Maailmanmestari teki kartan kotisaarestaan - Urheilu | HS.fi

Maailmanmestari teki kartan kotisaarestaan

Mårten Boström kulki työn merkeissä satoja kilometrejä ristiin rastiin kotisaarellaan, jonka lukemattomat suomalaiset ovat nähneet ruotsinlaivalta.

Mårten Boström IFK Lidingö SOK:n seuramajalla kesäkuussa 2016.

17.5. 2:00 | Päivitetty 17.5. 15:14

Maisema on tuttu lukemattomille suomalaisille, jotka ovat matkustaneet Silja Linen laivalla Tukholmaan.

Kun ruotsinlaiva saapuu Värtahamnenin satamaan Tukholmassa, viimeisenä oikealla näkyvä iso saari on Lidingö, jonka rannalla olevia taloja moni suomalainen on katsellut laivan kannelta tai ikkunasta.

Parin viime vuoden aikana Lidingön saarikuntaa on rantoja myöten ja ristiin rastiin kolunnut suomalainen suunnistuksen maailmanmestari Mårten Boström.

”Sieltä rannalta, 2–3 kilometriä ennen kuin laiva tulee satamaan, löytyi tosi hyvin rakennettu pieni koju suojaisassa paikassa. Sen yläpuolella on jyrkänteet, jotka suojaavat sitä paikkaa. Veikkaan, että siellä on ollut ihan mukava viettää aikaa”, Boström kertoo yhdestä reitille osuneesta yllätyksestä.

Viime vuoden lopulla Boström sai valmiiksi projektin, jonka merkeissä hän kulki läpi käytännössä kaikki kotisaarensa Lidingön kadut, tiet ja polut ja tietysti metsäalueet.

Tämä johtui siitä, että Boström teki Lidingöstä uuden suunnistuskartan, joka kattaa yhteensä 32 neliökilometrin eli noin kahdeksan kertaa Helsingin Lauttasaaren kokoisen maa-alan.

”Se oli mieluinen projekti, koska pystyin kotiovelta lähtemään fillarilla tai juosten sille alueelle, jota olin tekemässä seuraavaksi.”

Kyseessä on keskimääräistä selvästi laaja-alaisempi suunnistuskartta.

”Jos sen jakaisi osiin, niin siitä saisi viisi hyvää suunnistuskarttaa niillä metsäalueilla, joita saarella on.”

Boström päätyi luontevasti tekemään karttaa Lidingöstä. Hän on asunut vajaan 50 000 asukkaan saarikunnassa jo seitsemän vuotta ja hankkinut meriittejä kartantekijänä. Toimeksiantajina olivat oma seura IFK Lidingö SOK sekä kotikunta.

”Saarella on paljon kouluja, joten karttaa käytetään myös koulusuunnistuksessa”, Boström perustelee kunnan osuutta.

Boström on laskenut, että yhden neliökilometrin kartoittaminen vaatii noin 40 kilometriä kävelyä.

Hän arvioi, että Lidingön pinta-alasta vajaa puolet on kävelyä vaatinutta metsäaluetta. Tällä laskukaavalla hän tuli kävelleeksi Lidingön metsissä noin 500 kilometriä. Ja kartantekoon liittyvää pyöräilyä kertyi niin ikään satoja kilometrejä.

 ”Ehkä opiskeluala valikoitui sen mukaan, että kartat kiinnostivat.”

Ensimmäiset askeleensa saarella hän juoksi jo lukioikäisenä osallistuessaan suureen maastojuoksutapahtumaan Lidingöloppetiin.

Tuloksena oli juniorisarjoissa voitto ja pari kolmatta sijaa. Aikuisten 30 kilometrillä paras sijoitus, kolmas, tuli viime vuonna.

Tuskin on olemassa suunnistajaa, joka ei olisi kiinnostunut kartoista, koska suunnistusta ei ole ilman karttaa.

Boström kertoo piirtäneensä ensimmäiset karttansa jo lapsena.

”Joskus alle kouluikäisenä olin vanhempien sisarusteni mukana leireillä ja piirtelin mielikuvituskarttoja. Silloin ne eivät vastanneet ihan todellisuutta, mutta ehkä opiskeluala valikoitui sen mukaan, että kartat kiinnostivat”, sanoo Boström.

Hän on suorittanut Helsingin yliopistossa maisterintutkinnon ja alemman amerikkalaisen yliopistotutkinnon (Northern Arizona University) pääaineenaan geoinformatiikka.

Osana toimeentuloaan hän on tehnyt kymmenkunta vuotta suunnistuskarttoja, kaikkiaan 20–30. Niitä on syntynyt Suomen ja Ruotsin lisäksi Yhdysvalloissa, Keniassa ja Tansaniaan kuuluvalla Sansibarin saarella.

”Kun haluaa itse vielä urheilla, ei tarvitse sitoutua mihinkään työaikoihin, vaan voi tehdä tätä silloin kuin haluaa. Hyvää on sekin, että saa liikkua luonnossa. Saan mielihyvää siitä, että näkee työn jäljen, joka tuottaa muille iloa. Tämä on aika palkitsevaa työtä.”

Boström voitti Sotkamon MM-kisoissa sprintin vuonna 2013. Hän huomauttaa, että vaikka olisi huippusuunnistaja, se ei tarkoita, että tekisi hyviä karttoja.

”Suomalaiset suunnistuskartat ovat maailmanlaajuisesti hyvässä maineessa. Ne ovat luettavia, ja niissä on sopivasti yksityiskohtia. Sikäli on ollut hyvä tilanne tulla suomalaisena Ruotsiin tekemään karttoja.”

 ”On ollut aina halu päästä vuorille juoksemaan.”

Toki hän joutui aluksi hankkimaan nimeä kartantekijänä. Tähän mennessä hän on tehnyt karttoja muun muassa Ruotsin mestaruuskisoihin ja maan isolle rastiviikolle O-ringenille, joka pandemian aiheuttamien siirtojen takia pidetään näillä näkymin vasta vuonna 2023 Åressa.

Sitä varten Boström vietti parina edellisenä kesänä pidempiä jaksoja Åressa, joka on Ruotsin tunnetuin alppihiihtokeskus.

Samalla hän pääsi itse juoksemaan tunturimaastoon. Se oli mukava bonus sitä ajatellen, että viime vuosina Boström on kilpaillut enimmäkseen polkujuoksussa, ja menestystäkin on tullut.

”Kun sain juosta paljon tunturissa, olen kehittynyt siinä lajissa. Kymmenen viime vuoden aikana olen käynyt kerran tai kaksi kesässä juoksemassa Alpeilla kisoja. Olen kokenut ne aika mielenkiintoisiksi. On ollut aina halu päästä vuorille juoksemaan.”

Nyt Boströmillä on paksulla tussilla merkattu kalenteriin suunnistuksen MM-kisat, jotka ovat heinäkuun alussa Tšekissä. Paikka sinne on tarkoitus saavuttaa toukokuun lopussa Suomen karsinnoissa Joensuun seudulla.

”Olen aina tykännyt noista niin sanotuista mannermaisista maastoista, joissa on paljon parempi juostavuus ja juostaan polkujakin pitkin. Yritän olla mahdollisimman hyvässä vireessä karsinnassa”, sanoo Boström, joka on saavuttanut maasto- ja ratajuoksussa muun muassa SM-mitaleita ja kilpaillut Suomi–Ruotsi-maaottelussa 10 000 metrillä.

Boström on 38-vuotias mutta ei näe urheilu-uralleen päätepistettä.

”Aika monta vuotta on takana, mutta en tiedä, tulenko koskaan julistamaan, että en ole enää huippu-urheilija. Varmaan pikkuhiljaa vauhti hiipuu ja ero maailman kärkeen kasvaa, mutta suunnistus ei lähde miehestä. Tulen aina käymään kisoissa.”

Mårten Boström vuonna 2017.

Viisi vuotta sitten Boström myönsi HS:n haastattelussa pilke silmäkulmassa, että hänellä on ollut aina ”vähän levottomat jalat”.

Tällä hän viittasi siihen, että intoa ja kiinnostusta kiertää maailmaa oli riittänyt. Tätä kuvaa otsikko hänen nettisivuillaankin: World Wide Måre.

Esimerkiksi vuonna 2016 Boström oli harjoitellut tai kilpaillut Ruotsin ja Suomen lisäksi ainakin Thaimaassa, Portugalissa, Espanjassa, Yhdysvalloissa, Tšekissä ja Puolassa.

 ”Pojan kanssa on ollut mukava temmeltää.”

Nyt runsaan vuoden ajan kulkeminen ei ole ollut pandemian takia entiseen tapaan mahdollista, mutta Boström sanoo, että se ei ole ollut ongelma.

”Tässä ollaan oltu sikäli onnellisessa asemassa, että saatiin perheenlisäystä vuoden 2019 heinäkuussa. Pojan kanssa on ollut mukava temmeltää ihan kotioloissa tai ainakin vähemmällä matkustamisella. Hänessä on ollut tarpeeksi ihmettelemistä. Se on helpottanut sitä, että ei ole päässyt matkustamaan.”

Boström muutti alun perin Ruotsiin kehittyäkseen suunnistajana. Hänen vaimonsa Matleena työskentelee opettajana.

”Ei ole tarkoitus olla täällä loppuun asti. Jos tulee toiselle sopiva mahdollisuus jossain muualla, olemme molemmat liikkuvaista sorttia. Uudessa paikassa on mielenkiintoista haastetta arkeenkin. Ei ole pois suljettua, että muutettaisiin toiseen maahan tai Suomen.”

Boström toteaa, että urheilu-ura loppuu vääjäämättömästi.

”Kartantekohommat kiinnostavat, mutta ehkä valmentaminenkin voi kiinnostaa jatkossa. Jos jostain ilmestyy mielenkiintoinen pesti, jossa voisin jakaa osaamistani, niin sekin voisi olla mielenkiintoinen mahdollisuus.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat