi katsojaa Veikkausliigan otteluun Ilvestä vastaan.

”Halusimme olla vastuullisia ja varmistaa turvallisen tapahtuman siihen osallistuville katsojille. Siksi päätimme ottaa Itäkatsomoon viisi henkilöä, vaikka kuudelle olisi määräysten puolesta ollut tilaa. Rajoittamalla katsojamäärän viiteen varmistamme, että riittävät turvavälit katsojien välillä pysyvät läpi tapahtuman”, HIFK:n toimitusjohtaja Christoffer Perret kommentoi tiedotteessa.

HJK ilmoitti pelaavansa Veikkausliiga-ottelut toistaiseksi ilman yleisöä. Seuraava kotiottelu on maanantaina FC Lahtea vastaan.

”Toivomme viranomaisilta ulkoilmassa järjestettävien urheilutapahtumien tasapuolista kohtelua muihin yleisötapahtumiin verrattuna”, HJK ilmoitti tiedotteessaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) nuoriso- ja liikuntapolitiikan ylijohtaja Esko Ranto selittää, mitkä asiat rajoittavat yleisötapahtumia tällä haavaa.

”Yleisötapahtumia rajoittavat tällä hetkellä voimassa oleva tartuntatautilaki, joka asettaa tietyt raamit. Toinen asia on aluehallintovirastojen päätökset liittyen yleisötapahtumiin. Ne päätökset poikkeavat voimakkaasti toisistaan eri puolilla Suomea riippuen siitä, millä tasolla kukin alue on. Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut aluehallintovirastoja ohjauskirjeillä. Viime kädessä toimivalta on aluehallintovirastoilla, jotka joutuvat noudattamaan tartuntatautilain sitovia määräyksiä.”

Jos nyt haluttaisiin toimia sen puolesta, että urheilukatsomoihin voisi ottaa yleisöä, miten se olisi mahdollista?

”Se vaatisi tartuntatautilain muuttamista ainakin niiden alueiden osalta, jotka ovat kiihtymis- ja leviämisvaiheessa. Täytyy muistaa, että ravintoloilla on oma lainsäädäntönsä ja niitä ei säädellä tartuntatautilailla. Viimeisissä STM:n ohjeissa alueille on mahdollistettu perustason alueille hyvinkin suuret katsomot, jos löytyy katsomolohkoratkaisuja.”

Tartuntatautilakia voi muuttaa nopeastikin. Se nähtiin, kun tartuntautilakia muutettiin, jotta kuntien ja aluehallintovirastojen oli mahdollista sulkea kuntosaleja.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alue on vielä tukevasti epidemian leviämistasolla, kun perjantaina neljäntoista vuorokauden ilmaantuvuusluku oli 85,2.

”Jos alue on kiihtymis- tai leviämisvaiheessa, on tilanne tällä hetkellä hankalampi. Valtioneuvosto on esittänyt eduskunnalle tartuntatautilain muutosta 1.6. alkaen niin, että ulkotiloista poistuu ehdoton vaatimus kahden metrin turvavälille.”

Ranto toteaa, että asia on yksinkertaistettuna aluehallintovirastojen käsissä tartuntatautilain raameissa.

Onko OKM:llä mahdollisuutta vaikuttaa asiaan?

”OKM on tehnyt hyvää yhteistyötä STM:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Meidän roolina on antaa korkeintaan täydentäviä ohjeita. Meidän ja THL:n yhteinen turvallisuusohjeistus tapahtumille uusitaan kesäkuussa. Lainsäädäntö ja myöskin aluehallintovirastojen ohjausvalta on STM:llä.”

”Tarkoitus on, että ensi viikolla päivitetään valtioneuvostotasoinen toimintasuunnitelma. Tarkoituksena on linjata joitakin asioita uudelleen. Perusasetelma ei muutu, sillä päätösvalta on alueilla.”

Ranto haluaa muistuttaa, että tautitilanne on edelleen korkea, vaikka tartuntaluvut ovatkin pienentyneet. Ranto sanoo, että rajoitusten purkamiseen pitää olla hallittua.

”Nyt on kaikki voitava tehty sen eteen, että perustason alueilla voi järjestää yli 50 hengen tapahtumia. Siinä OKM oli aktiivinen, ja vaikutimme STM:ään. Jos kaikki menee hyvin ja tautitilanne kehittyy suotuisasti, niin viikko viikolta tai parin viikon välein tulee entistä joustavampia päätöksiä ja suosituksia. Jos tilanne menee huonommaksi, sitten joustavammat suositukset hidastuvat.”

Milloin pääkaupunkiseudulla voidaan ottaa yleisöä esimerkiksi otteluihin?

”Se edellyttäisi sitä, että pääkaupunkiseudulla päästäisiin perustason lukuihin eli ilmaantuvuusluvun pitäisi olla alle 25. Saattaa olla, että tulee uudempaa ohjeistusta viikon parin päästä. Enempää en voi kommentoida.”

”Kaiken ydin on se, että kaikki alueet olisivat perustason alueita. Silloin isotkin harppaukset toiminnan vapauttamisessa olisivat mahdollisia.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat